Vihaan miestäni, syvästi

[ap]

Mä olen itsekin miettinyt tuota katkeroitumista ja pelännyt jo langenneeni siihen. Mutta luulen, että toivoa vielä on kun en ole alistunut tilanteelle ja juuri sen takia tämä on näin pitkälle mennytkin.

Huoh, tuntuupa niin raskaalta nostaa kissa pöydälle. Mutta silti niin hyvältä, vaikka kaikki kirjoittaakin sitä mihin itse olen päätynyt. Se tunne että mua ymmärretään, on niin ihana!

 

[xx]

Voi vitsit, ap :hug:
Kuulostaa kauhealle =/

Sairas on ilmeisesti miehesi.
Kyllä mä eroa suosittelen.

 

[S]

Varmasti vaikeaa nostaa se kissa poydalle, mutta ala yhtaan mieti mita esim. muut erostanne ajattelevat, sina tiedat totuuden vaikka mies kuinka esittaisi ulkopuolisille.

Voimia, varmasti parjaat!

 

[xx]

Mä olen itsekin miettinyt tuota katkeroitumista ja pelännyt jo langenneeni siihen. Mutta luulen, että toivoa vielä on kun en ole alistunut tilanteelle ja juuri sen takia tämä on näin pitkälle mennytkin.

Huoh, tuntuupa niin raskaalta nostaa kissa pöydälle. Mutta silti niin hyvältä, vaikka kaikki kirjoittaakin sitä mihin itse olen päätynyt. Se tunne että mua ymmärretään, on niin ihana!

Musta on ihan tervettä tuntea tuossa vihaa ja katkeruutta.
Ei ne aina tuhoa, vaan ovat normaaleja tunteita, ne on läpikäytävä jotta pääsisi eteenpäin.

nimim. kyllä itsekin tuntenut vihaa, katkeruutta hyvin, hyvin ilkeitä ihmisiä kohtaan! Mutta ne tunteet luonnollisia tuossa tilanteessasi, olisin enemmän huolissaan jos et tuntisi mitään vaikka sinua satutetaan....

 

[Frans]

Sanoisin, että luultavasti sinulla olisi paljon helpompaa ilman tuota miestä.

 

[höplömmöö]

Kokemuksesi aivan samanlaisia kuin omani avioliitostani, jota kesti liiankin kauan... Narsisti eli psykopaatti toimii juuri tuolla tavalla ja pelasta ees lapsesi ja lähde äkkiä ja varaudu henkisesti kaikkeen siihen p*skaan mitä niskaan sieltä vielä tulee.
Voimia sinulle :heart:

 

[vieras]

Miten sun mies reagoi kun kerroit että lähdet?

 

[Lode84]

Mäkin vihaan sun miestä ainakin tuon tekstin perusteella. Mulle tuli oikeasti paha mieli, kun luin miten kylmästi ja välinpitämättömästi se kohtelee teidän pientä vauvaa. Susta nyt puhumattakaan. Olette lapsesi kanssa ansainneet paljon parempaa, joten lähde.

Yrittäkää pärjätä! :heart: :hug:

 

[ap]

Ei ole reagoinut vielä mitenkään, vaikka olen sanonut asiasta. Luulee kaiketi että vain uhkailen, tietää perhearvojen olevan minulle tärkeitä asioita. Kai ajattelee ettei minulla ole kanttia lähteä.
Paitsi kerran antoi sivulauseessa ymmärtää että "näkee lastaan saman verran kuin nyt" ja vihjaili etten saa häntä mukaani. Ja paskat.

Olemme kerran olleet pari kuukautta erossa, samankaltaisten asioiden takia (ennen lapsen tekoa).
Meni aivan sekaisin ja reagoi totaalisen erilaisella tavalla mitä olin odottanut. Taisinpa kuulla lupaukset ikuisesta rakkaudesta ekan kerran juuri silloin. Vartioi uuden asuntoni edessä, kävi itkemässä vanhempieni luona ja mustamaalasi minua sukulaisilleen. Puhui minut loppujen lopuksi takaisin.
Se on kuitenkin tarina erikseen ja jo taakse jäänyttä. Täytyy keskittyä tähän päivään.

Rokrok, voimia myös sinulle irroittautumiseen!

 

[S]

Ap - Tama taitaa muuten olla ainoa ketju ikina missa ihmiset ovat nain yksimielisia. Joten luulen etta ero on varmasti oikea valinta jota et tule katumaan.

 

[BlondeMonsoon]

Sellainen ihminen joka ei käsitä miltä toisesta ihmisestä tuntuu on psykopaatti nimeltään.

Onneksi olet järkevä ja ajattelevainen, mutta oikeasti tarvitset ihmisen joka tukee sinua ja osaa jakaa ilot ja surut kanssasi. Jos näitä piirteitä ei miehestäsi löydy, niin... ? En tiedä, sinun on ajateltava myös omaa hyvinvointiasi :hug:

Psykopaatti ja myös sosiopaatti tulee mieleen, eli pyrkii näyttämään ulospäin olevansa miellyttävä vaikka totuus on hyvin erilainen. Ihan oikeesti, ÄKKIÄ POIS SIELTÄ. Älä odottele enää sekuntiakaan, tai voitte joutua lapsesi kanssa osaksi hyvin ikävää tilastoa!

Voimia ja ajatuksia lähetän sulle ja lapselle, onneks sulla on tukiverkostoa jonka puoleen kääntyä

:hug:

 

[Janni]

Yleensä en ensimmäisenä ehdota eroa, mutta nyt ehdotan.
Et voi jäädä tuollaiseen tilanteeseen. Et itsesi, etkä ainakaan lapsesi takia.

Luettuani kaikki kirjoituksesi ja kuvauksesi aiemmasta parin kk. erossa olosta niin pyytäisin että teet muuttosi salaa. Voisitko muuttaa hetkeksi vanhemmillesi? Löytyisikö varastotilaa heiltä tai jostain muualta (esim. vuokra varastot )
Sovi että sinua tullaan auttamaan muutossa sinä aikana kun miehesi on esim. töissä. Yritä ottaa tärkeimmät ja kalliimmat tavarasi, sekä henkilökohtaiset muistoesineesi mukaan.
Jos mies sekoaa kun huomaa sinun lähteneen niin on mahdollista että saat sanoa hyvästit sinne jääneille tavaroille (olen kuullut/nähnyt useammankin tälläisen tapauksen )
Muista kuitenkin että tavara on vain tavaraa! Sinä ja vauva olette tärkeimmät.

Jos et pysty/halua mennä vanhemmillesi asumaan niin turvakoti on myös yksi mahdollisuus.

Muutama kirjoitti omista lapsuusmuistoistaan. Minulla myös oli isä jota ilman olisi ollut huomattavasti parempi :'(
Kirjoituksessasi varsinkin kohta kun esim. anoppisi on kylässä niin mies alkaa laittamaan ruokaa ja leikkii jotain ihan muuta kuin on, oli riipaisevan tuttu.
Muutenkin suhtautuminen ja sinun vähättely. Tuttua.

Voimia :hug:

 

[Janni]

Jankkasi minulle myös lähes päivittäin että olen sekaisin, hullu ja "kipeä". Hänen mielestään mun ois pitänyt mennä hullujen huoneelle... Ja juuri kun hän itse käyttäytyy kuin järkensä menettänyt.

Nämä lauseet nostavat myös muistot ja palan kurkkuun. Äitini sai kuulla jatkuvasti olevansa hullu ja "kipeä" ja kun minä kasvoin niin minustakin tuli hullu, "kipeä" ja huora.

Raivareiden saaminen tyhjästä oli myös tuttua ja väkivalta sen seurauksena kun ei osattu olla oikein.

Miten ihmeessä kaikki on voinut mennä näin pieleen?!

Vika ei ole sinussa. Vika on miehessäsi. Hänen luonteessaan tai hänen sairaudessaan. Älä kuitenkaan erehdy luulemaan että voit parantaa hänet, et voi.
Ainoa joka voi mahdollisesti parantaa hänet on hän itse (ammattilaisen auttamana ) mutta hänellä tuskin on halua parantua, koska eihän hän ole hullu vaan muut ihmiset!

 

[Pomppiva Pallokala]

Teet aivan oikein, kun lähdet tuosta "suhteesta". Varaudu kuitenkin siihen, että tulet kokemaan tunteiden kirjon laidasta laitaan, myös sitä syyllisyyttä ja ikävääkin mennyttä kohtaan. Tärkeintä kuitenkin muistaa miksi lähdit, voisit kirjoittaa ne syyt nyt paperille, josta voit sitten niitä lukea, jos/kun haikeus iskee ja mielessä käväsee ajatus yhteenpaluusta. Samalla se on sulle turvana, jos koskaan ikinä milloinkaan alat syyttämään itseäsi erosta, mitä se ei todellakaan ole!

Voimia sinulle eroprosessin läpikäymiseen, tulevaan elämään et sitä tarvitsekaan sillä vaikutat niin vahvalta ja fiksulta ihmiseltä muutenkin, että lapsen kanssa kaksin elo tulee sujumaan mitä ihanimmin =)

 

[Tikku]

Laittaisitko ap minulle y-viestiä, minulla on samantapaisia kokemuksia exästä ja valitettavasti osin myös nykyisestäkin

 

[omapa on syysi]

Uskomatonta on se että olet tehnyt lapsen tuollaisen miehen kanssa. Itsekin toivoit että lapsi muuttaisi häntä eli olet tiennyt että hän ei ihan normaali tapaus ole.

 

[voi jysäsys kun tyhmää]

Lapsesi saa paljon tasapainoisemman perheen SINUN kanssasi, kuin sinun ja tuollaisen miehen kanssa. Voimia ja jaksamista.

No ei tuo äitikään jären fiksulta vaikuta kun tuollaisen kanssa lapsen tehnyt. KYllä miehen näkee jo ennen lapsia mikä on. Vai yhdessäkö siihen saakka juostu? Sitten ääni muuttuu kun joutuukin joku lasta hoitamaan eikä voi aina mennä.

 

[Mamma-78]

Sinulla on onneksi hyvät välit vanhempiisi, varmastikin ottavat teidät aluksi saman katon alle. Miehesi vaikuttaa täysin kypsymättömältä ihmiseltä, en uskaltaisi hänelle lasta jättää hetkeksikään hoitoon, saattais pimahtaa hänellekin kamalin seurauksin. Lähde pois tuosta tilanteesta, ei kenenkään pidä elää tuollaisessa tilanteessa. :hug:

 

[Aksukkainen]

Teet aivan oikein, kun lähdet tuosta "suhteesta". Varaudu kuitenkin siihen, että tulet kokemaan tunteiden kirjon laidasta laitaan, myös sitä syyllisyyttä ja ikävääkin mennyttä kohtaan. Tärkeintä kuitenkin muistaa miksi lähdit, voisit kirjoittaa ne syyt nyt paperille, josta voit sitten niitä lukea, jos/kun haikeus iskee ja mielessä käväsee ajatus yhteenpaluusta. Samalla se on sulle turvana, jos koskaan ikinä milloinkaan alat syyttämään itseäsi erosta, mitä se ei todellakaan ole!

Tässä oli se, mitä itsekin halusin sanoa. Se taaksepäin katsomisen ja haikailemisen tunne kun iskee lähes kaikille jossain vaiheessa ja sulla on jo kokemusta siitä, että mies saattaakin eron tullen tulla ovelle matelemaan ja kauneuksia latomaan. Älä kuuntele niitä, äläkä ota miestä takaisin - älä ainakaan, ellei hän ennen sitä hae itselleen hoitoa ja oikeasti muutu.

Mietin myös sitä, voisitteko te tilapäisesti muuttaa vaikka vanhempiesi luokse aluksi? Koska pelkään, että jos muutat omaan asuntoosi, mies alkaa sinua siellä ahdistelemaan ja kyttäämään. Ehkä tuo toisten luona asuminen vähentäisi sitä tai ainakin antaisi sinulle tukea ja turvaa kestää mahdolliset ikävyydet, joita mies koettaa eron jälkeen sinun päällesi vierittää.

Toivon tosiaan, että saat voimia lähteä - kokonaan. Mulla ei ole omakohtaista kokemusta, mutta rakkaan ystävän vastaavaa taistelua vierestä olen seurannut aivan liian kauan.

 

[ratkaisu kaikkiin ongelmiin]

JÄTÄ SE!

 

[vakava sosiaalitapaus]

Teet aivan oikein, kun lähdet tuosta "suhteesta". Varaudu kuitenkin siihen, että tulet kokemaan tunteiden kirjon laidasta laitaan, myös sitä syyllisyyttä ja ikävääkin mennyttä kohtaan. Tärkeintä kuitenkin muistaa miksi lähdit, voisit kirjoittaa ne syyt nyt paperille, josta voit sitten niitä lukea, jos/kun haikeus iskee ja mielessä käväsee ajatus yhteenpaluusta. Samalla se on sulle turvana, jos koskaan ikinä milloinkaan alat syyttämään itseäsi erosta, mitä se ei todellakaan ole!

Tässä oli se, mitä itsekin halusin sanoa. Se taaksepäin katsomisen ja haikailemisen tunne kun iskee lähes kaikille jossain vaiheessa ja sulla on jo kokemusta siitä, että mies saattaakin eron tullen tulla ovelle matelemaan ja kauneuksia latomaan. Älä kuuntele niitä, äläkä ota miestä takaisin - älä ainakaan, ellei hän ennen sitä hae itselleen hoitoa ja oikeasti muutu.

Mietin myös sitä, voisitteko te tilapäisesti muuttaa vaikka vanhempiesi luokse aluksi? Koska pelkään, että jos muutat omaan asuntoosi, mies alkaa sinua siellä ahdistelemaan ja kyttäämään. Ehkä tuo toisten luona asuminen vähentäisi sitä tai ainakin antaisi sinulle tukea ja turvaa kestää mahdolliset ikävyydet, joita mies koettaa eron jälkeen sinun päällesi vierittää.

Peesaan Pomppivaa Pallokalaa ja Aksukkaista ja voimia sinulle edelleen lähetän :hug:

 

[k]

Voi ap, kaikkea hyvää sinulle ja pikkuiselle. Voimia tosi, tosi paljon rankkaan tilanteesi. Koita mahdollisimman pian saada uusi asunto tai muuta vanhempiesi luokse aluksi. Jouluksi viimeistään olisi ihana päästä pois tuollaisesta helvetistä.

 

[ap]

Kiitos kaikille voimia antavista sanoista! Ne kyllä auttaa ja tulee sellanen olo et nyt hiivatti itseä niskasta kii ja pois tästä paskasta. :heart:

Monet ovat ehdottaneet vanhemmilleni menoa... Itse en ole pitänyt sitä vakavasti otettavana vaihtoehtona, vaan olen ajatellut kokoajan hoitavani asian kerralla "kunnolla" ja lähteväni lapsen kanssa suoraan omaan kotiin.
Varmasti ottavaisivat meidät sinne vastaan, mutta itsestä ei tunnu kivalta ajatus ahtaasti olemisesta "muiden nurkissa" ilman omia tavaroita.
Onneksi vuokra-asuntojen välittäjä antoi positiivisia näkymiä asunnon saannin suhteen. Nyt olemme odottaneet kuukauden, toiveekkana odottelemme nyt kuun vaihteen aikaan.

Olen alkanut jo valmistaa itseäni siihen haikeuteen, mikä eron jälkeen saattaa tulla. Mutta luulen että olen jo niin nähnyt tämän tilanteen, ettei se tunne voi olla ainakaan kovin voimakas. Toivottavasti.

 

[Longchamp]

Voimia ap:lle eroon! Tuli vaan itsellekkin tuosta tekstistä mieleen, että tuo mies alkaa 100% varmasti ahdistella sua ja heittäytyy hankalaksi kun eroatte joten vanhempiesi luona olisit luultavasti alkuun paremmin turvassa.

 

[minä]

Voimia ap:lle eroon! Tuli vaan itsellekkin tuosta tekstistä mieleen, että tuo mies alkaa 100% varmasti ahdistella sua ja heittäytyy hankalaksi kun eroatte joten vanhempiesi luona olisit luultavasti alkuun paremmin turvassa.

Näin varmaan tulee käymään, joten vanhempien luokse kannattaisi nyt varmaan muuttaa vaiks kuukaudeks ja sit siin samalla sisustaa uutta asuntoa ja hoitaa muitakin asioita kuntoon. Voimia