...jatkoa IMF-raporttiin...
”
Mutta talouskasvu on hidastunut nopeammin kuin vuonna 2019 aavisteltiin”, raportissa todetaan.
IMF on huolissaan Suomen talouskasvun lisäksi muun muassa kotitalouksien velkaantumisesta, heikosta tuottavuudesta ja työllisyydestä.
Vaikka työllisyys onkin parantunut, IMF:n asiantuntijat pohtivat sen voivan johtua pelkästään talouden nousu- ja laskusykleistä. Jatkossa ulkomaiden kysyntä suomalaisille tuotteille ei välttämättä ole yhtä vahvaa, mikä voi heikentää yritysten tuotteiden kysyntää ja sitä kautta työllisyyttä.
IMF:n talouslukuja Suomesta
2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024
Bruttokansantuoteen muutos, % 3,1 1,7 1,5 1,6 1,5 1,3 1,3 1,3
Työttömyysaste, % 8,6 7,4 6,5 6,4 6,3 6,4 6,5 6,5
Pääministeri Sanna Marinin hallituksen tavoitteisiin kuuluu 75 prosentin työllisyysaste vuoteen 2023 mennessä. Tällä hetkellä työllisyysaste on 72,6 prosenttia ja tavoitteeseen pääseminen vaatisi 60 000 työllistyneen lisäyksen.
Hallituspuolueet ovat esittäneet erilaisia keinoja työllisyysasteen nostamiseksi. Vihreät ovat esimerkiksi esittäneet työn tai yrityksen verotuksen keventämistä, joka voitaisiin rahoittaa kiristämällä verotusta ilmastolle haitallisesta toiminnasta. Kotihoidon tuen leikkauksia on myös esitetty, mutta tämä on ollut ongelmallinen muun muassa keskustalle.
Työllisyyden parantamisen lisäksi hallitus on sitoutunut käyttämään lisää rahaa opetukseen, infrastruktuuriin, ilmastotekoihin ja julkisten talouden tasapainottamiseen.
"Uuden hallituksen ohjelma on haastava”, IMF:n raportissa todetaan.
IMF:n mukaan hallituksen
oma keskipitkän aikavälin tavoite julkisen talouden rakenteelliselle rahoitusasemalle, -0,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, ei toteudu nykyisillä menolisäyksillä.
Verotusta alas, kotihoidontukeen rajoituksia, lainakatto
IMF:n asiantuntijoiden mukaan talouden elvytys eli talouskasvun vauhdittaminen esimerkiksi julkisilla rakennusprojekteilla voi lisätä kysyntää lyhyellä tähtäimellä, mutta siitä huolimatta talouskasvun uskotaan olevan 1,5 prosentin tuntumassa tänä ja ensi vuonna.
Raportin mukaan ennakoidulla talouskasvulla ja työllisyyden kehityksellä Suomen julkisen talouden alijäämä tulee olemaan vuonna 2023 noin prosentin bruttokansantuotteesta.
IMF:n mukaan julkisen talouden alijäämä on mahdollista saada tasapainotettua vaikka hallitus jatkaisikin löysempää finanssipolitiikkaa, kunhan mukana on myös tiukempaa politiikkaa.
Valuuttarahasto ehdottaa, että Suomi voisi vähentää tukia ilmastolle haitallisille toimille. Lisäksi raportissa sanotaan, että sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisessa tulee ottaa kustannukset huomioon.
Asiantuntijat ehdottavat, että verotuksen vähentämisellä ja työnteon kannustimien lisäämisellä voitaisiin kasvattaa työllisyyttä. Hallitus voisi esimerkiksi tutkia mahdollisuutta kotihoidontuen vähentämiseen, koska se luo IMF:n mukaan kannustimia naisten kotona pysymiselle työmarkkinoille lähtemisen sijaan. Raportti ehdottaa myös varhaiseläkkeelle pääsyn rajoittamista.
Finanssimarkkinat ovat IMF:n mukaan melko hyvässä kunnossa, mutta lisätoimia tarvitaan. Valuuttarahaston mukaan suomalaiset kotitalouksien velkaantuminen on kasvanut etenkin asuntolainojen ja kulutuslainojen myötä.
Kotitalouksien velkaantumisaste kääntyi Suomessa laskuun 1990-luvulla, mutta on noussut välillä voimakkaammin ja välillä hieman heikommin koko 2000-luvun.
IMF:n asiantuntijat ehdottavat, että kotitalouksien lainoille voisi asettaa katon. Valtiovarainministeriön työryhmä on ehdottanut samaa.
Ehdotuksen mukaan kotitalouden luottojen enimmäismäärä voitaisiin sitoa vuosituloihin esimerkiksi siten, että kotitalouden kaikkien luottojen määrä saisi olla enintään 4,5 kertaa kotitalouden vuotuisten bruttotulojen verran.
IMF:n raportti tehdään vuosittain ja se perustuu IMF:n asiantuntijoiden taloudellisiin analyyseihin. Ryhmä asiantuntijoita vieraili Suomessa marraskuussa ja keskusteli viranomaisten, tutkimuslaitosten, rahoituslaitosten, työmarkkinaosapuolten ja muiden tahojen kanssa tulevaisuuden näkymistä.