Nimipulmajälleen
Minä siis suomalainen, mies britti. Tulossa neljäs lapsi, ultran mukaan poika. Jokaisen lapsen kohdalla on ollut pienoinen nimikriisi.
Ensimmäinen lapsi nimettiin kansainväliseen tyylii isän toiveesta, pojasta tuli Matthew. Hyvin nopeasti poika oli sitten koko suomalaisen suvun suussa "Matti" ja Matiksi häntä pääosin kutsutaan, se tuntuu hänestä itsestään omimmalta nimeltä. Miehen suku toki kutsuu oikealla nimellä ja vierastaa tuota "Mattia". Itse olen toki nimeen tottunut, mutta mietin jossain vaiheessa paljonkin sitä, että jos olisin suomalaisen nimen pojalle valinnut, en ainakaan Mattia olisi laittanut.
Kun sitten saimme tytön, kompromissina hän sai sitten suomalaisen nimen. Hänestä tuli Minttu. Minusta kaunis nimi, mieskin hyväksyi ja tyttö on aivan Mintun näköinen. Mutta brittisuvulle nimi on ollut koko ajan tosi vaikea.
Toinen tyttö syntyi ja hänelle päätimme ns. kansainvälisen nimen, joka kuitenkin olisi suomalaisenkin helppo ja yksinkertainen sanoa: Adele. Tämä on ollut ns. "helpoin" kokonaisuutena.
Nyt siis ultran mukaan poika tulossa ja tahtoisimme suomalaisen nimen, joka olisi helppo brittienkin lausua ja käyttää. Tykkään itse pojille sellaisista vanhemmista, perinteisistä nimistä, joka ei olisi kuitenkaan tässä ikäluokassa kamalan yleinen.
Ensimmäinen lapsi nimettiin kansainväliseen tyylii isän toiveesta, pojasta tuli Matthew. Hyvin nopeasti poika oli sitten koko suomalaisen suvun suussa "Matti" ja Matiksi häntä pääosin kutsutaan, se tuntuu hänestä itsestään omimmalta nimeltä. Miehen suku toki kutsuu oikealla nimellä ja vierastaa tuota "Mattia". Itse olen toki nimeen tottunut, mutta mietin jossain vaiheessa paljonkin sitä, että jos olisin suomalaisen nimen pojalle valinnut, en ainakaan Mattia olisi laittanut.
Kun sitten saimme tytön, kompromissina hän sai sitten suomalaisen nimen. Hänestä tuli Minttu. Minusta kaunis nimi, mieskin hyväksyi ja tyttö on aivan Mintun näköinen. Mutta brittisuvulle nimi on ollut koko ajan tosi vaikea.
Toinen tyttö syntyi ja hänelle päätimme ns. kansainvälisen nimen, joka kuitenkin olisi suomalaisenkin helppo ja yksinkertainen sanoa: Adele. Tämä on ollut ns. "helpoin" kokonaisuutena.
Nyt siis ultran mukaan poika tulossa ja tahtoisimme suomalaisen nimen, joka olisi helppo brittienkin lausua ja käyttää. Tykkään itse pojille sellaisista vanhemmista, perinteisistä nimistä, joka ei olisi kuitenkaan tässä ikäluokassa kamalan yleinen.