Voi että mulla on paha mieli tytön puolesta!! :(

[JaJa]

tytöillä on aina ollut nuo bestistouhunsa. tytöt leikkii parhaiten pareittain. kolmas valitettavasti usein on kolmas pyörä josta sipistään ja supistaan. kyllä mä muistan tuon omastakin lapsuudestani.
itse en edes haluaisi tyttäreni leikkivän noiden tyttöjen kanssa jos noin ilkeitä on. kaveri latistanut tyttäresi itsetunnon tai siihen vaikutelmaan minä kirjoituksestasi jäin. juttelet sen tytön kanssa. kerrot kuinka fiksu ja ihana tyttö on, ettei anna kenenkään kohdella itseään huonosti. huonosti kohteleva ystävä ei ole ystävyyden arvoinen jne..

 

[ok]

No, lapsella on kuitenkin muita kavereita ja kouluun menee eri ryhmään. Ikävää tietysti, mutta ei yhden kaverin vaikutus lapsen psyykkiseen kehitykseen niin iso ole. Tärkeintä että kotona on olo, että on hyväksytty ja hyvä, ja että saa sellaista vastakaikua myös muulta maailmalta, yksi ihminen nyt ei niin vakavaa ole.

 

[ap]

OK, kaipasin vaan nevoja, kokemuksia.. Jospa tää tästä.. Oon niin herkkä tään kiusaamisasian suhteen, ku oon ite joutunu kiusatuksi aikanaan, ja se että lapsia kiusataan, on mun pahin pelko

 

[Kiwi]

Tytöillä on ikuinen ongelma tuo kolmen kopla... Kokemusta on. Oletko jutellut näiden Tiinan ja Niinan kanssa asiasta? Mä olen tehnyt niin. Ihan rauhassa ja ystävällisesti jutellut kiusaamisesta ja kaverin leikin ulkopuolelle jättämisestä. Enkä mitenkään erityisesti omaani puolustellen.

Just miehen kaa puhuttiin että täytyy keskustella, varsinki tään Niinan kanssa, on vanhempi.. Ja kuitenki kiva kaveri.
Mut tää toinen, parempi varmaan ku eivät edes ole yhdessä, jos on niin ilkeä, kiusaa, haukkuu..
Oon muutaman kerran kuullu miten on huutanut tytölle, ja silloin puutuin siihen. En vaan tienny että on niin pahaa, ja kestäny kauan, siis se kiusaaminen.
Meille ei ole enää asiaa.
Pitää puhua vanhempien kanssa.. ovat perhetuttuja, ja mein kuopuksen kummeja

Joo, voittehan te puhua mutta minä olen sitä mieltä että ketään ei voi pakottaa olemaan kaveri ja väkisin ystävällinen toiselle, sitten ne vasta "kivat leikit" onkion kun vanhemmat pakottaa olemaan kaveri!

Mä juttelin ihan yleisellä tasolla kiusaamisesta ja sitten kyselin vähän että onko teitä koskaan kiusattu ja miltä se teistä tuntui. Ja miksi te sitten tulette hakemaan "Maijaa" ulos jos ette halua muuta kuin lällätellä ja juosta karkuun. Tietenkään ei voi pakottaa olemaan kaveri, mutta jos ensin tulee soittamaan ovikelloa ja hakemaan ulos niin sitten ei kyllä 15 minuutin jälkeen jätetä leikeistä ulos.

 

[JaJa]

OK, kaipasin vaan nevoja, kokemuksia.. Jospa tää tästä.. Oon niin herkkä tään kiusaamisasian suhteen, ku oon ite joutunu kiusatuksi aikanaan, ja se että lapsia kiusataan, on mun pahin pelko

just siks onkin parasta kasvattaa lapsen itsetuntoa ja luottamusta omaan itseensä ettei ala uskoa haukkujien arvosteluihin ja pitämään itseään tyhmänä ja surkeana.

 

[neiti Dina]

OK, kaipasin vaan nevoja, kokemuksia.. Jospa tää tästä.. Oon niin herkkä tään kiusaamisasian suhteen, ku oon ite joutunu kiusatuksi aikanaan, ja se että lapsia kiusataan, on mun pahin pelko

muistat vaan kertoa lapselle ettei hänessä oo mitään vikaa! ja rohkaiset muihin kaveripiireihin, tosin joskus se alkaa toivottavasti sujua luonnostaan. Ja tytöllä taitaa jo muita kavereita ollakin, joten ei hätiä mitiä

Kuitenkin näille haukkujille pitäisi jonkun kertoa että sellainen on väärin.

 

[ap]

"Viikko sitten" ja "muutaman vuoden kestänyt mollaus"?
Tipahdin kärryiltä

Viikko sitten vanhemmat huomanneet asian. Tyttö kertoo saman jatkuneen jo vuosia.

Jatkunut vuosia vaikkei vielä kunnolla edes kelloa osaa... Meidänkin tokalle menevä poika soitti mummulle ettei äiti ole vastannut puhelimeen ainakaan kolmeen tuntiin kun 15 minuuttia olin pois puhelimen nvierestä.

Täälä palstalla pitää vääntää taas rautalangasta kun pitää pilkkua viilata. Kun ovat tunteneet ja leikkineet kaksi vuotiaasta asti, ymmärratkö? Ollaan aina silloin tällöin vuosien aikana jouduttu puuttumaan johonkin, mut ei tiedetty että on AINA sellaista ! Ei ole ihme että eivät leiki eskarissa, kun tytön mukaan sielä on paljon kiltempiäkin kavereita.

Osaan kyllä lukea, ei tarvi vääntää rautalangasta, mutta vähän ristiriidassa on nuo sinun kirjoitukset...

Joo, huono kirj, sori.. Oon niin vihainen ja pahalla mielellä.. Ja tää vauveli täs tissillä nii hankalaa..

 

[Kiwi]

OK, kaipasin vaan nevoja, kokemuksia.. Jospa tää tästä.. Oon niin herkkä tään kiusaamisasian suhteen, ku oon ite joutunu kiusatuksi aikanaan, ja se että lapsia kiusataan, on mun pahin pelko

Vähän samassa veneessä ollaan. Mussa herää heti oikea tiikeri kun joku kiusaa mun lasta. Herne menee nenään samantien. Pidän kumminkin kiukut sisälläni ja yritän suhtautua asiaan aikuisen tavoin.

Kaikkein tärkeintä on kuitenkin tsempata lasta ja yrittää vahvistaa hänen itsetuntoaan. Jos on muitakin kavereita, niin ei se elämä siihen lopu. Vaikka harmittaahan se lapsen puolesta kun hän itkee että "se sano et se on mun paras kaveri ja sit se kumminkin vaan kiusaa"...

Yritetään pärjätä :hug:

 

[neiti Dina]

mullakin oli lapsuudessa se oma bestis, ja jossain vaiheessa mukaan tuli se kolmas pyörä jota sorsittiin. Itse taisin olla siinä pahimpana.. muistan kyllä hyvin tänä päivänäkin sen puhuttelun mikä päiväkodissa tuli, kun tää yks jätettiin aina vaan leikeistä pois. Sen jälkeen ei jätetty. Nykyään ollaan parhaimmat ystävät, kun taas tähän "bestikseen" ei oo tullut pidettyä yhteyttä vuosiin

kouluaikanakin musta tuli kiusaaja, meidän luokalle tuli uusi tyttö jota ei haluttu mihinkään mukaan. Opettaja piti meille sellaisen puheen aiheesta, ettei ole tarvinnu sen jälkeen toimia yhtä tyhmästi.

Onneksi asiaan puututtiin, koen että nuo asiat on vaikuttanu paljon mun nykyisiin periaatteisiin.