Vihaan lapsia

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "jaska"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
[QUOTE="mamma";24368536]En minäkään pidä lapsista. Raskaus oli yllätys ja otimme haasteen vastaan mutta voin sanoa että olen joskus katunut kun on oikein väsyttänyt ja parisuhde on ollut koetuksella, mutta mutta...
Tuo sinun aloituksesi ja, sanosinko, vähän yli-innokkaat vastaukset ylivuotavine huomiomerkkeineen minusta kertoo siitä että et suinkaan ole sairas mutta luonteessasi on jokin vika. Tällaista ei voi itse itessään tunnistaa. Saatat olla vaikka narsisti. Tiesitkö että narsisitia ei voi hoitaa mitenkään koska hänen ajatuksensa lähtökohtaisesti on se että kaikki muut ovat väärässä. Narsistiin ei ole sisäänrakennettuna sellaista mekanismia että hän voisi kuunnella saatikka sitten oppia muilta mitään.
Varmasti keksit tähänkin jonkun nasevan vastauksen, olethan selvästi älykäs. Jos vastausta ei tule olen siis väärässä, et ehkä olekkaan narsisti vaan kenties psykopaatti ja luemme hirmuteoistasi vielä joskus myöhemmin...[/QUOTE]

Hohhoi, hyvä kun tunnet mut noin hyvin että voit diagnosoida mulle vakavan mielenterveyden häiriön. "Yli-innokkaat" vastaukset joissa olen käyttänyt sekavia merkkejä, on laitettu siihen kuvaamaan näitä äärettömän tyhmiä vastauksia joita olen saanut. Käytän niitä myös, kun haluan tuoda ilmi sarkasmia. Sinulla ei ilmeisesti ole lukutaitoa, joten olet varmaan skitsofreenikko ja masentunut. Hanki lääkkeitä heyy!!!111
Haha, joo hirmutekoja teenki iha varmasti siks että en tykkää lapsista. :'D Jos sä et tykkää vaikka isoista murisevista rotikoista ja dobbereista, tarkottaako se sitä et se sun viha niihin koiriin ajaa sut johonkin killingspreelle? Järki käteen ja valoja päälle.
Sanoinhan täällä jo tästä, että minulla ei ole mitään intohimoa satuttaa ketään, ei edes lapsia vaikka ne inhottavat minua. Lukisit vähän, beibe. En ole psykopaattikaan sen perusteella että et pidä mielipiteestäni. Voisinhan minäkin sanoa sinulle että "Voi voi kun olet psyko ja narsisti kun teet näin ja näin ja tykkäät lapsista ja et hyväksy muiden mielipiteitä!" Oikeesti hei.
Jos joku tässä sairas on, niin se olet ennemminkin sinä. Et varmaan tunnistakaan itsessäsi minun luonteenpiirteitäni (En tiedä edes miten luonteeni liittyy mielipiteeseeni. Öö? Olen aika varma, että jos tapaisit minut oikeassa elämässä ja puhuisit kanssani tietämättäni lapsivihastani, pitäisit minua mukavana. En ole inhottava ihminen.), koska emme todellakaan ole sama henkilö.
Minun mielipide on minun mielipide, kunnioita sitä niin minä kunnioitan sinun mielipidettäsi. Enkä ole sanonut että tässä kukaan olisi väärässä. On ollut ihan mukava lukea näitä järkeviä vastauksia jossa ihmiset ovat kertoilleet miksi pitävät lapsista/lapsistaan. Duh uh.
 
Ei kai nyt joku oikeesti vedä hernettä neukkuun tästä ketjusta?
Ja oikein mode paikalle..:laugh:

Miksi monilla naisilla on joku ihme oletus, että kaikki (etenkin naiset) ihastelevat kaikkien muidenkin lapsia ja pitävät heitä super söpöinä?

Olen ainakin omassa tuttavapiirissä törmännyt tuohon ilmiöön oman lapsen saatuani..
Muut mammat lähettelevät jatkuvalla syötöllä facessa linkkejä joissa tyyliin joku kiinalainen pikkupoika soittaa kitaraa ja laulaa lässyttäen.
Sit nää linkittelijät pitävät mua ihan outona ja tunteettomana kun mua ei kiinnosta.

Onko muut mammat törmänny moiseen vai onko mun tutuissa vaan rasittavia ihmisiä? :D

Oon niin samaa mieltä sun kanssa!
 
Vastauksestasi huomaa että että olet vasta lyhyen aikaa opiskellut elämää, tarkoitan että olet nuori... ja hyvin tiedonhaluinen! Hyvä niin.

Kyselet aloituksessasi asioista mielipiteitä ja niitäkin olet saanut. Viimeisin vastauksesi oli hieman sekava jo kun oli viittausvirheitä ja muuta mutta luulen ymmärtäväni, ainakin yritän.
Kyselet siis mielipiteitä ja sitten esität vastaväitteitä ja haluat saada omalle näkökannallesi kannatusta. Niinhän me kaikki.

Mielipiteissä on se ominaisuus että niitä voi olla yhtä monta kuin vastaajaakin, joskus voi olla samaa mieltä jonkun kanssa tietysti. Voiko mielipiteistä ja mieltymyksistä sitten kiistellä?
Mielipiteet heijastavat myös sitä mitä on kokenut elämässä ja matkan varrella oppinut. Hassua kyllä nuorilla on voimakkaampia mielipiteitä kuin vanhemmilla ihmisillä ja jos jokin asia on varma niin se että kaikki vanhenemme ja mieli muuttuu.

Kysyt myös sellaisista asioista mitkä valkenee vasta kun sen kokee. Ei voi tietää miltä tuntuu vanhemmuus ennenkuin sen kokee itse. Oma lapsi on lahja ja laina... Myös rasittava ärsyttävä ja vaikka kuvottavakin ja kaikkea muuta inhimmillistä mitä elämään mahtuu.
Olet aivan oikeassa siinä että kaikille ei sovi vanhemmuus ja minusta on erinomaista että et aijo hankkia lapsia jos kerran asiaa et tunne omaksesi.

Tosiasia on kuitenkin se että voit pyytää ihmisiä kuvailemaan sitä mitä ihanaa vanhemmuudessa on vaikka loppuelämäsi etkä kuitenkaan tule ymmärtämään sitä koska et sitä itse tule kokemaan. Sama pätee siihen että mitä ihanaa lapsissa yleensä on... jotkut vaan tykkää lapsista. Ja jotkut vaan tykkää haastaa kaksplussan palstaväkeä kommentoimaan. Jne, jne.

Edelleen kuitenkin olen sitä mieltä että jos sinulla on tarvetta tuuletella ajatuksiasi tässä foorumissa haluat todistaa jotakin, itse tiedät parhaiten mitä. Tuskin se taas meille muille aukeaa kun emme sinun pääsi sisään pääse joten jokainen vastaus mihin tunnet tarvetta kommentoida on sinulle voitto.

Toivotan sinulle kuitenkin hyvää jatkoa ja intoa elämänkouluun :)
 
Mulla ei edes sanat riitä kertomaan, kuinka paljon rakastan omaa poikaani. En vaihtais pois sekuntiakaan tästä ajasta, jonka olen ollut äiti.
Olin aina ajatellut, että äitinä olo olisi rankempaa ja odotusaikana huolestutti jaksaminen. Raskauteni ei edes ollut suunniteltu, eikä lapsen biologinen isä halunnut olla osallisena pienen ihmeen elämässä, mutta löysin vielä paremman miehen rinnalleni. Nyt suunnitellaan häitä ja toista lasta, enkä voisi olla onnellisempi.
On ihana herätä aamulla, kun näkee pienen miehenalun hymyilevän pinnasängyn pinnojen välistä. Ja vaikka välillä kiukuttaa, eikä kaikki mene niinku elokuvissa, niin rakkaus antaa voimaa jaksaa.
 
Pidän lasten äänistä, koska kimeästä puheesta, kirkuvasta naurusta ja vaihtelevasta voluumista kuulee ihmisen eri tunnetilat suoraan. Lapsen ääni ja ääntely on usein myös vaihtelevaa ja yllätyksellistä, joka ainakin minua piristää olemalla osa elämää.

En pidä lasten suorapuheisuudesta. En näe mitään huvittavaa lapsessa, joka kovaan ääneen kailottaa "Tolla sedällä on iso maha"
– En minäkään, koska tuon ne ovat oppineet tyhmiltä aikuisilta. Lapsen uteliaisuudesta ja kaiken näkemisestä ”uutena” ja mielenkiintoisena pidän. Se muistuttaa myös minua vajoamasta tasaharmauteen ja tappaviin rutiineihin.

En pidä lasten kyvyttömyydestä ottaa toiset huomioon.
– minusta taas on ihana katsoa 3-4v lasta, joka ”kehittää” itsetuntoaan ja uskallustaan elää tässä uhkia täynnä olevassa maailmassa käymällä läpi myös omat rajansa ja saamalla nauttia kuvitelmasta, että hallitsee koko maailmaa. Kuuluu tärkeään kehitysvaiheeseen ja sitä on minusta kiva seurata ja jos homma kotona hoidetaan oikein kehittyy seuraavaksi empatia ja kyky ottaa muut huomioon ( edellyttää nimenomaan tuon ”minä” vaiheen)

En pidä lasten itsekkyydestä enkä kärsimättömyydestä. Kaikki on saatava ja kaikki on saatava HETI. Jos ei saada, huudetaan lainkaan ajattelematta muita huutoa kuuntelemaan joutuvia.
-KTS edellinen

En pidä jatkuvista kysymyksistä joiden vastauksia lapsi ei kuitenkaan ymmärrä. – ymmärryksen voi käsittää NIIN monella tavalla. Minusta on usein kiinnostavaa kuulla lapsen tulkinta asiasta.
En pidä lasten moraalittomuudesta, tavasta valehdella pelastaakseen oma nahkansa, saadakseen haluamansa asiat ja välttyäkseen epämiellyttäviltä asioilta.
-KTS edellisiä vastauksia tosta kehitysvaiheesta, joka ei pitäisi jäädä päälle.

En pidä lasten kyvyttömyydestä ymmärtää tekojensa ja sanojensa seurauksia. – en minäkään ja käsittääkseni ei meidän kulttuurissamme yleisesti kukaan, koska kasvatusarvojemme, mitä yleisesti hyvänä pidetään, pyrkii opettamaan kasvavalle lapselle syy-seuraus suhteita.

En pidä lasten huumorista. Eläinten kiusaaminen tai se että toiseen sattuu ei ole hauskaa.
En pidä lasten itsekeskeisyydestä, myös minulla on oikeus elää tässä maailmassa ilman että lapset olettavat minun olevan olemassa vain heitä palvellakseni."
-en minäkään ja käsittääkseni ei meidän kulttuurissamme yleisesti kukaan, koska kasvatusarvomme, mitä yleisesti hyvänä pidetään, pyrkii opettamaan kasvavalle lapselle sen, että eläimiä ja muita ihmisiä ei saa satuttaa.
Voi olla, että joitakin ihan syventäviä perusteluja saisit, jos niitä oikeasti kaipaat, tutustumalla lapsiin ja vaikkapa kehityspsykologiaan. En usko, että näin ”teoriatasolla” tulet hullua hurskaammaksi.
Minun mielipiteeni on, että kaikkien ei ole tarkoitus täällä vanhempia tai lasten kanssa hommailevia ollakaan, eikä siinä mitään ongelmaa ole. Ne tekevät jotka osaa.

Ja vielä; pidän muiden lapsista, huonosta käytöksestä en. Omiani rakastan enkä, joka tuo aivan oman syvyytensä elämään. Tuota ei voi oikeine selittää henkilölle, jolla ei lasta ole, veikkaan.
 
Tässä on nyt sellaista sisältöä tuon aloituksen kanssa, että tämän jälkeen tän vois antaa pudota, vaikka kommenttini tätä taas nostikin. Kaikkee ei tarvitse täällä olla esillä sentään
 
Minustakin on hieman outoa, jos joku kokee vihaavansa jotakin ihmisryhmää. Ehkä sitten sillä vihalla tarkoitetaan vähän eri asiaa kuitenkin - ainakin toivon niin.

Itse en ole koskaan välittänyt muiden lapsista erityisemmin. Jotkut sukulaisten penskat on toki aika suloisia ja niiden kanssa jaksaa hetken jutella tai touhuta, mutta en ole ikinä kinunnut lapsia syliin tai halunnut niitä hoitaa tms. Omat lapset on rakkaita, mutta niitä emme ole "hommanneet" sen takia, että pikkulapset olisivat jotenkin "jumalaisia".

Lapset kasvaa aikuisiksi, ihmiset todella usein unohtavat, että se ei ole se vauva tai pikkutaapero se lapsi, vaan se sinun lapsesi on myös se 15-vuotias, 25-vuotias ja jopa 50-vuotias. En minä missään välissä halunnut itselleni söpöä 3-vuotiasta tyttönukkea, vaan kokonaisen ihmisen, jonka kasvamista ja kehittymistä saa seurata läheltä, jota rakastaa ja joka rakastaa sinua läpi elämän.

Muutenkin on hemmetin vaikeaa perustella miksi pitää jostain tai haluaa jotakin. Miksi pidät mansikoista? Koska ne on hyviä? Miksi ne ovat hyviä? Pitäminen ja rakastaminen on yleensä tunteita, jotka kumpuaa syvältä ja niitä on aika pirun vaikeaa selittää ja perustella. Ne vaan on. Kyllä minäkin pystyn erittelemään ja jaarittelemaan sivukaupalla joka asiasta, mistä en pidä, mutta huomattavasti vaikeampaa on alkaa selittämään miksi joku on ihanaa.

Ja vanhemmuus todellakin on sellainen asia, jota ei voi muille selittää. Kylmän loogisesti sivusta katsottuna voi tuntua järjettömältä, kuinka ihmiset rakasta rääkyvää ja paskovaa otusta, joka ei anna heidän nukkua ja sotkee joka paikan. Mutta elämä ja ihmissuhteet harvoin on kylmän loogisia, vanhemmuus yleensä yllättää kaikki, nekin jotka ovat asiasta ottaneet selvää ja tuntevat "valmistautuneensa".

Ja jos tästä ei käynyt selväksi niin mielestäni kenenkään ei pidä hankkia lapsia (suosittelen lämpimästi että jätätte tekemättä jos ei nappaa) eikä kenenkään tarvi lapsista pitää muutenkaan. Vihaaminen on kuitenkin aika vahva sana. Tuollainen vahva asenne on muuten usein nuorilla, joilla saattaa se mieli vielä muuttua.
 
Viimeksi muokattu:
[QUOTE="...";24367395]Älä nyt, itekki olit junnuna.[/QUOTE]

Et saa vihata/inhota Jammu-setää, et Osama bin Ladenia, et myöskään raiskaajia tai sarjamurhaajia koska hekin olivat ihmisiä, homo sapiens lajia.
 
en jaksa provosoitua tästä :) Miksi sinun pitäisi tykätä lapsista? omat on valintasi mitä elämälläsi teet ja mistä tykkäät.
Ja miksi edes haluat kuulla miksi esim. minä pidän lapsista? Minullekin voisi joku kertoa ummet ja lammet kunka upeita ja ihania hämähäkit ovat.. siltikään en niistä ikinä tule pitämään.
Tällä siis vaan ihmettelen mikä tämän keskustelun tarkoitus oikein on?

ja tosiaan viha on aika voimakas sana. Oeltko varma, että se on juuri se mitä tunnet lapsia kohtaan? Ymmärrän vihan murhaajia, pedofiilejä ym pahaa tekeviä kohtaan, jotka tarkoituksella haluavat satuttaa muita..
 
Viimeksi muokattu:
Välillä kyllä tulee mieleen että miksi mä ton tein... Välillä taas sydän pakahtuu kun olen niin onnellinen että saan olla hänen äitinsä.

Ei mua muiden lapset ärsytä, elleivät hypi silmille. Ihmettelen että joku jaksaa oikein vihata lapsia. Koita vaan välttää.
 
Minä vihaan lapsia. Olen tosin huono henkilö sanomaan tämän, koska olen vielä nuori. Joskus tarhassa suorastaan inhosin itseäni, koska halusin olla isompi ja kypsempi, en räkä poskella kurahousuissa hiekkalaatikon reunalla istuva keskeneräinen yksilö, joka miettii että mitä ihmeen hauskaa hiekalla leikkimisessä muka on. Ala-asteella tunsin valtavaa alemmuudentunnetta yläastelaisia kohtaan. Yläasteella tämä itseinho laantui sentään jonkin verran - ja kyllä, minut on kasvatettu rakkaudella ja huolenpidolla, mutten voi itselleni mitään. Minä olin pienenä aina se, joka odotti kärsivällisesti vuoroaan, ei huutanut tai ollut epäkohtelias, en muista koskaan sanoneeni ääneen mitään "hei katso miten ruma täti" - tyyppistä tai kitisseeni kaupassa.

Nykyään kun matkustan kouluun bussilla joka aamu, minun tuurillani taakseni istuu joitain kovaäänisiä ja rasittavia eskarilaisia, (tai ala-astelaisia, en tiedä) jotka rääkyvät ja kiljuvat ja potkivat penkkiäni ja joku vielä kaupanpäälle saa päähänsä kiskoa minua hiuksista. Ihania, ihania ja suloisia lapsia. Silloin tekee mieli karjua että "nyt *aatana ne turvat kiinni ja istukaa aloillanne!!" Oikeasti, kasvattakaa ne kersanne.

Niin, olen 15-vuotias tyttö. Pyydän anteeksi jos (ja kun) olen loukannut jotakuta.
 
[QUOTE="jaska";24367367]Niissä ei ole mitään söpöä. Jos olette eri mieltä, puolustelkaa sitten. Selittäkää mikä tekee teidän pikku Maijoista ja Yrjänistä niin ihkusöpöjä. Miksi halusitte lapsen? Ettekö ikinä mieti että mitä ihmettä nyt tulikaan tehtyä? Kuinka moni on halunnut lapsen vain siksi että saisi siitä "oman kuvajaisensa"? Mikä saa teidät jaksamaan lasten kanssa?

Kopion tekstiä toiselta foorumilta:
"En pidä lasten äänistä. En siitä kimeästä puheesta, kirkuvasta naurusta.
En pidä lasten suorapuheisuudesta. En näe mitään huvittavaa lapsessa, joka kovaan ääneen kailottaa "Tolla sedällä on iso maha"
En pidä lasten kyvyttömyydestä ottaa toiset huomioon.
En pidä lasten itsekkyydestä enkä kärsimättömyydestä. Kaikki on saatava ja kaikki on saatava HETI. Jos ei saada, huudetaan lainkaan ajattelematta muita huutoa kuuntelemaan joutuvia.
En pidä jatkuvista kysymyksistä joiden vastauksia lapsi ei kuitenkaan ymmärrä.
En pidä lasten moraalittomuudesta, tavasta valehdella pelastaakseen oma nahkansa, saadakseen haluamansa asiat ja välttyäkseen epämiellyttäviltä asioilta.
En pidä lasten kyvyttömyydestä ymmärtää tekojensa ja sanojensa seurauksia.
En pidä lasten huumorista. Eläinten kiusaaminen tai se että toiseen sattuu ei ole hauskaa.
En pidä lasten itsekeskeisyydestä, myös minulla on oikeus elää tässä maailmassa ilman että lapset olettavat minun olevan olemassa vain heitä palvellakseni."

Ah, odotan kuhisevaa keskustelua tästä. :)[/QUOTE]


Inhoan tuollaisia lapsia, mutta tuollaisia aikuisiakin on paljon, lukuunottamatta tuota kimeää ääntä. Muuten täysin samankaltaisia, valehdellaan ollaan itsekkäitä, halutaan olla ja määrätä, mistä luulet lasten oppineen tuollaisiksi?

Jos lasten kuullen ei puhu sanaakaan pahaa kenestäkään, se ei lauo noita juttuja kaupoissa toisista ihmisistä, se ottaa kaiken ihan luonnollisena, se ei halua yhdellekään eläimelle mitään pahaa, vaan siirtää kärpäsen ja sääsken ulos ja itkee, jos äiti sen vahingossa ajattelemattomuuttaan tappaa.

Olen aina tylsistynty kuoliaaksi näiden "lasten hauskojen "juttujen äärellä. En näe tyhmyydessä mitäänhauskaa. Kai olen itse huumorintajuton...
 
Lapsi, jolla on aivot, ymmärtää,e ttä jos on vaikka 10 lasta, kaikki eivät voi olla heti ja eka ja kaikki eivät voi puhua. Viisas lapsi on suurimman osan aikaa hiljaa. viisautta on olla hiljaa ja kuunnella.

Jos lapselle ei valehtele, se ei valehtele takaisin, se ei vain opi valehtelenmaan ja olemaan kaksinaamainen tekopyhä.

valitettavasti 99% ihmiskunnasta on tekopyhiä, valehtelee oman edun hyväksi joten sitä kakkaa tulee kakalle.
 
Pidin aikaisemminkin lapsista paljon, mutta rakastuin lapsiin saatuani oman.
Lapseni oli silloin pienenä hyvän perikuva. Hänestä näki miten elämä, kasvatus, kokemukset ym tuo sitten jos tuo, negatiivia piirteitä ihmiseen. Hänessä on säilynyt perushyvä olemus ja luottamus hyvään, vaikka onkin jo teini-iässä ja poikalapsi.

Rakastin hänen pienenä ollessaan sitä, miten maailmaa saattoi katsoa uusin silmin. Miten kaikki arki ja pienetkin asiat olivat ihmeellisiä.
Rakastin sitä, miten sain antaa runsain mitoin rakkautta ja miten sain sitä vilpittömästi täydestä sydämestä takaisin. Raklastan vielä ja saan vastarakkautta.

Rakastan seurata tätä uutta elämää ja hänen taivaltaan maailmassa. Kumpa saisinkin mahdollisimman pitkään ja seurata myöskin hänen omien lastensa maailmaan tuloa ja elämää.

Kiitos, että sain kokea tämän onnen, josta minulla ei ollut ennen aavistusta.
Kiitos kaikille lapsille. Tuotte iloa maailmaan.
 
Oikeasti aika huono trolli. Ja muutenkin kaikista sun typeristä netti-one linereista, kuten u mad, ja trollinaamoista näkee ettet oikeasti ole paljon teiniä vanhempi. Jos nyt teini-iästä olet vielä edes yli päässyt. Itse arvostan kyllä hyviä provoja ja trolleja mutta tämä ei näihin kuulu. Olet olevinasi trolli mutta vedät silti palkoa nenään kun joku sinua haukkuu? Ja nämä, ah, niin nasevat "älykkäät" vastauksesi yrität kätkeä sarkasmin ja muun diipadaapan varjoon vaikka selvästi on luettavissa miten oikeasti otat itseesi.

Aluksi ehkä kirjoitikin tosissasi ja hieman kärjistäen mutta kun saadessasi lokaa niskaan aloit esittämään muka vain trollailumielessä tällaista kirjoittelevaa. Koska et sitten kestänytkään oikeasti niitä eriäviä ja sinua arvostelevia mielipiteitä. Ole edes aikuinen ja kanna vastuusi aloituksestasi.

Älykäs? En osaa sanoa mutta jos vastaustesi perusteella pitäisi päätellä niin pätemisenhaluinen riitaisa henkinen pikkukakara pulpahtaa esiin. Fiksu? Et, mutta lapsellinen kylläkin. Oikeasti, nämä sinun vastauksesi ovat niin lapsellisia ettei niiden perusteella sinusta kovin etevää kuvaa saa. Ja tuo yletön määrä !!!???23331111, onko tuo sinun käsityksesi sarkasmista?
Äitisi on niin lihava että hänen kalsareitaan käytetään partiossa joukkuetelttoina. Ja isälläsi on pullaa pyllyssä.
 
Oikeasti aika huono trolli. Ja muutenkin kaikista sun typeristä netti-one linereista, kuten u mad, ja trollinaamoista näkee ettet oikeasti ole paljon teiniä vanhempi. Jos nyt teini-iästä olet vielä edes yli päässyt. Itse arvostan kyllä hyviä provoja ja trolleja mutta tämä ei näihin kuulu. Olet olevinasi trolli mutta vedät silti palkoa nenään kun joku sinua haukkuu? Ja nämä, ah, niin nasevat "älykkäät" vastauksesi yrität kätkeä sarkasmin ja muun diipadaapan varjoon vaikka selvästi on luettavissa miten oikeasti otat itseesi.

Aluksi ehkä kirjoitikin tosissasi ja hieman kärjistäen mutta kun saadessasi lokaa niskaan aloit esittämään muka vain trollailumielessä tällaista kirjoittelevaa. Koska et sitten kestänytkään oikeasti niitä eriäviä ja sinua arvostelevia mielipiteitä. Ole edes aikuinen ja kanna vastuusi aloituksestasi.

Älykäs? En osaa sanoa mutta jos vastaustesi perusteella pitäisi päätellä niin pätemisenhaluinen riitaisa henkinen pikkukakara pulpahtaa esiin. Fiksu? Et, mutta lapsellinen kylläkin. Oikeasti, nämä sinun vastauksesi ovat niin lapsellisia ettei niiden perusteella sinusta kovin etevää kuvaa saa. Ja tuo yletön määrä !!!???23331111, onko tuo sinun käsityksesi sarkasmista?
Äitisi on niin lihava että hänen kalsareitaan käytetään partiossa joukkuetelttoina. Ja isälläsi on pullaa pyllyssä.

ps.
Ja itse kysymykseen, en minäkään pidä kuin omistani.

pps.
Miksi ihmeessä kenenkään tarvitsisi perustella miksi pitää tai ei pidä lapsista? Joku tykkää, joku ei.
 
Minä rakastan omia lapsiani. En juurikaan välitä suurimmasta osasta lapsia, mutta en heitä vihaakkaan. Rakastan miestäni, mutten rakasta kaikkia miehiä. En myöskään pidä kaikista aikuisista, mutten koe tarpeelliseksi julistaa siitä muille. On jopa ihmisiä, joita vihaan, mutten koe tarpeelliseksi puhua siitäkään muiden kanssa.
 
Mä en tunne oloani kovin mukavaks jos ympärillä on paljon (vieraita) lapsia, omastani kyllä tykkään ja suurimmasta osasta kavereiden (paria poikkeusta lukuunottamatta).
En lapsia vihaa/inhoa, mutta en tykkääkkään.

Mut hei, mä en todellakaan tykkää kaikista aikuisistakaan!
Varsinkaan naisista.
Tulen muiden naisten kanssa toimeen ehkä vielä huonommin kun vieraiden yli uteliaiden lasten :rolleyes:
 
Sunlaiset ihmiset ap on kyllä mielenkiintoista sakkia.

Mulle tuli kerran yksi tuntematon baarissa kertomaan että inhoaa lapsia. Hän tietää että minulla niitä on. En ollut hänen kanssaan ollut tekemisissä ennen "tietsä, mä en voi sietää lapsia"- väläytystään. En vieläkään ymmärrä tota tilannetta :D Vaikka mä kuinka vihaan pedofiileja, eläimiinsekaantujia jne. , ei mulla ole kyllä mitään tarvetta mennä sitä tuntemattomille erikseen mainostamaan.

Kannattaa kyllä oppia sietämään lapsia l. ihmisiä sillä ne on ne ketkä sua hoitaa sairaaloissa ja vanhainkodissa ja päättää sun asioista sitten kun et enää itse siihen pysty.

Mä en ole koskaan inhonnut lapsia, en vaan ole ymmärtänyt niitä. Nyt kun mulla on omia olen huomannut että olen ymmärtänyt niitä juuri niin hyvin kuin nytkin, en vaan uskonut sitä :D
 

Yhteistyössä