Vihreät pelkäävät marjastajien räjähtävän miinoissa

  • Viestiketjun aloittaja vierailija
  • Ensimmäinen viesti
vierailija
" Suomella ei ole mitään aikeita eikä myöskään mitään tarvetta asettaa jalkaväkimiinoja minnekään, ellei Venäjä itse ryhdy sitä ennen lähettämään sotaväkeään rajan yli"

Eikö silloin olla jo myöhässä?
 
vierailija
vierailija
"Kuolemaan johtaneista onnettomuuksista valtaosa tapahtui vuonna 1945, silloin kuoli 127 siviiliä. Lapin sodan alkamisvuoden 1944 siviiliuhrien luku on 34. Vuonna 1946 kuoli 18 siviiliä ja kolmena seuraavana vuotena 13, 10 ja 3. Kaikista kuolleista 48 oli räjähteiden uhreja, jotka menehtyivät löydettyjä räjähteitä tahallisesti käsiteltäessä. Varsinaisia miinojen uhreja oli siten 157, heistä valtaosa, 103 henkilöä meni miinaan vuonna 1945.
Kaikista kuolleista siviileistä 57 oli lapsia, 52 poikaa ja 5 tyttöä, jotka onnettomuusvuonna olisivat täyttäneet enintään 16 vuotta. Heistä lähes 2/3 oli räjähteiden uhreja. Kuolleista aikuisista 6 oli naisia. Kaikista siviiliuhreista 151 oli kotoisin Lapin läänistä, 24 Oulun läänin miinoitetulta alueelta ja 30 etelämpää Suomesta."
 
vierailija
Kuten edellä jo kerroin, ei se ole enää mahdollista.

”Tiedustelusatelliittien ominaisuudet ovat valtiosalaisuuksia, joten niitä voidaan vain arvailla.

Ilmeisesti parhaat satelliitit kuvaavat maanpinnan kohteita noin kuuden sentin erottelutarkkuudella.

Kuuden sentin erottelutarkkuus tarkoittaa, että kuvan jokainen pikseli eli kuvapiste on kooltaan kuusi kertaa kuusi senttiä. Niinpä esimerkiksi puhelin, jonka mitat ovat kuusi kertaa 12 senttiä, vastaa satelliittikuvassa vain kahta pikseliä.

Kuuden sentin erottelutarkkuus mahdollistaa panssarivaunujen, raskaiden aseiden ja sotilaslentokoneiden mallin määrittämisen.”

Tieku


Ompa tämä ottanut takapakkia. Neuvostoliiton hajotessa tuli julki kuvia joita NL oli ottanut amerikasta. Pystyi erottamaan tupakkatopasta sen merkin.
 
vierailija
Kaikkia miinoja ei havaittu, vaikka pioneerit tekivätkin kovasti töitä asian eteen. Luonnollisesti saksalaiset asettivat muunkinlaisia miinoja, esimerkiksi järeämpiä panssarimiinoja.

Noin kolmasosa Lapin sodan kaatuneista eli kolmatta sataa suomalaisista kuoli jalkaväkimiinoihin.
Eikä kaikkia miinoja edes löydetty maastosta sodan aikana tai välittömästi sen jälkeen. Vielä 1970-luvullakin miinat vaativat uhreja. Niitä raivattiin vuoteen 1973 mennessä peräti 1,1 miljoonaa kappaletta, ja yksittäisiä räjähteitä löytyy yhä. Sodan jälkeen miinat vaativat yli 200 siviilin hengen ja miinanraivaajistakin kuoli 72 henkeä.
 
vierailija
"Kuolemaan johtaneista onnettomuuksista valtaosa tapahtui vuonna 1945, silloin kuoli 127 siviiliä. Lapin sodan alkamisvuoden 1944 siviiliuhrien luku on 34. Vuonna 1946 kuoli 18 siviiliä ja kolmena seuraavana vuotena 13, 10 ja 3. Kaikista kuolleista 48 oli räjähteiden uhreja, jotka menehtyivät löydettyjä räjähteitä tahallisesti käsiteltäessä. Varsinaisia miinojen uhreja oli siten 157, heistä valtaosa, 103 henkilöä meni miinaan vuonna 1945.
Kaikista kuolleista siviileistä 57 oli lapsia, 52 poikaa ja 5 tyttöä, jotka onnettomuusvuonna olisivat täyttäneet enintään 16 vuotta. Heistä lähes 2/3 oli räjähteiden uhreja. Kuolleista aikuisista 6 oli naisia. Kaikista siviiliuhreista 151 oli kotoisin Lapin läänistä, 24 Oulun läänin miinoitetulta alueelta ja 30 etelämpää Suomesta."
Saksalaisten jättämiä miinoja ja ansoja joiden tarkoituksena nimenomaan oli vahingoittaa siviilejä.
 

Yhteistyössä