Viidettä,kuudetta,seitsemättä jne. ;) odottavia?

Moikka!
Mulla ollut helpot synnytykset
1. 4,5 h la päivänä 2980g ja 47cm, tyttö
2. 2,5 h 39+2 2800g ja 49cm, poika
3. 3 h la päivänä 2900g ja 47,5 cm tyttö
4. 1h 5min la päivänä 2920 ja 47 cm tyttö

Ekan ja tokan välissä 1v ja 2 viikkoo nyt 14 ja 13v
tokan ja kolmosen välissä 6 v nyt 7v
kolmas ja neljäs välissä 5 v nyt 2
Nyt tulee 3 vuotta väliä.

Helpolla oon päässsy ku noi välit on niin suuria...

mä kävin ultrassa rv 6-7 menossa sen mukaan, mutta iso ruskuaispussi 3cm ja lääkäri puhui jostain litteästä en tajunnut mutta yksi syke näkyi ja meen nyt uudestaan perjantaina, vuorossa sairaalan ultra, kiva katsoa onko eroja ku samalla viikolla käy yksityisellä puolella ja kunallisella....

Onko muille sanottu ruskuaispussin kokoa? sanoi että mitä suurempi sitä parempi ...

 

Meillä ei ole elukoita, esikoinen on astmaattinen. Hänellä todettu infektioastma,mutta testattu myös ja todettu kaneille,hevosille,kissoille,marsuille jne allergiat. Eipä sillä, en taitaisi jaksaa hoitaakaan. Aikoinaan meillä on ollut kyllä kani ja marsuja.

Hui apua, huomenna nt-ultra. Maha on jo nyt sekaisin pelosta ja luulenpa et yöllä ei nukuta. Työtkin huomenna alkaa... meillä täällä alko kolmella koululaisella koulu jo maanantaina.

Hurjia nuo susitilanteet, täälläpäinkin niitä liikuskellut. Asumme myöskin maalla, mutta ihan lähellä kaupunkia jossa me vanhemmat käydäänkin töissä. Ja asutaan vielä kirkolla, eli palvelut kyllä äärellään. Mieluusti joskus voisin muuttaa ihan taajama-alueen ulkopuolellekin

Eä ja Lapanen rv 11+1

 

Lykkyä Enkelinäiti:lle huomiseen ultraan :hug: :heart:

Miten teillä jollain onkin ollut pieniä vauvoja? :heart: Mulla vaikka oon pieni varreltani ,158cm ja ilman raskautta n 50kg,on ollut suhteessa isot vauvat. pienin ollut 3180g ja muut sitten liki tai yli 4 kg...Lääkärikin kerran vaan sanoi:ettei ole koiraa karvoihin katsomista Mä toivoisin ettei kasvaisi niin isoksi....Nyt on kolmannesta alkaen pienentyneet

 

Enkelinäiti- Huomiseen nt-ultraan tsemppiä ja onnea. Voi olla ettei uni yöllä tule, mutta älä suotta etukäteen liikaa pelkää, vaikka ymmärrän pelkosi kyllä. Kaikki menee varmasti nyt hyvin. Niin sen vain kuuluu olla!
Kerro Lapaselle terveisiä.

 

Onpas se ollut rankka päivä, kävimme lasten ja miehen kanssa uimassa ja nyt on veto ihan pois. Jännä miten se vesi osaa väsyttää vaikka suurinpiirtein paikoillaan seisoo.

Meillä lapset on olleet pieniä syntymäpainoltaan, poika oli 2880g ja tytöt 3000g, 3170g ja 3580g. Poika oli itseasiassa kaikkeista "hankalin" synnyttää, koska tuli huonossa tarjonnassa, eli ei se koko vaan asento. =) Noh, eipä sillä, en usko että isompaa en saisi puskettua maailmaan kuin tuon 3580g vaikka kuin oisi tarjonta oikea.

Hirmuisesti tsemppiä Enkelinäidille huomiseen ultraan!!! :flower: :flower: :flower: Ja evi-talle onnittelut ihanista ultrakuulumisista. :heart:

 

Tsemppiä ultraan menijöille!!
Mulle lääkäri sanoi ekasta että ei tartte paljon yli 3 kilosta synnyttää, mutta ku oon näin pieni( sen mielestä) niin lapsetkin on alle kolmekilosia. Siitä on nytten 14 vuotta aikaa ja hyvin on pitänyt. Meillä on myös päänympärykset ollu 31 cm eli tosi pikkupäisiä...hyvin ovat kasvaneet..
Hartioiden kokohan se aika paljon noilla vauvoilla vaikuttaa syntymiseen, pää antaa myöden ja hartoiden jälkee muu hulahtaa perässä

onnellinen ja tirpukka7

 

Koosta , eka oli 4500g ja tuli väkisin tungettuna naama edellä (olin täysin auki ja kanavaa jälkellä vielä 3cm !!!!) 2 kätilöä tunki ja työsi mahan päältä alaspäin ... Joten isompikin mahtuisi , en tosin kyllä noin isoa enään haluaisi .. muut ovat olleet alle 4 kilosia . itsellä kokoa 160cm ,yleensä olen ollut n.60kg , mutta nyt alkupaino jo yli 70kg ! :ashamed:

neitim

 

Enkelinäidille rautaisia hermoja ja onnellisia uutsia huomiseen ultraan liittyen! :hug:

Täällä jyllää paha olo, oksetus, kuvotus, mikä vain. Vihaan tätä, raskausaikani ylivoimaisesti pahin koetinkivi :x Mikään kun ei auta.

Lasten kokojutuista. meillä esikoinen oli pienin, 3,6kg, loput sitten 4,1 - 4,4kg painoisia,. En osaa synnyttää keijukaisia, pituutta itseltäni löytyy 174cm. Kuopus oli painavin vauvoistamme, vaikka häntä synnyttäessäni painoin 40kg vähemmän kuin edellisiä ja olin raskausajan ollut kaikenkaikkiaan elänyt kerryttämättä ylikiloja (edellisistä niitä söin 25-30 jokaisessa). Että se äidin koko ei aina todellakaan paljoakaan merkkaa.
Huomenna koululaisillamme (3kpl) alkaa arki, ihan jees juttu!

Elikoista: 2 kissaa ja lintu löytyy. Asumme teoriassa maalla, pikkukaupungissa ihan oieasti ja 3 km keskustasta -moniin teihin verrattuna ihan cityssa siis

 

Iltaa!

Enkelinäidille Tsemppiä huomiseen, täällä hengessä mukana uutisia odotellen :heart:

Minulla kokoa on nipin napin 160cm ja painoa :ashamed: yli 60kg hieman vaihdellen... Pienin vauvoistani oli 3430g ja suurin 3870g, päänympärys kuopuksellani oli 37cm Toivottavasti en enää isompia saa, vauvoilla olleet solisluut herkässä. Painoa ensimmäisessä raskaudessa sain 20 kg, ja viimeisimmässä sain "vain" 9kg. Tosin raskaudenajan "tukirakenteet" olivat jo valmiina, kuin nyt tässäkin raskaudessa

Eläimiä haluaisin enemmänkin... Kanoja, vuohia ja uusin mielioikkuni on laamat!!! (liittyyköhän raskauteen) Meillä ei valitettavasti ole navettarakennusta, ja eläinsuojan rakentaminen on suhteellisen kallista pelkältä harrastuspohjalta. Talon laajennuskin olisi harkinnassa... Lemmikkeinä meillä on koira ja kolme kissaa, onhan siinäkin hännäheilutusta ja imurointia!

Onko teillä jotain ihania, omituisia raskaudenajan päähänpinttymiä tai tahtoo-juttuja?
Neljännessä raskaudessa päätänsä jälleen nostava oikku oli himmeli-himo Laamojen lisäksi......................

Oliivitar ja Heppuli 16+5

 

Raskaudenajan päähänpinttymä .. mä tahtoisin saada näitä tavaroita pois hyllyiltä ja kaapeista ja ylimääräisiä huonekauluja myös jonnekin .. Mä haluaisin siistiä ja yksinkertaista !!! Mut ei ihan heti taida onnistua miehen ja neljän lapsen kanssa , vanhin 12v tarvitsee omaa rauhaa , omat tavarat ,8v kaipaa omia tavaroista ja 3v omia sekä tietenkin 1v levittää omat tavaransa jokaikinen päivä hujan hajan Mutta tahtoisin et ois siistiä :saint:

neitim

 

Onko teillä jotain ihania, omituisia raskaudenajan päähänpinttymiä tai tahtoo-juttuja?
Neljännessä raskaudessa päätänsä jälleen nostava oikku oli himmeli-himo Laamojen lisäksi......................

Oliivitar ja Heppuli 16+5

Minulla on ollut ihan raskauden alkuvaiheissa aina himo neuloa jotain.. Paitsi kun neulomistaidot riittää just ja just villasukkaan ja sitten kun on yhden sukan saanut valmiiksi niin siihen on sitten into lopahtanut.

 

Moi taasen!

Eikös tänään pitänyt olla ultrassa kävijöitä, jänskättää teidän puolesta. Minä en tiedä vielä menenkö alkuraskauden ultraan, vaikka edellisestä olinkin. Mutta silloin th suosittelli, kun epäili viikkoja olevan enemmänkin. Tietysti sitten menen, jos ens keskiviikkona suositteleekin jostain syystä. Kovasti mieli kyllä tekisi saada varmistus onko kaikki hyvin...mut katsotaan.

Aika pianhan kuitenkin on tuo np-ultrakin, siis mun mielestä aika pian, kun tämä raskaus tuntuu menevän aika nopsasti.

Asumisista ollut puhetta...me asutaan ihan tämmöisen (entisen pienen kunnan keskustan liepeillä) Nykyään kuulutaan isompaan kaupunkiin. Tässä on vielä paljon palveluita kivenheiton päässä, vaikka hyvää vauhtia tuo iso kaupunki niitä nyt vähentääkin. Koulukin on lapsilla n.1km päässä. Eläimiä meillä on 1 kissa ja 1 koira. Itse olen kotoisin ihan maatalosta, jossa oli lehmiä. kanoja ja kalkkunoita. Lehmiä on vieläkin ikävä.

Raskaudenajan päähänpinttymistä mulla on tuo siivoaminen ja sellaista pesänrakennusviettiä koko ajan...ja remppaamishimo.

Töissä en minäkään ole paljoa ollut, välillä olen tehnyt tkssa lyhyitä sijaisuuksia... eli olen hoitoalalla. Viime keväänä päivittelin vähän koulutustani pienelllä kursilla ja sen myötä sain satunnaisia pikkuhommia. Tarkoitus oli viimeistään toukokuussa lähteä, mut nyt se on mut....mulla kun ei ole vakituista työtä niin en tiedä miten se sit onnistuu...aika näyttää.

Mutta nyt syömään ja odottelen jännityksellä niitä ultrakuulumisia.

T.tianna

 

Olipahan tekstiä tullut =)
Pikaisesti synnytyksistä
1. 20h rv 40
2. alle 3h rv 38+6
3. alle 4h rv 37+6
4. 1 1/2h rv 38+6

Syöksynä mahtaa tämä viideskin tulla.
Elukoita on pari koiraa, se mitä on joskus ollut lista onkin pidempi

Onko täällä muita kestovaippoihin hurahtaneita?
Kuopuksen kanssa aloitin tyyliin 1 päivässä, lopulta oltiin päiväkestoja ja nyt täyskestoja.

Pakkasen keskeltä Chiq rv 24+5

 

Ihanaa, kiitos tsempityksistä, nt-ultra ohi ja turvotus normaalin rajoissa 1,10mm. Eipä sekään käynti itkuitta mennyt, oikein nolottaa kun olen ku vesiputous joka paikassa. Multa ei saisi yksinkertaisesti kysyä tavallista kysymystä: kuinka voit!

Lapanen tuntui olevan erittäin liikkuvainen vauva ja esitteli innokkaasti kasvojaan ja käsiä ja jalkoja. Viikot täsmälleen 11+2 ja kätilön piti jonkun hassun Stakes-ohjeen vuoksi muuttaa mun kuukautisten alkamispäivää,jotta saatiin kuvio täsmäämään. Hupaisaa. Veriseulassakin kävin ja vaikka oli tosi taitava piikittäjä,niin nyt käsivarressa on 10cm musta läntti ja keskeltä menee iso punainen juova :0 En tajua, johtuuko mun oudoista trombosyyttiarvoistani vai mistä lie..

Ihania nuo Tellun ja neitim:n hinkumiset, mä niin osaan kuvitella Tellun ja kasan parittomia sukkia. Ja oliivittaren laamat sai myöskin pyrskähdyksiä aikaan.
Mulla iskee erityisesti raskausaikoina tiukkapipokukkahattutätinipotus päälle, ihan kaameeta. Naputan kaikesta, sotkusta, tekemättömistä töistä, siitä kun mies ei huomioi tarpeeksi, tai huomioi väärin, ja sisustusvimma tai oikeestaan sama kuin neitimillä eli haluisin kanssa poistaa puolet meiltä, mutten saa oikeesti mitään aikaiseksi. Sitten loppuraskauksissa tilaan maanisesti verhoja, mattoja,kangasta (mitä en koskaan saa aikaiseksi ommella!) Ja sit seuraavassa raskaudessa heitän niitä pois. Hullu(ko)?

Oletteko miten itkuisia? kun mä itken näköjään kaikesta. Loukkaannun kaikesta, liikutun kaikesta, suutun kaikesta - aina tuloksena itku. Mies ei edes kommentoi mitenkään ja siitä suutun lisää.


Että silleen.


Eä ja Lapanen 11+2

 

Meidän vauvat olleet, 4480g, 4485g, 4135g ja 4200g. En osaa pieniä vauvoja tehdä, vaikka mieluusti sellaisen nyt pyöräyttäisin...=)

 

Enkelinäiti onnea hienoista ultrauutisista :hug: On se aina vaan yhtä ihanaa ja sykähdyttävää nähdä se pieni siellä ruudulla :heart: Kyllä alkuraskaudesta itselläkin oli itku herkässä, ei siihen paljon tarvittu kun alkoi kyynelehtiminen

Mieliteoista ja muista raskaudenajan oikuista täytyy tunnustaa että täältäkin löytyy oikea tuuliviiri noiden mielialojen suhteen :ashamed: eli mitään "positiivista" oiretta ei taida meikäläisellä olla (voi ukko rukka.. ) mutta ehkä minä nyt en ihan mahdoton ole kun kuitenkin näitä raskauksia on ollut jo useampia

Minun vauvojen painot on siis olleet... 1. 4550g rv40+5, 2. ja 3. a-vauva 3170g, b-vauva 3520g rv 38+3, 4. 4840g rv 41+3 ja 5. 4525g rv 40+6 ja kaikki alatiesynnytyksellä tulleet on menneet aina yli lasketun....

Jos lähtis iltakahvia keittämään..

 

Eä vähemmästäkin tulisi itku kun ensin jännittää koko ultraa !!! hyvä että turvotus oli ok .... :heart:

neitim

 

Eä onnea ihanista ultrakuulumisista. Anna vaan tunteiden tulla ulos, se on parempaa entä sisäänpatoaminen :hug:

-Chiq[/b]

 

Eä onnea hyvistä ultrakuulumisista!!! Se on tosiaan aina yhtä liikuttavaa. Täälläkin kaikki tunteet pinnassa, mut meillähän on hyvä syy ja mie uskon, et noi ukkokullat sen ymmärtää

t.tianna

 

Onnittelut ultrakuulumisista!

Kysymyksiin... Ei ole mitään kummempia mielitekoja/-haluja. Normaalia pesänrakennusviettiä ja kutomisintoa raskauden loppupuolella tulee yleensä aina täälläkin.
Kestoilla ei. Joskus miettinyt, mutta sille asteelle valitettavasti on jäänyt.

Huomenna sokerirasitus. Hieman jännittää miten käy. Kirjoittelin aiemmin että sf-mitta oli 22+4 27 cm. Kaverini joka on lääkäri mittasi tänään 23+4 ja sai 25 cm. On silti iso mut paljon "normaalimpi" ku tuo aiemman viikon 27cm. Jospa oli väärä mitta neuvolassa. Ja sokeritki olis kunnossa. Ei jaksais millään alkaa kauheen tarkkaan kontrolloimaan mitä syö. Laiska ja saamaton :ashamed: .

Johjo 23+4

 

Tsempit Johjolle rasitukseen!!!
Mulla näissi 4+ raskauksissa on aina sf-mitta ottanut aimoloikkauksen käyrien yli viikoilla 20-30 ja sitten alkanut tasoittua.Eli jo monesti venynyt kohtuni antaa nopeasti periksi vauvan kasvulle mutta loppupäästä sitten jarruttelee.Se voisi olla ihan looginen selitys myös sun masun kasvulle,eikö?
Toivotaan että rasituksesta pääset puhtain paperein :hug:

Mulla alussa oli voimakas valkosipulisuolakurkku himo ja hillosipulit Mut nyt taas enempi makeaa ja maustamatonta jugurttia ja mysliä.Vaihtelee kovin...

Raskaus saa mut ihan vauhkoksi sisustajaksi ja siivoojaksi :headwall: Kaikki nurkat hyppiii silmille ja joka paikka pitäisi uudistaa ja ja ja....
Jollei ole mahdollista ostaa mitään uutta niin sitten vähintään käännän ja siirrän huonekalut uuteen uskoon ja noin kk välein

Tänään neuvolaa,yhden lapsen lääkäriä ja työt....Eli vilkutus vaan ja hyvää päivää kaikille :wave:

 

Ihania ultrakuulumisia Enkelinäiti :heart: :heart: :heart: Ihan ymmärrettävä syy tirauttaa kyynel jos toinenkin! :hug: Täälläkin on kovasti tunteet pinnassa, helposti tulee kyynel silmään.

Kestovaippoja en minäkään ole innostunut käyttämään.

Mitenkäs teillä muualla, onkos ilma kovin kylmä? Täällä meillä mittari näyttää -30 astetta pakkasta.. Hrrr, on kylmä!

Jeps, mutta ei muutakuin aamuhommiin.

 

Onnea hyvistä ultrakuulumisista!!

Kestoilla ei meillä, vaikka olen välillä kyllä asiaa ajatellutkin. Mutta kantoliinoihin hurahdin ton kutosen kohdalla.

Mä en kans tee kovin pieniä lapsia. 1.4330g/54cm 40+1 2. 4090g/52cm 40+2 3. 4220g/52cm 40+1 4. 3790g/52cm 37+0 5.4520g/53cm 39+4 ja 6. 3910g/52cm 39+3

Täällä on kans kylmä, eilen oli -29, tänään "vaan" -23. Vähempikin riittäis.

Tänään tulee useamalle lapselle kaveria eli on vilskettä pirtissä. Ja illalla mennään kyläilemään ihan "uuteen kyläpaikkaan".

Mutta nyt päivän hommiin.

 

Puuh, päivä siivoiltu ja nyt on väsy. Täytyy kyllä olla kiitollinen,että tää pahoinvointi oli niin vähäistä ja taitaa jäädä kohta kokonaan pois. Väsymys sensijaan edelleen melkoista.

Meilläkin täällä pakkasta,mutta onneksi alle 20 astetta. Alkaa vaan jo ärsyttämään tää kylmyys ja ihokin on ihan korppua. Kesää odotellen

mukavaa viikonloppua!

 

Tänään on ollut hieman parempi olo ja ruokakin on maistunut , toisaalta oon niiiiiiin väsy kun toi nuorimmainen on kovassa nuhassa ja kitisee koko aika ja äiti ei jaksais :ashamed:

neitim