Voi huh hei..

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Fleur de la Cour
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Tuli vähän tällanen :'( olo teidän puheista.

Kyllä minä ainakin haluan kuulla toisten äitien lapsista. Toki kun olen ollut kutsuilla puhutaan asioista kun asioista. Akvaarion hoidosta-tähdenlentoon, Mutta myös lapsista ja perheestä.
Ei kylläkään tyyliin minä ihana, minä oikeassa. Vaan yleisesti siitä mitä toilailuja ovat tehneet tai kuinka uhma päällä ym. Ja katsos sitä huomaa silloin että myös muutkin lapset on uhmaikäisiä kuin omat jne.

Kukaan ei kylläkään neuvo kuinka pitäis tehdä, mutta joskus kyllä neuvoja voi joku kysäistä.

Mutta kuten sanoin puhumme paljon muustakin.
 
Itse olen aina ollut muutakin kuin äiti ja varmasti on löytynyt puheenaiheet muustakin kuin lapsista. Itse asiassa, jos olen yksin jonnekin "tuulettumaan" lähtenyt, niin kyllä siellä olen tainnut kaikkea muuta diskuteerata kuin vaippavuorista ja masuvaivoista (noin niin kuin kuvainnollisesti).

Et sinä mistään kelkasta ole tippunut. Kelkkasi vain on jatkanut matkaansa, niin kuin pitääkin. Maisemien vaihtuessa, myös puheenaiheet vaihtuu. Kuka se nyt haluaisi sinne samoihin puheenaiheisiin jumittua :saint: :saint:
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Hohhoijaa. Taas sama suuruudenhulluus.
Miksi kotiäidit ajattelisivat sinusta yhtään mitään, puhumattakaan paheksunnasta.

Lähes kaikki suomalaiset synnyttäneet naiset hoitavat pieniä lapsiaan kotona ainakin äitiysloman ajan, ja useimmat ovat hoitovapaalla (muistaakseni noin 70%). Ovatko naiset tuona aikana jokin erityinen rotu? Miten sinä poikkeat noista muista, kun olet itse ollut pitempään kuin muut?

Pelkäsitkö itseäsi kun olit kotona vuosia?

Olin masentunut sen ajan kun olin kotona joten en pysty analysoimaan sitä ajanjaksoa selkeästi muille, en muista siitä mitään kovin selkeää kuvaa, pelkkää harmaata ahdistusta. Ja kyllä minusta sellainen hiljattain synnyttänyt nainen on oma rotunsa!
 
Alkuperäinen kirjoittaja Fleur de la Cour:
Niin ja minä olin muuten aikanaan olosuhteiden pakosta itse kotiäiti. Visusti pysyin kotona ja pelkäsin silloinkin muiden äitien seuraa. Silloin pelkäsin jopa sosiaalisia kontakteja ystäviimme.
Et suinkaan ole ainut joka karttaa toisten seuraa. ;) Itselläni on periaate että jos en saa mieleistäni seuraa, niin parempi olla oman itsensä hyvässä seurassa. :xmas: Mä oon yhden sortin erakko, ja hyvä niin.

 
Alkuperäinen kirjoittaja Fleur de la Cour:
Niin ja minä olin muuten aikanaan olosuhteiden pakosta itse kotiäiti. Visusti pysyin kotona ja pelkäsin silloinkin muiden äitien seuraa. Silloin pelkäsin jopa sosiaalisia kontakteja ystäviimme.

En nyt ymmärrä miksi korostat itseäsi työssäkäyvänä äitinä ja pidät itseäsi jotenkin erilaisena kuin nuo muut "kotiäidit". Eiköhän 90% suomalaisista 1 koululaisen äideistä käy töissä?
Ja itse olet ollut kotiäiti muita pitempään. ja silti puhut kotiäideistä kuin olisi joku erityinen laji tai rotu. Vaikka useimmiten elämäntilanne.

Ihmeellistä toisten karsinoimista.

Ovatko sinun puheenaiheet - kalliit munat, teidän lapsen erityisyys, sinun ainutlaatuisuus, sinun miehesi omaisuus ja mitä hän sinulle ostelee, pas.kat tarhantädit, jotka ei kohtele sinun lasta paremmin kuin muita vaikka pitäisi- jotenkin hienompia kuin lasten ruoka ja vitamiinit?
 
Alkuperäinen kirjoittaja mustikkatassu:
sun puheista paistaa aina vaan kauhea kateus!! oli kyse ihan mistä puheenaiheesta vaan, tai jos ei kateus niin ainakin jonkinmoinen katkeruus!!

koita nauttia siitä elämästäs täydellisen miehen kans ja eskarin vai
joko hän on peräti ekaluokkalainen??

mun mielestä on jotenkin karmisevaa, et sä YSTÄVISTÄS juttuja tänne tilität :o

onneks musn ystävät ei täällä palstaile :saint:

Hei jos menen kotikutsuille niin suurin osa niistä on minulle ennestään tuntemattomia ihmisiä. Ystäviäni analysoin suhteessani itseeni, tai siis perheemme yhteisiä ystäviä, mun omat todelliset ystävät ovat lapsettomia ulkomailla asujia. Näen heitä tosi, tosi harvoin. Ja mistä ihmeestä oletat mieheni olevan täydellinen, hänhän on just epätäydellisin mitä olettaa saattaa. Se epätäydellisyys minulle kipeintä on ollutkin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja RouvaRajatapaus:
Itselläni on periaate että jos en saa mieleistäni seuraa, niin parempi olla oman itsensä hyvässä seurassa. :xmas: Mä oon yhden sortin erakko, ja hyvä niin.


Tää oli niin hyvin puettu sanoiksi, jotta otanpa tuon omaankin käyttöön, jos sallinet?

;)
 
Sinua siis harmittaa, kun siellä ei puhuttu sinusta ja teidän perheestä ja miehestä ja lapsesta vaan puhuivat omista perheistään ja lapsestaan? Eikö huomattu tarpeeksi, miten olit päivän laittanut itseäsi kuntoon?

Olivatko muut sittenkin paremman näköisiä kuin sinä? Voi voi.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Fleur de la Cour:
Niin ja minä olin muuten aikanaan olosuhteiden pakosta itse kotiäiti.

Muistanko väärin, mutta etkö tässä hieman joku aika takaperin kaiholla haaveillut, että voi kun saisit olla kotiäiti vielä joskus ;)
 
Alkuperäinen kirjoittaja Beep:
Alkuperäinen kirjoittaja RouvaRajatapaus:
Itselläni on periaate että jos en saa mieleistäni seuraa, niin parempi olla oman itsensä hyvässä seurassa. :xmas: Mä oon yhden sortin erakko, ja hyvä niin.


Tää oli niin hyvin puettu sanoiksi, jotta otanpa tuon omaankin käyttöön, jos sallinet?

;)
Siitä vaan, voihan tuota vähän jaella. :xmas:

 
Alkuperäinen kirjoittaja tiinu:
Alkuperäinen kirjoittaja Fleur de la Cour:
Niin ja minä olin muuten aikanaan olosuhteiden pakosta itse kotiäiti.

Muistanko väärin, mutta etkö tässä hieman joku aika takaperin kaiholla haaveillut, että voi kun saisit olla kotiäiti vielä joskus ;)

Minä muistan myös tuon aloituksen. Kurjaa käydä töissä, eikä haluaisi. Pitäisi keksiä muuta, kun on pas.ka työ. Paljon aloituksia omasta työstä.

Ja ketju, miten haluaisi olla kotiäiti.

Ehkä siinä syy, miksi pitää haukkua muita kun on kateellinen.

Usko pois, suurimmalla osalla kotiäideistä on enemmän työtä kuin sinulla: yksi lapsi on harrastus, kaksi työtä, kolme hulluutta. Ei ole mitään syytä kadehtia kotiäitejä, jos lapsi a yli 1, on raskasta työtä.
 
Alkuperäinen kirjoittaja tiinu:
Alkuperäinen kirjoittaja Fleur de la Cour:
Niin ja minä olin muuten aikanaan olosuhteiden pakosta itse kotiäiti.

Muistanko väärin, mutta etkö tässä hieman joku aika takaperin kaiholla haaveillut, että voi kun saisit olla kotiäiti vielä joskus ;)

Olisin kotiäiti toki uudestaan jos tilanne kohdalle sattuisi, mutta koitin tuossa sanoa etten ollut pitkään kotiäiti mistään omasta ylellisyydentavoitteluhalusta vaan siitä yksinkertaisesta syystä, että opiskeluni oli kesken. Menin töihin hetimiten kun sain paperini ulos koulusta.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Fleur de la Cour:
Alkuperäinen kirjoittaja tiinu:
Alkuperäinen kirjoittaja Fleur de la Cour:
Niin ja minä olin muuten aikanaan olosuhteiden pakosta itse kotiäiti.

Muistanko väärin, mutta etkö tässä hieman joku aika takaperin kaiholla haaveillut, että voi kun saisit olla kotiäiti vielä joskus ;)

Olisin kotiäiti toki uudestaan jos tilanne kohdalle sattuisi, mutta koitin tuossa sanoa etten ollut pitkään kotiäiti mistään omasta ylellisyydentavoitteluhalusta vaan siitä yksinkertaisesta syystä, että opiskeluni oli kesken. Menin töihin hetimiten kun sain paperini ulos koulusta.

Jaa. että oletko nyt vuoden elämäsi aikana ollut töissä, vai peräti kaksi? Ja olet kolmikymppinen? Ja nyt haukut täällä kotiäitejä?
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Fleur de la Cour:
Alkuperäinen kirjoittaja tiinu:
Alkuperäinen kirjoittaja Fleur de la Cour:
Niin ja minä olin muuten aikanaan olosuhteiden pakosta itse kotiäiti.

Muistanko väärin, mutta etkö tässä hieman joku aika takaperin kaiholla haaveillut, että voi kun saisit olla kotiäiti vielä joskus ;)

Olisin kotiäiti toki uudestaan jos tilanne kohdalle sattuisi, mutta koitin tuossa sanoa etten ollut pitkään kotiäiti mistään omasta ylellisyydentavoitteluhalusta vaan siitä yksinkertaisesta syystä, että opiskeluni oli kesken. Menin töihin hetimiten kun sain paperini ulos koulusta.

Jaa. että oletko nyt vuoden elämäsi aikana ollut töissä, vai peräti kaksi? Ja olet kolmikymppinen? Ja nyt haukut täällä kotiäitejä?

Yhden koululaisen äitinä olet siis peräti vuoden kulkenut töissä? Vai kaksi?
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja tiinu:
Alkuperäinen kirjoittaja Fleur de la Cour:
Niin ja minä olin muuten aikanaan olosuhteiden pakosta itse kotiäiti.

Muistanko väärin, mutta etkö tässä hieman joku aika takaperin kaiholla haaveillut, että voi kun saisit olla kotiäiti vielä joskus ;)

Minä muistan myös tuon aloituksen. Kurjaa käydä töissä, eikä haluaisi. Pitäisi keksiä muuta, kun on pas.ka työ. Paljon aloituksia omasta työstä.

Ja ketju, miten haluaisi olla kotiäiti.

Ehkä siinä syy, miksi pitää haukkua muita kun on kateellinen.

Usko pois, suurimmalla osalla kotiäideistä on enemmän työtä kuin sinulla: yksi lapsi on harrastus, kaksi työtä, kolme hulluutta. Ei ole mitään syytä kadehtia kotiäitejä, jos lapsi a yli 1, on raskasta työtä.

Voin hyvinkin olla kateellinen toisten sisustuslehtikodeista ja parisuhteista, katkera olen elämää kohtaan, mutta älkää nyt luokitelko ihmettelyä haukkumiseksi! Totta kai minä jään ihmettelemään näitä asioita kun en kerran tuosta mitään tiedä kuten tuossa kirjoitat.
 
Voin kuule sanoa, että olen kotiäiti, mutta on myös ennen lapsia ja välissä tehty töitä ja paljon. Lähes 10 vuotta. Ja silti minulla on muitakin puheenaiheita ollut työssäkäydessä kuin oma työ ja minun perhe ja oma tärkeyteni ja paremmuuteni.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Fleur de la Cour:
Alkuperäinen kirjoittaja tiinu:
Alkuperäinen kirjoittaja Fleur de la Cour:
Niin ja minä olin muuten aikanaan olosuhteiden pakosta itse kotiäiti.

Muistanko väärin, mutta etkö tässä hieman joku aika takaperin kaiholla haaveillut, että voi kun saisit olla kotiäiti vielä joskus ;)

Olisin kotiäiti toki uudestaan jos tilanne kohdalle sattuisi, mutta koitin tuossa sanoa etten ollut pitkään kotiäiti mistään omasta ylellisyydentavoitteluhalusta vaan siitä yksinkertaisesta syystä, että opiskeluni oli kesken. Menin töihin hetimiten kun sain paperini ulos koulusta.

Jaa. että oletko nyt vuoden elämäsi aikana ollut töissä, vai peräti kaksi? Ja olet kolmikymppinen? Ja nyt haukut täällä kotiäitejä?

Yhden koululaisen äitinä olet siis peräti vuoden kulkenut töissä? Vai kaksi?

En hauku vaan ihmettelen, miksi noin kovasti hyökkäävä asenne mun yksinkertaista ihmettelyä kohtaan että miksen ymmärrä muiden juttuja enää lainkaan? Kun en siis rehellisesti enää ymmärrä!
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Voin kuule sanoa, että olen kotiäiti, mutta on myös ennen lapsia ja välissä tehty töitä ja paljon. Lähes 10 vuotta. Ja silti minulla on muitakin puheenaiheita ollut työssäkäydessä kuin oma työ ja minun perhe ja oma tärkeyteni ja paremmuuteni.

Mutta entäs kun et ole käynyt töissä, mistä sinä silloin olet puhunut?
 
Alkuperäinen kirjoittaja Fleur de la Cour:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Fleur de la Cour:
Alkuperäinen kirjoittaja tiinu:
Alkuperäinen kirjoittaja Fleur de la Cour:
Niin ja minä olin muuten aikanaan olosuhteiden pakosta itse kotiäiti.

Muistanko väärin, mutta etkö tässä hieman joku aika takaperin kaiholla haaveillut, että voi kun saisit olla kotiäiti vielä joskus ;)

Olisin kotiäiti toki uudestaan jos tilanne kohdalle sattuisi, mutta koitin tuossa sanoa etten ollut pitkään kotiäiti mistään omasta ylellisyydentavoitteluhalusta vaan siitä yksinkertaisesta syystä, että opiskeluni oli kesken. Menin töihin hetimiten kun sain paperini ulos koulusta.

Jaa. että oletko nyt vuoden elämäsi aikana ollut töissä, vai peräti kaksi? Ja olet kolmikymppinen? Ja nyt haukut täällä kotiäitejä?

Yhden koululaisen äitinä olet siis peräti vuoden kulkenut töissä? Vai kaksi?

En hauku vaan ihmettelen, miksi noin kovasti hyökkäävä asenne mun yksinkertaista ihmettelyä kohtaan että miksen ymmärrä muiden juttuja enää lainkaan? Kun en siis rehellisesti enää ymmärrä!

Eli olet siis vuoden korkeintaan käynyt töissä, ja aloituksia sinun työssäkäynnistä on iso pino. Hohhoijaa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Fleur de la Cour:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Fleur de la Cour:
Alkuperäinen kirjoittaja tiinu:
Alkuperäinen kirjoittaja Fleur de la Cour:
Niin ja minä olin muuten aikanaan olosuhteiden pakosta itse kotiäiti.

Muistanko väärin, mutta etkö tässä hieman joku aika takaperin kaiholla haaveillut, että voi kun saisit olla kotiäiti vielä joskus ;)

Olisin kotiäiti toki uudestaan jos tilanne kohdalle sattuisi, mutta koitin tuossa sanoa etten ollut pitkään kotiäiti mistään omasta ylellisyydentavoitteluhalusta vaan siitä yksinkertaisesta syystä, että opiskeluni oli kesken. Menin töihin hetimiten kun sain paperini ulos koulusta.

Jaa. että oletko nyt vuoden elämäsi aikana ollut töissä, vai peräti kaksi? Ja olet kolmikymppinen? Ja nyt haukut täällä kotiäitejä?

Yhden koululaisen äitinä olet siis peräti vuoden kulkenut töissä? Vai kaksi?

En hauku vaan ihmettelen, miksi noin kovasti hyökkäävä asenne mun yksinkertaista ihmettelyä kohtaan että miksen ymmärrä muiden juttuja enää lainkaan? Kun en siis rehellisesti enää ymmärrä!

Eli olet siis vuoden korkeintaan käynyt töissä, ja aloituksia sinun työssäkäynnistä on iso pino. Hohhoijaa.

Olen käynyt töissä valmistumisestani saakka eli vuodesta 2004 jos sun nyt ihan oikeasti on se tiedettävä. Toimipaikkoja joissa olen ollut töissä on tällä hetkellä takana n. 8 jos laskin oikein, tein hiukan aikaa kiertävän hommia..
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Fleur de la Cour:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Fleur de la Cour:
Alkuperäinen kirjoittaja tiinu:
Alkuperäinen kirjoittaja Fleur de la Cour:
Niin ja minä olin muuten aikanaan olosuhteiden pakosta itse kotiäiti.

Muistanko väärin, mutta etkö tässä hieman joku aika takaperin kaiholla haaveillut, että voi kun saisit olla kotiäiti vielä joskus ;)

Olisin kotiäiti toki uudestaan jos tilanne kohdalle sattuisi, mutta koitin tuossa sanoa etten ollut pitkään kotiäiti mistään omasta ylellisyydentavoitteluhalusta vaan siitä yksinkertaisesta syystä, että opiskeluni oli kesken. Menin töihin hetimiten kun sain paperini ulos koulusta.

Jaa. että oletko nyt vuoden elämäsi aikana ollut töissä, vai peräti kaksi? Ja olet kolmikymppinen? Ja nyt haukut täällä kotiäitejä?

Yhden koululaisen äitinä olet siis peräti vuoden kulkenut töissä? Vai kaksi?

En hauku vaan ihmettelen, miksi noin kovasti hyökkäävä asenne mun yksinkertaista ihmettelyä kohtaan että miksen ymmärrä muiden juttuja enää lainkaan? Kun en siis rehellisesti enää ymmärrä!

Eli olet siis vuoden korkeintaan käynyt töissä, ja aloituksia sinun työssäkäynnistä on iso pino. Hohhoijaa.

ja mitähän hittoa sinä tähäm takeriot??
 
Alkuperäinen kirjoittaja mustikkatassu:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Fleur de la Cour:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Fleur de la Cour:
Alkuperäinen kirjoittaja tiinu:
Alkuperäinen kirjoittaja Fleur de la Cour:
Niin ja minä olin muuten aikanaan olosuhteiden pakosta itse kotiäiti.

Muistanko väärin, mutta etkö tässä hieman joku aika takaperin kaiholla haaveillut, että voi kun saisit olla kotiäiti vielä joskus ;)

Olisin kotiäiti toki uudestaan jos tilanne kohdalle sattuisi, mutta koitin tuossa sanoa etten ollut pitkään kotiäiti mistään omasta ylellisyydentavoitteluhalusta vaan siitä yksinkertaisesta syystä, että opiskeluni oli kesken. Menin töihin hetimiten kun sain paperini ulos koulusta.

Jaa. että oletko nyt vuoden elämäsi aikana ollut töissä, vai peräti kaksi? Ja olet kolmikymppinen? Ja nyt haukut täällä kotiäitejä?

Yhden koululaisen äitinä olet siis peräti vuoden kulkenut töissä? Vai kaksi?

En hauku vaan ihmettelen, miksi noin kovasti hyökkäävä asenne mun yksinkertaista ihmettelyä kohtaan että miksen ymmärrä muiden juttuja enää lainkaan? Kun en siis rehellisesti enää ymmärrä!

Eli olet siis vuoden korkeintaan käynyt töissä, ja aloituksia sinun työssäkäynnistä on iso pino. Hohhoijaa.

ja mitähän hittoa sinä tähäm takeriot??

Tulee vaan mieleen vanha sananlasku, laiska töitään luettelee. Eli on ikäisekseen ja yhden lapsen äidiksi tehnyt töitä paljon vähemmän kuin muut. Muistan ihan vähän aikaa sitten olleen työttömänä (vaikka tietääkseni sairaanhoitajille on töitä) ja nyt väittää tehneensä töitä vuodesta 2004.
 
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja mustikkatassu:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Fleur de la Cour:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Alkuperäinen kirjoittaja Fleur de la Cour:
Alkuperäinen kirjoittaja tiinu:
Alkuperäinen kirjoittaja Fleur de la Cour:
Niin ja minä olin muuten aikanaan olosuhteiden pakosta itse kotiäiti.

Muistanko väärin, mutta etkö tässä hieman joku aika takaperin kaiholla haaveillut, että voi kun saisit olla kotiäiti vielä joskus ;)

Olisin kotiäiti toki uudestaan jos tilanne kohdalle sattuisi, mutta koitin tuossa sanoa etten ollut pitkään kotiäiti mistään omasta ylellisyydentavoitteluhalusta vaan siitä yksinkertaisesta syystä, että opiskeluni oli kesken. Menin töihin hetimiten kun sain paperini ulos koulusta.

Jaa. että oletko nyt vuoden elämäsi aikana ollut töissä, vai peräti kaksi? Ja olet kolmikymppinen? Ja nyt haukut täällä kotiäitejä?

Yhden koululaisen äitinä olet siis peräti vuoden kulkenut töissä? Vai kaksi?

En hauku vaan ihmettelen, miksi noin kovasti hyökkäävä asenne mun yksinkertaista ihmettelyä kohtaan että miksen ymmärrä muiden juttuja enää lainkaan? Kun en siis rehellisesti enää ymmärrä!

Eli olet siis vuoden korkeintaan käynyt töissä, ja aloituksia sinun työssäkäynnistä on iso pino. Hohhoijaa.

ja mitähän hittoa sinä tähäm takeriot??

Tulee vaan mieleen vanha sananlasku, laiska töitään luettelee. Eli on ikäisekseen ja yhden lapsen äidiksi tehnyt töitä paljon vähemmän kuin muut. Muistan ihan vähän aikaa sitten olleen työttömänä (vaikka tietääkseni sairaanhoitajille on töitä) ja nyt väittää tehneensä töitä vuodesta 2004.

Kylläpä sinä nyt takerrut, katkaisin työsuhteen yhteistyössä työkkärin kanssa, saadakseni tämän työn jossa nyt olen. Joskus töiden suhteen on tehtävä asioita että urakehitys menee parempaan suuntaan. Sitä ennen olin painanut ilman lomia hommia keväästä syksyyn joten käytännössä oli kuin olisin ollut kesälomalla, hiukan pidemmällä toki. En halunnut tehdä töitä ilman valmistumista ihan periaatesyistä, ennen valmistumistani opiskelin peruskoulun ja lukion jälkeen vuodesta -95 vuoteen -04 asti. Miksi mun olis pitänyt käydä töissä kun ehdin tälläkin tavalla olla eläkeikään mennessä yli 30 vuotta töissä? Mutta tässä aloituksessa en kyllä alunperin meinannut puhua mun työkuvioista.
 
Silloin kun itse olin töissä ja lapseton niin ruoka- ja kahvitunnella lähes joka äidin jutut alkoivat minun mieheni tai minun lapseni...Sitten oli ne lapsettomat naiset, jotka keskittyivät puhumaan pääasiassa työstään ja kiireistään. Tämä siis näin kärjistettynä. Kukin puhuu niistä asioista, jotka itselle on tärkeitä.
 
Miksi kaikesta koitetaan saada tappelua aikaiseksi? Mikä naisia riivaa?

Mä oon kotiäiti, ja silti mä ymmärsin täysin sen tunteen kun on jossain ryhmässä ja tuntuu ettei saa sanotuksi mitään, kuin ihmiset puhuisivat täysin vierasta kieltä... se on outo fiilis, vähintäänkin.

Mun mies muuten luki tosta olan yli muutamia ketjuja, joita lueskelin ja sanoi että naiset on epävarmoja kaikesta, kun niin hyökkääviä kirjoituksia ja tappelua. No sama kyllä tuli mullekin mieleen... vai onks se kuitenkin ennemmin niin, että naisten kesken on tylsä jutella ilman riidan haastamista... useammin se on niin että nainen haastaa riitaa, kun mies. B)
 

Yhteistyössä