voi hitto että tuo ykkosen ohjelma oli surullinen :(

  • Viestiketjun aloittaja Tiitta
  • Ensimmäinen viesti
hei
Alkuperäinen kirjoittaja Kertokaa!:
Miksei kukaan ohjelman katsonut voi kertoa mikä niillä lapsilla oli??? Mä en voi nyt ruveta katsomaan (enkä tiedä uskallanko huomennakaan, kun olen viimeisilläni raskaana ja vähän herkillä... :( ).

Joku sanoi, että eivät olleet syntymästä asti sairaita, mutta mikä on niin vakavaa, että jätetään kuolemaan nälkään?
Synnynnäinen aivovaurio, eivät siis koskaan tulisi elämään normaalia elämää, vaan vihanneksena sängyssä koko elämä
 
Kertokaa
Alkuperäinen kirjoittaja hei:
Alkuperäinen kirjoittaja Kertokaa!:
Miksei kukaan ohjelman katsonut voi kertoa mikä niillä lapsilla oli??? Mä en voi nyt ruveta katsomaan (enkä tiedä uskallanko huomennakaan, kun olen viimeisilläni raskaana ja vähän herkillä... :( ).

Joku sanoi, että eivät olleet syntymästä asti sairaita, mutta mikä on niin vakavaa, että jätetään kuolemaan nälkään?
Synnynnäinen aivovaurio, eivät siis koskaan tulisi elämään normaalia elämää, vaan vihanneksena sängyssä koko elämä
OK, kiitos tiedosta. Eli olivat kuitenkin syntymästään lähtien sairaita.
 
vieras
Siltä Lydialtahan puuttui kokonaan imemis- ja nielemisrefleksi, ruokittiin letkulla josta siis luovuttiin. Sitä paitsi ei tiedetä annettiinko lapselle erilaisia kipulääkkeitä ja vastaavia.
 
*
Nehän muistaakseni sanoi siinä jossain vaiheessa että se keinunta (oli siis sellainen keinuva sitteri) rauhoittaa sitä lasta ja lapsi nukahtaa siihen. Ei se musta tuntunu pahalta katsoa vaikka lapsi itkikin. Varsinkin kun seuraavassa hetkessä se äiti siirsi nukkuvan lapsen sänkyyn unilleen. Enkä mitenkään kauhistellut sitä nesteytyksen poistamista dokkaria katsellessani, kai mä ajattelin että lapsi olis jotenkin saanut ravintoa. Kamala lukea täältä nyt että lapsi kuolikin nälkään :( Jotain se äiti sille lapselle laittoi suuhun välillä, näytti ihan tikkarille =) Oli kyllä ihania juttuja mitä kertoivat siinä lopussa mitä kaikkea olivat lapsen kanssa kokeneet kotona ollessa.. Mm. lapsi oli nähnyt auringonlaskun, maistanut mansikkaa, laskenut liukumäkeä isänsä kanssa :'(
 
katsoin kuin katsoinkin, ja taas kerran tajuan miten onnekas mä olen kun olen saanut pitää kaikki kolme lastani.
Nuorin syntyi jopa pienempi kokoisena kuin Emerson-poika dokumentissa, tehohoito-osasto keskoskaappeineen tuli todella tutuksi...
edelleenkin muistan sen pienen pienten sormien hennon puristuksen pikkurillissäni kun hoitotoimenpiteitä tehtiin, hän oli niin hauras että kosketuskin toi tuskaa...
edelleenkin tunnen valtavaa syyllisyyttä siltä etten voinut lastani säästää kaikelta siltä kivulta mitä hän koki...

:'( :'(
 
satu
Katsoin äsken yle arenalta kun en eilen illalla pystynyt, tippa linssissä kattelin nyttekkin :(
Kyllä tuo palauttaa maanpinnalle ja muistaa olla onnellinen terveestä vauvasta... kaikkille ei sitä onnea vaan suoda
 
Minulle jäi hiukan outo olo kun Lydiasta ja perheestä otettiin kuvia jossain sairaalan aulassa. Melkein alaston vauva oli välillä jossain pöydällä ihan yksin, kun vanhemmat juttelivat. Ja kun hoitaja siinä tuli kertomaan että hänestä vauvan kunto alkaa heiketä oletettua nopeammin, yhtäkkiä vanhemmat olivatkin jossain lepäämässä ja hoitajat ottivat vauvasta niitä kipsivaloksia. Luulen että itse en jättäisi vauvaa hetkeksikään vaan pitäisin tiukasti sylissä jos olisi odotettavissa että vauva kuolee saman päivän aikana (mitä ei tosin sitten tapahtunutkaan). Tietysti olivat ensikertalaisia vanhempia, ehkä äidinvaistot eivät oikein olleet ehtineet syttyä kunnolla.

Eniten itkin siinä kun se pieni tyttövauva kuoli äitinsä syliin kun äiti oli antamassa isosiskolle kaakaota :(
 
Vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Jellonainen:
Minulle jäi hiukan outo olo kun Lydiasta ja perheestä otettiin kuvia jossain sairaalan aulassa. Melkein alaston vauva oli välillä jossain pöydällä ihan yksin, kun vanhemmat juttelivat. Ja kun hoitaja siinä tuli kertomaan että hänestä vauvan kunto alkaa heiketä oletettua nopeammin, yhtäkkiä vanhemmat olivatkin jossain lepäämässä ja hoitajat ottivat vauvasta niitä kipsivaloksia. Luulen että itse en jättäisi vauvaa hetkeksikään vaan pitäisin tiukasti sylissä jos olisi odotettavissa että vauva kuolee saman päivän aikana (mitä ei tosin sitten tapahtunutkaan). Tietysti olivat ensikertalaisia vanhempia, ehkä äidinvaistot eivät oikein olleet ehtineet syttyä kunnolla.

Eniten itkin siinä kun se pieni tyttövauva kuoli äitinsä syliin kun äiti oli antamassa isosiskolle kaakaota :(
Mutta ohjelmassa ei selvinnyt tarkkoja aikoja. Tuon valokuvauksen ja valosten tekemisen välillä voi olla ajallisesti pitkähkökin aika.
 
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja Bad Virgin-:
Muuten pystyin katsomaan, mutta se kohta kun lapselle ei enää annettu nesteytystä ja kun se itki siinä sitterissään, se oli jotain aivan kamalaa :'(
sama tuntui aivan kauheelta. ihan normi vauvalta tuntui, kun itki nälissään niinkuin vauvat yleensä:(
 
viera
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Siltä Lydialtahan puuttui kokonaan imemis- ja nielemisrefleksi, ruokittiin letkulla josta siis luovuttiin. Sitä paitsi ei tiedetä annettiinko lapselle erilaisia kipulääkkeitä ja vastaavia.
niin paitsi, että äiti laittoi sille tutin suuhun kun laittoi nukkumaan, että kyllä sillä joku imemisrefleksi. Tämä Lydia muakin jäi jotenkin vaivaamaan ja siitä jäi paha olo, muuten oli hyvä dokumentti.
 
Alkuperäinen kirjoittaja viera:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Siltä Lydialtahan puuttui kokonaan imemis- ja nielemisrefleksi, ruokittiin letkulla josta siis luovuttiin. Sitä paitsi ei tiedetä annettiinko lapselle erilaisia kipulääkkeitä ja vastaavia.
niin paitsi, että äiti laittoi sille tutin suuhun kun laittoi nukkumaan, että kyllä sillä joku imemisrefleksi. Tämä Lydia muakin jäi jotenkin vaivaamaan ja siitä jäi paha olo, muuten oli hyvä dokumentti.
mä en kyllä pystyisi tekemään päätöstä että lapsi kuihdutetaan kuoliaaksi, mun on äärimmäisen vaikea sellaista mieltää lempeäksi tavaksi kuolla...
 
Alkuperäinen kirjoittaja Wicked Mary:
Alkuperäinen kirjoittaja viera:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Siltä Lydialtahan puuttui kokonaan imemis- ja nielemisrefleksi, ruokittiin letkulla josta siis luovuttiin. Sitä paitsi ei tiedetä annettiinko lapselle erilaisia kipulääkkeitä ja vastaavia.
niin paitsi, että äiti laittoi sille tutin suuhun kun laittoi nukkumaan, että kyllä sillä joku imemisrefleksi. Tämä Lydia muakin jäi jotenkin vaivaamaan ja siitä jäi paha olo, muuten oli hyvä dokumentti.
mä en kyllä pystyisi tekemään päätöstä että lapsi kuihdutetaan kuoliaaksi, mun on äärimmäisen vaikea sellaista mieltää lempeäksi tavaksi kuolla...
Samoin... Vankilankin uhalla olisin itse tehnyt jotain, millä lapsi lähtisi helpommin, kärsimättä. Tai toki nyt helppo sanoa noin, en tiedä sitten miten toimisin, jos oikeasti olisin tuossa tilanteessa. :x
 
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja viera:
Alkuperäinen kirjoittaja vieras:
Siltä Lydialtahan puuttui kokonaan imemis- ja nielemisrefleksi, ruokittiin letkulla josta siis luovuttiin. Sitä paitsi ei tiedetä annettiinko lapselle erilaisia kipulääkkeitä ja vastaavia.
niin paitsi, että äiti laittoi sille tutin suuhun kun laittoi nukkumaan, että kyllä sillä joku imemisrefleksi. Tämä Lydia muakin jäi jotenkin vaivaamaan ja siitä jäi paha olo, muuten oli hyvä dokumentti.
Hei haloo, kyllä tämä Lydia-vauva oli tarkkaan tutkittu että ei ollut imemis- ja nielemisrefleksiä. On eri asia pitää suussaan tuttia kuin imeä ruokaa ja niellä se. Kyllähän kaikki mahdolliset asiat tutkitaan ennen kuin vauvan annetaan vain mennä!
 
KUR
Tulin jo tästä ketjusta apeaksi, joten enpähän itketä itseäni lisää.
Oma vauvani on jo 6-vuotias...Luulin että "vauvaitkut", herkistelyt on jo itketty, mutta kai nää koskettaa äiti-ihmistä AINA.
 
-
Alkuperäinen kirjoittaja Kertokaa:
Alkuperäinen kirjoittaja hei:
Alkuperäinen kirjoittaja Kertokaa!:
Miksei kukaan ohjelman katsonut voi kertoa mikä niillä lapsilla oli??? Mä en voi nyt ruveta katsomaan (enkä tiedä uskallanko huomennakaan, kun olen viimeisilläni raskaana ja vähän herkillä... :( ).

Joku sanoi, että eivät olleet syntymästä asti sairaita, mutta mikä on niin vakavaa, että jätetään kuolemaan nälkään?
Synnynnäinen aivovaurio, eivät siis koskaan tulisi elämään normaalia elämää, vaan vihanneksena sängyssä koko elämä
OK, kiitos tiedosta. Eli olivat kuitenkin syntymästään lähtien sairaita.
Yksi oli ihan pieni keskonen ja kun vaipui koomaan, niin vanhemmat päättivät luovuttaa hoitojen kanssa. Yksi oli pieni kaksostyttö, joka oli saanut aivokalvontulehduksen vauvana, ennuste oli epävarma, perhe eli päivän kerrallaan. Muut kaksi olivat heti synnyttyään vammaisia (paha aivovaurio ja toisella jokin perinnöllinen sairaus, joka suurensi sisäelimet). Todella surullinen ja koskettava ohjelma.

 
Alkuperäinen kirjoittaja satu:
Alkuperäinen kirjoittaja anu:
mä tallensin ja nyt tulee semmonen olo että kannattaakohan sitä edes katsoa.
Kyllä se aika rankkaa katsottavaa on :( En ainakaa herkille odottaville äideille suosittele....
Aika rankka oli se ohjelma.

Kai se nesteytys lopetettiin sen takia, että se vain jatkoi sitä kivuliasta elämää. Joku niistä isistä sen taisi siinä ohjelman aikana todeta, että ruokkiminen vaan pitkittää sitä kuolemaprosessia, joka väistämättä edessä oli.

Mulla alkaa huomenna 14. rv.
 
.
Alkuperäinen kirjoittaja feger:
Alkuperäinen kirjoittaja satu:
Alkuperäinen kirjoittaja anu:
mä tallensin ja nyt tulee semmonen olo että kannattaakohan sitä edes katsoa.
Kyllä se aika rankkaa katsottavaa on :( En ainakaa herkille odottaville äideille suosittele....
Aika rankka oli se ohjelma.

Kai se nesteytys lopetettiin sen takia, että se vain jatkoi sitä kivuliasta elämää. Joku niistä isistä sen taisi siinä ohjelman aikana todeta, että ruokkiminen vaan pitkittää sitä kuolemaprosessia, joka väistämättä edessä oli.

Mulla alkaa huomenna 14. rv.
Luulen että vauvat on tutkittu todella tarkkaan, ennenkuin mitään päätöksiä tehdään. Meille ainakin korostettiin. että lääkärit katsovat myös eettistä puolta. Tekevät kaikkensa vauvan eteen, jotta hän saa jatkaa elämäänsä, mutta eivät yritä väkisin pitkittää elämää mahdottoman edessä. He myös pyrkivät antamaan vauvalle mahdollisimman hyvän, kunnioittavan ja kivuttoman lähdön hetken. Meidän pieni oli ainakin niin tyynen ja rauhallisen näköinen, kun hänet vihdoin syliini sain.

 

Yhteistyössä