Vinkkejä 1,5vuotiaan yöheräilyihin!

Meillä 1,5v nukahtaa iltaisin pienen sylittelyn jälkeen omaan sänkyynsä (joka vanhempien makkarissa), ellei sitten ole niin väsynyt että nukahtaa jo syliin . Olen vieressä ja pidän kättä selän päällä siihen asti että nukahtaa.

Herää joskus puolen yön tienoilla, huutelee äitiä ja jos yrittää laittaa takaisin makuuasentoon, alkaa huuto. Täytyy päästä syliin. Taas pienen sylittelyn jälkeen kun koittaa sänkyyn, alkaa huuto. Pitäisi siis nukuttaa sylissä umpiuneen(kävellen ympäri huonetta), ennen kuin laskee takaisin sänkyyn ja tälläkään keinolla ei useimmiten nuku kuin muutaman tunnin ja taas sama uudestaan.

Mutta jos ottaa heti silloin ekalla kerralla viereen, niin nukkuu kyllä paremmin. Haluaisin vain jo pikkuhiljaa eroon tästä vieressä nukkumisesta. Nukun silloin itse huonosti, poika nyppii/repii unissaan hiuksiani, raapii ym. pyörii ja hyörii. Eli heräilen jatkuvasti.

Olisko teillä viisaammilla jotain vinkkejä, miten saisi pojan nukahtamaan takaisin omaan sänkyyn myös yöllä?

 

Nähtävästi tossa iässä lapsi alkaa tajuta, että on erillinen yksilö ja jotain eroahdistuksen tapasta voi olla yöllä. Tietty on vielä nää hampaiden tulo huudotkin. Tällasesta eroahdistuksesta kuulin tutulta, kun valittelin samasta asiasta. Tälle tutulle oli lääkäri sanonu, että kannattaa vaikka väliaikasesti nukkua lapsen kanssa samassa sängyssä, jos jaksaminen tulee itelle vaikeeks. Niillä kun lapsi heräilee todella usein ja sitten äidin täytyy myös öisin nousta imettämään puolivuotiasta. Tääkin olis taas yks ohimenevä vaihe.

Meillä siis myös 1,5v ja yöt on välillä hulinaa. Meillä kanssa nukkuu samassa huoneessa ja öisin täytyy yleensä 2-3 kertaa käydä laittamassa takas makuulle. Onneks tää yleensä riittää. Joitain viikkoja sitten, kun oltiin kaikki vähän kipeitä, otettiin poika väliin nukkumaan ja muutaman yön jälkeen se tottukin siihen, joten oli taas opeteltava nukkumaan omassa sängyssä. Poika kun just kanssa pyörii ja hyörii yöt niin ettei itse saa unta tai sitten saa pelätä mustaa silmää!

Tällä hetkellä poika nukahtaa meiän väliin ja siirretään se sitten omaan sänkyyn yöks. Viime yö oli meillä juhlaa! Itkeskeli kyllä pariin otteeseen, mutta osas sitten itse nukahtaa, ihme kyllä, eikä tarvinnu käydä sitä silittämässä.

Eli Tsemppiä sulle ja nää on raivostuttavia juttuja, kun ei ole yhtä kunnon vastausta, joka auttas kaikille. Mutta, jos se lohduttaa niin muillakin on samoja ongelmia!

:hug:

 

Meillä kans 1,5v poika joka heräilee pariin otteeseen yöllä...tosin nykyään onneks heräilee pahimmat alta ennen mun nukkumaanmenoa koska menee niin aikasin nukkumaan (viim.klo 19.00) joten ite en herää kuin kerran kaks...
Yleensä poika on puoliuninen ja nousee istumaan,huutaa joko hysteerisenä tai sit ei huuda vaan horjuu ja ähkii kunnes kaadan makuulle. Jos oikein paha huutokohtaus on niin sit käytän sylin kautta makuulle.

Meillä nukuttiin vieressä pitkään,syynä noi risaset yöt eikä se oikeestaan mua haitannu...oon vissiin niin tottunut siiihen. Mutta siirrettiin lähinnä tilanpuutteen takia poika jatkettavaan sänkyyn,mikä on asennettu meidän sängyn ja seinän väliin. Elikkäs nyt poika on tavallaan vieressä,mut kuitenkin omassa sängyssä ja mun on helppo siitä laitella herra takasin makuulleen kun herää,eikä häiritse kääntyilyt ja vääntyilyt =)

Nukahtaa viereen mut siis oman sängyn puolelle, ihan hetkessä...itseasiassa nukahtaminen oli meillä todella vaikeeta aikoinaan kunnes luovutin ja annoin nukahtaa viereen,sen jälkeen,eli noin 8kk ikäsestä ei oo ollu ongelmia. Nykyään nukahtaa samantien kun laitan vaakaan,koska ei nuku päikkäreitä enää millään tai sit max 30min :/

Nuhat on sit sekottanut pakan ihan täysin,eli ne on vaikeita öitä ja heräilyä on jatkuvasti,silloin oon pitänyt suosiolla ihan kyljessä kiinni. Onneks ei oo montaa elämäsä aikana sairastanut..vielä.

Tsemppiä öihin :hug: Taitaa olla melkoisen yleinen ongelma..mut toivotaan että ipanat alkais joskus ymmärtämään nukkumisen päälle =)

 

Voisikohan siitä olla apua, että opetatte nukahtamaan yksin jo illalla. Eli ei olla vieressä nukuttamassa.

Me nukutettin meidän tytöt (1,5v) aina ennen silittelemällä ja vieressä olemalla. Yöt olivat viime joulusta nyt marraskuuhun asti todella levottomia. Välillä olin useammankin tunnin valveilla, kun heräsivät vuorotellen, eivätkä suostuneet nukahtamaan ilman silittelyä tai viereen ottoa. Iltaisin nukuttaminenkin alkoi vaikeutua, kun molemmat halusivat silittelyä ja lähellä oloa ja nukahtaminen saattoi kestää tunninkin tai enemmän. Nukkumaan meillä mennään aina 20.30-21.

Lopulta päätettiin miehen kanssa opettaa tytöt nukahtamaan itsekseen. Ekana iltana laitoimme unikaverit viereen, iltamusiikin soimaan ja sanotiin hyvät yöt -> itkua noin puoli tuntia. Kävimme aina välillä rauhoittamassa ja uudestaan hyvät yöt. Parin illan jälkeen ovat jääneet nätisti yksin nukkumaan. Tosin saattavat kikatella keskenään aikansa mutta eivät enää itke minun perään. Ja yöt ovat samalla muuttuneet paljon paremmiksi. Viime yönä jopa nukuttiin heräämättä klo 21-09.

Tämä toimi meillä.

 

Meillä on poika 1v ja 3kk joka myöskin heräilee pari kolme kertaa joka yö. Helpoimmaksi olen kokenut että poika nukkuu vieressämme sängyssä ja imetän jos ei muuten näytä nukahtavan uudelleen. Minua vaivasi selkäsäryt ja pojan pyöriminen ja möyriminen sängyssä, joinakin aamuina heräsin tosi kiukkuisena. Sitten löysin tietoa että luonnollisinta lapselle on parin kolmen vuoden ikään nukkua vanhempien vieressä ja imettää voi jos haluaa, yölläkin, siitä ei ole mitään haittaa. Huudattamista pitäisi välttää ja yksin nukuttamista jos lapsi sitä ei halua, siitä he oppivat vain turvattomuutta. Tämän jälkeen minua ei enää haittaa pieni epämukavuus kun poika nukkuu vieressä kun tiedän että teen sen mikä hänelle on parasta ja että se loppuu aikanaan. Eli minulle suurin apu oli oma asennemuutos =) ...

 

Meillä onkin etuna (ja välillä myös haittana) se, että on sisarus viereisessä sängyssä. Eli eivät joudu koskaan olemaan yksin.