Viikonlopun vietolle erilaiset toiveet

[löhöilyä vai touhuilua]

Asumme eri paikkakunnilla ja kuljemme vuoroviikonlopuin toinen toisen luo viikonlopun viettoon. Käymme kaupungilla, syömme rauhassa aamupalaa jne. mutta muuten meillä on jokseenki erilaiset rytmit ja sitä kautta toiveet viikonlopulle. Minä kaipaisin enemmän touhua (ulkoilua yhdessä, käyntiä silloin tällöin viihteelle/teatterissa tms. mitä vaan piristävää), mies taas tahtoisi viettää viikonloput nukkuen/makoillen ja telkkaria tuijottaen. Minustakin ok esim. lauantai-ilta katsella kainalokkain leffaa, mutta en millään jaksaisi koko sunnuntaita tositv:itä, salkkareita yms. sontaa. Mies taas kiukustuu, miksi mun pitää olla niin levoton enkä voi vaan rentoutua. Mulle ei ole rentoutumista olla kokonaan tekemätön, vaan tehdä sellaisia juttuja mitä arkena/töiden jälkeen enää ehdi.
Mutta kun toista näkee vain pari päivää viikossa, ei viitsisi lähteä yksinkään minnekään. Eikä sekään oikein hyvä että näkisi vaikka vain joka toinen viikonloppu - ei mielestäni mikään parisuhde enää..
Millaisia kommentteja ja kokemuksia?

 

[Jaakko]

Asumme eri paikkakunnilla ja kuljemme vuoroviikonlopuin toinen toisen luo viikonlopun viettoon. Käymme kaupungilla, syömme rauhassa aamupalaa jne. mutta muuten meillä on jokseenki erilaiset rytmit ja sitä kautta toiveet viikonlopulle. Minä kaipaisin enemmän touhua (ulkoilua yhdessä, käyntiä silloin tällöin viihteelle/teatterissa tms. mitä vaan piristävää), mies taas tahtoisi viettää viikonloput nukkuen/makoillen ja telkkaria tuijottaen. Minustakin ok esim. lauantai-ilta katsella kainalokkain leffaa, mutta en millään jaksaisi koko sunnuntaita tositv:itä, salkkareita yms. sontaa. Mies taas kiukustuu, miksi mun pitää olla niin levoton enkä voi vaan rentoutua. Mulle ei ole rentoutumista olla kokonaan tekemätön, vaan tehdä sellaisia juttuja mitä arkena/töiden jälkeen enää ehdi.
Mutta kun toista näkee vain pari päivää viikossa, ei viitsisi lähteä yksinkään minnekään. Eikä sekään oikein hyvä että näkisi vaikka vain joka toinen viikonloppu - ei mielestäni mikään parisuhde enää..
Millaisia kommentteja ja kokemuksia?

Löhöilkää ja samalla tuohutkaa sängyssä...

 

[Nita]

Olette vain yksinkertaisesti erilaisia. Minä koen tuon saman tunteen avioliitossani. Emme tee mitään yhdessä, emmekä harrasta samoja asioita tai nauti samoista asioista. Olemme kuin kämppiksiä, jotka jakavat vain jääkaapin sisällön ja talouden, muutoin elämmä omia elämiämme ilman toista ja olemme tyytyväisiä tilanteeseen näin.

Sellainen on varmaankin sinunkintulevaisuutesi tämän miehen kanssa.

 

[.]

te olette eritavalla väsyneitä edellisestä viikosta. Myös ilmeisesti nukutte eritavalla viikolla jne. Kysymys on jaksamisesta.

 

[telkkarista]

"mutta en millään jaksaisi koko sunnuntaita tositv:itä, salkkareita yms. sontaa."

Katson nykyään tosi vähän telkkaria. Vaikka onkin kaapelitv, niin ei sieltä paljon katsottavaa tule. Uutiset ja sieltä täältä. Ei oikein enää ole tvluvan väärti.

Olenkin puhunut siihen malliin, että elokuun jälkeen en enää maksa tv-lupaa ja digiboxi saa jäädä asentamatta.

Telkkari passivoi ja tylsyttää. Oman elämän alkaa nähdä tv-kameran suodattamana.

Suosittelen jotain telkkarin maksimiaikaa. Kun mies katsoo omia suosikkijuttujaan, tee sinä jotain muuta. Lue, surfaile, tee käsitöitä, ulkoile, soita kavereille, käy naapurissa kylässä.

 

[Jaakko]

"mutta en millään jaksaisi koko sunnuntaita tositv:itä, salkkareita yms. sontaa."

Katson nykyään tosi vähän telkkaria. Vaikka onkin kaapelitv, niin ei sieltä paljon katsottavaa tule. Uutiset ja sieltä täältä. Ei oikein enää ole tvluvan väärti.

Olenkin puhunut siihen malliin, että elokuun jälkeen en enää maksa tv-lupaa ja digiboxi saa jäädä asentamatta.

Telkkari passivoi ja tylsyttää. Oman elämän alkaa nähdä tv-kameran suodattamana.

Suosittelen jotain telkkarin maksimiaikaa. Kun mies katsoo omia suosikkijuttujaan, tee sinä jotain muuta. Lue, surfaile, tee käsitöitä, ulkoile, soita kavereille, käy naapurissa kylässä.

Voi katsella talkkaria..jos se on nuori ja komea...

 

[minni]

..ei paljoa muuta tee kuin aktsoo telkkaria, oli sitten arkit ai viikonloppu.
Kun hän vain astuukin olohuoneeseen, on ensimmäiseksi laitettava toosa huutamaan vaikka alkaisikin lukemaan lehteä. Itse en jaksa juurikaan katsoa tv:tä, mielestäni se todellakin passivoi ihmisiä. Josku olisi ihan kiva vain olla kotona, hiljaisuudessa, mutta joillekkin omien ajatusten kuuleminen taitaa olla liikaa...
mietin usein mihinköhän tämäkin suhde johtaa, itse tykkäisin tehdä kaikenlasita, ulkoilla, käydä teatterissa yms

 

[Hmm]

Telkkari on kyllä hyvä orja, mutta huono isäntä. Meillä on sama ongelma eli mies tuijottaa telkkarista lähes kaikki mahdolliset seikkailu-, poliisi- ja toimintasarjat. Eli väkivaltaa ja kauniita naisia pitää olla.

Olen yrittänyt maanitella miestä pois sohvalta edes kävelylle, mutta nyt syksyn tullen se on mahdoton tehtävä. Mies kyllä töissään saa fyysistä rasitusta, mutta kun itse istun päätteen äärellä päivät pitkät, niin minulle liikunta on ihan pakollista. Uskon, että miestäkin väsyttäisi vähemmän, kun yhdessä käytäisi kuntosalilla, uimassa tai jotain.

Ennen mies sentään tykkäsi lähteä tanssimaan, baariin tai kuuntelemaan jotain bändiä, mutta nykyään mikään muu kuin telkkari ja nukkuminen ei kiinnosta. Huolestuttavaa!

 

[lila]

Minni, olikohan tuo kirjoitus mun näppikseltäni..? Allekirjoitan jokaisen lauseen.
Välillä jopa kyseenalaistan miehen älykkyyttä, kun tämä tuijottaa ties monettako tuntia jotain musiikki tv:n hiphopparien naisten(teinityttöjen) metsästämistä eikä ohjelmassa päätä ei häntää. Mies vaan toteaa että "joo kato tää on niin hauska kun tää on niin tyhmä, on mukava nauraa toille muijille". Mä ymmärrän hyvin tehdyt "tyhmänhauskat" ohjelmat, mutta sellaiset missä ei todellakaan ole juonta eikä ideaa niin en kerta kaikkiaan jaksa. Tuntee kuinka aivot kalkkeutuvat noita tuijotellessa.

 

[minni]

että en ole ainoa nainen tälläisen miehen kanssa Minulla on ihan sama juttu tuon älykkyyden kyseenalaistamisen kanssa...jos päivän kohokohta on salkkarit klo 19.30 niin mietin monesti mitä yhteistä meillä oikein olikaan. En tarkoita että miehellä pitäisi olla just samat mielenkiinnot kuin minulla, mutta aika ristiin menne kun itse esim opiskelen kieliä iltapuhteikseni tai lueskelen ammattikirjallisuutta eli tykkään kehittää itseäni. Kyllä itsekin joskus katson "hömppä" ohjelmia mutta en kuitenkaan rytmitä elämääni sen mukaan.
Olen yrittänyt hyväksyä mieheni sellaisena kun on,mutta vaikeaa tämä on.