vinkkejä sängyssä pysymiseen kaivataan....

Meillä poika kohta 4-v ja tyttö 2v3kk ovat harjoitelleet nukkumaan menoa ilman että vieressä nukutan. Muutaman kuukauden ovat jääneet iltasadun ja laulun jälkeen itsekseen nukkumaan omiin tai samaan sänkyyn (molemmilla oma huone). Mutta nyt neiti on pidempään alkanut temppuilemaan ja ramppaa sängystä pois ties kuinka monta kertaa ennenkuin nukahtaa :/ Hänestä se on hauskaa,mutta itseä se alkaa tympäisemään,kun saa jatkuvasti viedä takaisin sänkyyn. Välillä poikakin ottaa pikkusiskosta mallia,mutta rauhoittuu paremmin nukkumaan kuin tyttö. Olisiko kellään hyviä neuvoja miten saisi neidin pysymään sängyssä? Alussa nukkumaan meno sujui hyvin ja saattoi nukahtaa nopeasti eikä rampannut sängystä pois,mutta nyt on kuin olisi takapakkia tullut....Neiti on myös erittäin tempperamenttinen ja itsepäinen halutessaan =)

 

Jos vaikka hetken aikaa silittelee tms, että varmasti on kunnolla rauhoittunut ja ehkä hieman väsyneempi? =)

 

Sitäkin on tullut kokeiltua mutta heti kun lähden pois,niin alkaa sängystä pois juokseminen ja virnistelee ja naureskelee..saattaa hakea leluja ja alkaa niillä leikkimäänkin

 

Vieressä ei kannata nukkua, mutta valvo samassa huoneessa niin kauan että nukahtavat. Näin meillä mentiin pari kuukautta ja sitten helpotti. Selkeät säännöt, josta pidetään kiinni ja vaikka satuCD:tä avuksi että malttaa olla sängyssä. Meillä on saanu jumpata yms. sängyssä, mutta ei noista pois ja ääntäkin on saanu pitää, tosin lapsia oli vain yksi sillon. Tsemppiä ja jaksamista!

 

Taalla meilla pain neuvovat tuohon pulmaan etta kannetaan lapsi heti takaisin omaan sankyyn vaikka se sitten ponkaiseekin sielta kannoilla pois. Ensimmaisella "palautuksella" sanotaan etta on yo ja hyvaa yota ja sen jalkeen ei puhuta yhtaan mitaan ettei kannusteta sita lapsen leikkia eika jaada sangyn viereen vahtimaan. Ensi alkuun sita voi varautua palauttamaan useamman kymmenta kertaa, mutta kun et puhu mitaan niin siita ei ole kauaa hauskuutukseksi lapselle ja muutaman illan paasta pitaisi kuulemma viesti menna perille etta sangyssa pysytaan. Se vaan vaatii rutkasti hermoja, kun et siis saa itse hermostua ettei tule sita viihdytysarvoa niihin "palautuksiin". Itse en ole kokeillut kun oma on viela liian pieni kiipeamaan sangystaan pois, mutta on kokeiltu veljenpojan kanssa ja toimi hyvin. Tosin ensimmaisena iltana poika kannettiin sankyyn takaisin 54 kertaa ja seuraava iltanakin viela reilu 30, mutta kylla se siita vajaassa viikossa loppui ja nyt pysyy ihan natisti sangyssaan. Kovapainen tapaus, mutta toimi se sitten lopulta. Nyt poika hyorii omassa sangyssaan jos ei nukuta ja juttelee "kavereilleen", mutta ainakin pysyy siella kiltisti. Tuntuu olevan poika itsekin tyytyvainen tilanteeseen kun ei siita mitaan tappelua ole tullut eika venkoile vastaan illalla. Tehtiin sita palauttamista kahdestaan veljenvaimon kanssa, kun silta meinasi vakisin hermo menna. olisi mennyt itseltakin. Tarkeaa kuulemma on se, ettei puhuta lapselle mitaan ja ettet anna periksi. Jos annat periksi niin hommaan menee kuulemma heti kolme paivaa kauemmin, kun oppivat etta vasyttamalla aiti antaa periksi. Illalla voi ennen uniaikaa selittaa pelin saannot ja sitten loppuu puhuminen. Onnea ja pitkaa pinnaa jos paatat koittaa.

 

Kiitos! Täytyypä kokeilla olla kokonaan puhumatta...

 

Kokeiles lahjoa tarroilla. Jos pysyy sängyssään, saa aamulla valita tarran vihkoon liimattavaksi. Toimii meidän 3,5-vuotiaalla. Puolitoistavuotiaamme sen sijaan ei vielä tällaisen päälle tajua, ja kannetaankin sänkyyn takaisin moooonta kertaa. Molemmat on siis tavanneet rampata sängystä pois nukkumaan käydessä, siitä asti kun pinnasängystä pääsivät.

 

meillä oli jonku verran tuota takas hipsimistä ku siirtyivät pinniksistä jatkettaviin mut yllättävän hyvin ovat asettuneet uusiin sänyihin.
eipä taia olla muuta keinoa ku passittaa vaa aina takas ku koittaa pois tulla :/

 

Kokeiles lahjoa tarroilla. Jos pysyy sängyssään, saa aamulla valita tarran vihkoon liimattavaksi. Toimii meidän 3,5-vuotiaalla.

Alussa oli tarrat käytössä ja sujui jotenkin,mutta täysin eivät sängyssä silti pysyneet. Tänään näköjään selvittiin sillä että tyttö tuli kerran vain pois =) taisi olla vähän väsyneempi kuin yleensä. Täytyy vaan pitää sitkeästi kiinni siitä että siellä pysytään eikä aleta pelleilemään...jospa se siitä.

 

Meillä poika siirtyi jatkettavaan syksyn loppu puolella ja pari kolme kuukautta sujui ihan entiseen malliin, hyvät yöt ja poika jäi tyytyväisenä nukkumaan sänkyynsä tai odottelemaan unta, jos ei heti nukahtanut. Ei siis tarvinnut nukutella.
Noh... joulun jälkeen viimein keksi, että hei.. täältähän todellakin pääse itse pois ja sen jälkeen on meilläkin juostu ties kuin monta kertaa illassa tuolta sängystä edes takaisin. :headwall:
Ensi alkuun vain vein takaisin, mutta pojasta se oli mahdottoman hauska leikki. Tuli sängystä saman tien, kun selkäni käänsin ja hihkuen juoksi takaisin, kun otin askeleenkin takaisin viedäkseni pojan sänkyyn.
Otin sitten käyttöön alkuun sen, että istuin pojan huoneessa sängyn vieressä aivan puhumatta ja eleettömänä, niin kauan että nukahti. Nostin takaisin ilmaan minkäänlaista huomiointia, jos tuli pois. Muutaman kerran saatoin monotonisella äänellä todeta, että nyt nukutaan nyt on yö. Tästä sitten pikku hiljaa rupesin siirtymään istumaan kauemmas ja kauemmas ja tällä hetkellä istuskelen huoneen ulkopuolella ihan reilun kaukana pojan sängystä. Edelleenkin tuo poika sieltä sängystä tulee pois, toisinaan useamman kerran ja toisinaan vain kerran tai kaksi. Joskus jopa ei kertaakaan, mutta meillä siis näyttäisi poika olevan erittäin sinnikäs tapaus, koska vieläkään en voi näkymättömiin mennä. Muutaman kerran on tosin onnistunut nukahtaminen jo ilman, että olen istunut itse tuossa näkösällä.
Mutta, kaikkein paras varmasti on, että ei kiinnitä mitään huomiota lapseen vaan eleettömästi ja mitään kommentoimatta vie aina vain uudelleen takaisin.
Toisilla tämä varmaan tehoaa nopeammin ja toisilla paaaljon hitaammin. :kieh:
Mutta, ehkäpä joskus taas onnistuu tuo yksin nukahtaminenkin.
Meilläkin kun tuohon päälle on nyt pukkaamassa uhmaa ja kesän alulla syntyy pieni sisarus, niin nämäkin tulevat varmasti vaikuttamaan tähän vielä.
Poika on nyt siis juuri täyttänyt 2v.

Tsemppiä nukutus puuhiin.
Kyllä se varmastikin joskus helpottaa. :hug:
=)

 

Minä nukutan 2½ vuotiaan viekussa maaten. Muuten ei pysy sängyssä ,eikä pysty rauhoittumaan. Viime viikolla ekan kerran riitti, kun istuin sängyn vierellä, mutta seuraavana päivänä meni taas hulinaksi. Tänään kompi sänkyy edellä. Olin samassa huoneessa ja puuhailin jotain. Sanoin ,että tulen kohta. Nukahtikin sillä välin ihan itse. En usko ,että huomenna onnsituu moinen ,mutta jotain etenemistä.

 

takaisin vain sänkyihin ja isomman ja pienenkin voit laittaa tarvittaessa vaikka arestiin (nurkkaan,vessaan mikä se teillä onkin toinen 4min toinen 1-2min) se on meillä tepsinyt silloin kun oli tota temppuilua ja mieti miten haluat että lapset nukahtaa yksin vai siten,että luet/silittelet yms.. meillä kyllä lapset ovat nukahtaneet jo tonikäisinä itse ilman satuja yms (satuja luetaan päivällä)..mut jokainen tavallaan tsemppiä palauta ja palauta....

 

ja se miksi luovuin iltasadusta oli että meillä ainakin ne vain villitsi lapsia...mut noi onkin välillä hieman villejä nyt on helppoa nukuttaa ku lapset on 5,7, ja 13 ja nuorin nukahtaa kasin aikoihin että älä huoli sekin aika koittaa siihen asti tsemiä!