Onkohan tuo huomionhaku huutamalla lähinnä monilapsisissa perheissä ongelmana? Tai sellaisissa, joissa muista syistä lapsi saa tarpeeksi huomioita?
Ei meillä lapsi ainakaan ole koskaan huomionhakuisuutttaan huutanut. Vaan kyllä hän on silloin ihan aidosti vihainen tai pettynyt eikä itse asiassa juuri tunteiden kuohuessa edes halua mitään kontaktia. Pienenä yritin lohduttaa ja rauhoitella häntä heti, jolloin sain osakseni lyöntejä ja potkuja. Jolloin sitten jätin hänet yksin riehumaan, kuvitellen että se on joku "rangaistus" siitä lyömisestä ja potkimisesta, jotka ei toki ole ok, vaikka huutaminen ja itkeminen onkin. Mutta isompana (nyt lapsi 6-vuotias) hän on osannut ihan kertoa, ettei hän vaan halua ketään lähelle ja lohduttamaan kun on kiukkuisimmillaan. Sitten kun tunteet on tasoittuneet, hän kyllä juttelee asiasta ja ottaa lohdutusta vastaan. Hän hakeutuu siis itse omaan huoneeseensa jos pahasti suuttuu, eikä perässä auta seurata ihan vähään aikaan.
Itse asiassa samanlainen olen minäkin, jos jostain kovasti hermostun, kaipaan tunteiden tasoitteluaikaa itsekseni, ennen kuin käyn asiaa läpi muiden/mahdollisen toisen riidan osapuolen kanssa. Oli tosi rasittavaa, kun ennen nykyistä miestäni seurustelin ja asuinkin sellaisen miehen kanssa, jolle oli tärkeää selvittää riidat sillä sekunnilla, eikä kaipaamaani rauhoittumisaikaa (joka on siis tyyliin 15 min) minulle suonut.