Toggle sidebar

Vihaan lapsia

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "jaska"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
Kyllä mä tunnistan itsessäni samoja tunteita kuin aloittajan suhtautumisessa lapsiin, ja mulla on lapsi. Kirkuminen, kiljahtelu, itsekkyys, kehittymättömyys ja sitä kautta rasittavuus. Omani kohdalla olen oppinut sietämään noita piirteitä, mutta valehtelisin, jos väittäisin, että en niistä toisinaan ärsyyntyisi, tai jopa pitäisin.

Mä en tehnyt lasta siksi, että saisin sellaisen pienen vauvan tai pikkulapsen. Halusin sellaisen "oman" ihmisen, jonka haluan kasvattaa, se varhaisin lapsuus vain on sellainen pakollinen välivaihe, joka onneksi etääntyy koko ajan. Jossain 7-8-vuotiaana lapset alkavat olla hyviä tyyppejä ja siitä eteen päin. PIkkulapsiaika on kamalaa ja jos voisin valita, jättäisin sen väliin ja ottaisin sellaisen n. 10-vuotiaan;) PIkkulapsi nyt vaan on aika raskas kaveri.

Muiden lapset taas eivät ole minulle mitään muuta kuin ihmisiä muiden joukossa, en kiinnostu tai vihaa.
 
Ei lapset itsessään kaikki ole perseestä. En minäkään pidä lapsista. Yleensä se vain johtuu siitä että niillä on kusipäät vanhemmat, jotka antaa aina lapselle tahtonsa läpi ja eivätkä osaa pitää kuria. Nämä nykyajan hippivanhemmat on se syy minkä takia lapset ovat raivostuttavia. Lapsilla on nykyperheessä enemmän valtaa kuin aikuisilla, ja sen takia lapsista tulee näitä pikkuhirviöitä. Eihän lapsi ole tarpeeksi kypsä päättääkseen perheen asioista. Aikuiset kun kysyvät lapsilta mitä he haluavat tehdä, syödä jne. ja milloin, miten ja missä.
Tunnen itsekin näitä ''vanhempia'' ja asia suorastaan vituttaa suuresti.
 
[QUOTE="jaska";24367367]Niissä ei ole mitään söpöä. Jos olette eri mieltä, puolustelkaa sitten. Selittäkää mikä tekee teidän pikku Maijoista ja Yrjänistä niin ihkusöpöjä. Miksi halusitte lapsen? Ettekö ikinä mieti että mitä ihmettä nyt tulikaan tehtyä? Kuinka moni on halunnut lapsen vain siksi että saisi siitä "oman kuvajaisensa"? Mikä saa teidät jaksamaan lasten kanssa?

Kopion tekstiä toiselta foorumilta:
"En pidä lasten äänistä. En siitä kimeästä puheesta, kirkuvasta naurusta.
En pidä lasten suorapuheisuudesta. En näe mitään huvittavaa lapsessa, joka kovaan ääneen kailottaa "Tolla sedällä on iso maha"
En pidä lasten kyvyttömyydestä ottaa toiset huomioon.
En pidä lasten itsekkyydestä enkä kärsimättömyydestä. Kaikki on saatava ja kaikki on saatava HETI. Jos ei saada, huudetaan lainkaan ajattelematta muita huutoa kuuntelemaan joutuvia.
En pidä jatkuvista kysymyksistä joiden vastauksia lapsi ei kuitenkaan ymmärrä.
En pidä lasten moraalittomuudesta, tavasta valehdella pelastaakseen oma nahkansa, saadakseen haluamansa asiat ja välttyäkseen epämiellyttäviltä asioilta.
En pidä lasten kyvyttömyydestä ymmärtää tekojensa ja sanojensa seurauksia.
En pidä lasten huumorista. Eläinten kiusaaminen tai se että toiseen sattuu ei ole hauskaa.
En pidä lasten itsekeskeisyydestä, myös minulla on oikeus elää tässä maailmassa ilman että lapset olettavat minun olevan olemassa vain heitä palvellakseni."

Ah, odotan kuhisevaa keskustelua tästä. :)[/QUOTE]

Moni noista En pidä... -lauseista kuulostaa lapsilta, joilla ei ole kotikasvatus kunnossa. Tiedän paljon lapsia, joiden kanssa voi oikeasti keskustella ja he kuuntelevat mitä heille kerrotaan. Mutta, tiedän myös paljon juuri kuvaamiasi tapauksia ja kamalia ovat.

Tiedä sitten mimmoinen kiljuiita tuosta omasta tulee. Lastenkasvatuksen voisi kiteyttää ajatukseen: On se vain välillä niin kauhean kamalaa ja ihanaa. ;)

Mutta ap. Eikö pieruhuumori muka ole hauskaa... :laugh: Vauvatkin ymmärtää sen päälle. ;)
 
Tunnen aikuisia ihmisiä joita kovasti ärsyttää muiden tyhmyys. Itse en ole koskaan ymmärtänyt sitä. Miten jonkun ns. vajavaisuus voi ärsyttää. Onko tässä kyse samasta asiasta? Lapsen heikkous ja kyvyttömyys ärsyttää.

Vaikea sanoa tästä aiheesta mitään koska en voi samaistua asiaan millään tavalla. Hyvin mielenkiintoista silti.
 
Mä olen kuin aloittaja, vihasin lapsia lapsena, enkä edelleenkään pidä lapsista vain siksi, että he ovat lapsia. Jokainen on oma yksilönsä vauvasta lähtien ja ihmisestä joko pitää tai sitten ei. Useimmista en pidä.

Mielenhäiriössä tuli kumminkin yksi kersa tehtyä ja kas kummaa - siinä omassa lapsessa kaikki noin ap:n mainitsemat jutut oli ihan yhdentekeviä! :D
 
Mä en teini-ikäisenä myöskään pitänyt noista "keskeneräisistä" lapsista, jotka eivät vielä olleet kasvaneet ymmärtämään tarpeeksi asioita. Siis niistä, jotka tekivät asioita, joita aloitusviestissä mainitaan. Vihasin suorastaan jo lapsena niitä ikäryhmäläisiäni, jotka kiusasivat kissaamme ja loukkasivat jatkuvasti muita.
Lapsen tekojen takana on usein kasvatus. Kyse voi olla luonnehäiriöstä tai kavereiden esimerkistäkin, mutta usein tällaiset asiat, kuin toisen ottaminen huomioon ja oman vuoron odottelu tai se, että kaikkea ei voi saada, opitaan kotona. Niimpä tässä aloitusviestissä mainitut asiat lienevät lähtöisin sieltä vanhemmista. Viha kannattaa kohdistaa mielummin heihin, ja jos itse kokee osaavansa kasvattaa paremmin, mikä estää? Kun lapset seuraavan kerran kiusaavat koiraasi, älä huuda ja raivoa (luuletko tosiaan että se auttaa?!), vaan ota lapset puhutteluun ja selitä asia. Lapset eivät ymmärrä ja ovat keskenkasvuisia, koska kukaan ei ole osannut _selittää_ tiettyjä asioita heille.
Minä tahdon lapsia, ja olen yhden jo saanutkin, koska minusta on ihmeellistä nähdä pienen ihmisen kasvavan suureksi. Meidänkin lapsi kiukuttelee joskus, ja toisinaan se hermostuttaa minua, mutta yritän aina selittää asiat lapselle niin, että hän ymmärtää ne. Lapsemme on kiltti, empaattinen ja ystävällinen. On ollut ihmeellistä seurata, miten hän on oppinut uusia asioita ja tuntuu ihanalta tarjota tukea ja suojaa jollekulle. Olen luonut lapseeni siteen, samalla tavoin kuin aiemmin mieheeni tai lapsuudessa koiraani, ja hän on minulle tärkeä. Olen aina ollut "kasvattaja-luonne".
 
Ap.lla ei kaikki kotona, sehän on selvä. Ketjusta päätellen hänellä on vakava persoonallisuushäiriö ja luultavasti narsistinenkin. Millainen aikuinen aloittaa tällaisen ketjun? Mikä on motiivi? Ap:n tapauksessa motiivi on ainoastaan itsekäs: "Huomatkaa minut". Ja sitten hän saa kiksejä siitä että aiheuttaa konflikteja muiden kanssa. Epäsosiaalinen siis jo lapsesta lähtien. Onneksi hän ei ole saanut lapsia. Ehkäpä olisi halunnut, pelkästään siksi että olisi voinut elää surkean lapsuutensa parannetussa muodossa uudelleen. Ja kun ei ole pystynyt saamaan kestävää parisuhdetta eikä lapsia, tämä katkeruus kumpuaa lapsivihana jonka ytimessä onkin vain itsensä vihaaminen. Hän ei edes pysty myöntämään sitä että oma lapsuus ei ollut onnellinen eivätkä vanhemmat täydellisiä. Paha tunne-elämän häiriö.
 
[QUOTE="huhhuh";28249810]Ap.lla ei kaikki kotona, sehän on selvä. Ketjusta päätellen hänellä on vakava persoonallisuushäiriö ja luultavasti narsistinenkin. Millainen aikuinen aloittaa tällaisen ketjun? Mikä on motiivi? Ap:n tapauksessa motiivi on ainoastaan itsekäs: "Huomatkaa minut". Ja sitten hän saa kiksejä siitä että aiheuttaa konflikteja muiden kanssa. Epäsosiaalinen siis jo lapsesta lähtien. Onneksi hän ei ole saanut lapsia. Ehkäpä olisi halunnut, pelkästään siksi että olisi voinut elää surkean lapsuutensa parannetussa muodossa uudelleen. Ja kun ei ole pystynyt saamaan kestävää parisuhdetta eikä lapsia, tämä katkeruus kumpuaa lapsivihana jonka ytimessä onkin vain itsensä vihaaminen. Hän ei edes pysty myöntämään sitä että oma lapsuus ei ollut onnellinen eivätkä vanhemmat täydellisiä. Paha tunne-elämän häiriö.[/QUOTE]

Oot varmaan psykologian tai psykiatrian asiantuntija kun ap:n viestistä moisia johtopäätöksiä vetelet. Kaikki ei nyt vaan pidä lapsista ja se on ihan ok. Et sinäkään varmasti pidä kaikista aikuisista ja heidän ärsyttävistä piirteistään. Tekeekö se sinusta henkilön, jolla on paha tunne-elämän häiriö?
 
[QUOTE="huhhuh";28249810]Ap.lla ei kaikki kotona, sehän on selvä. Ketjusta päätellen hänellä on vakava persoonallisuushäiriö ja luultavasti narsistinenkin. Millainen aikuinen aloittaa tällaisen ketjun? Mikä on motiivi? Ap:n tapauksessa motiivi on ainoastaan itsekäs: "Huomatkaa minut". Ja sitten hän saa kiksejä siitä että aiheuttaa konflikteja muiden kanssa. Epäsosiaalinen siis jo lapsesta lähtien. Onneksi hän ei ole saanut lapsia. Ehkäpä olisi halunnut, pelkästään siksi että olisi voinut elää surkean lapsuutensa parannetussa muodossa uudelleen. Ja kun ei ole pystynyt saamaan kestävää parisuhdetta eikä lapsia, tämä katkeruus kumpuaa lapsivihana jonka ytimessä onkin vain itsensä vihaaminen. Hän ei edes pysty myöntämään sitä että oma lapsuus ei ollut onnellinen eivätkä vanhemmat täydellisiä. Paha tunne-elämän häiriö.[/QUOTE]

Henkilö joka diagnosoi vakavia persoonallisuushäiriöitä lyhyiden nettitekstien perusteella on oletettavasti elänyt dysfunktionaalisessa parisuhteessa narsistin kanssa. Tämän seurauksena hän kärsii vakavista tai keskivakavista post-traumaattisista oireista. Taustalla on lähes varmuudella myös varhaislapsuuden ristiriitainen tai kaoottinen kiintymyssuhde. Persoonallisuusorganisaatio on lievästi paranoidinen, mutta psykoosi ei vielä ole puhjennut (geneettisestä alttiudesta huolimatta.). Ajoittaisten depersonalisaatio ja derealisaatiokokemusten sekä yökauhukohtausten hoitoon suosittelen interpersonaalista psykoterapiaa ja SSRI-lääkitystä. Antipsykoottinen lääkitys pidetään harkinnassa.
 
[QUOTE="haha";28249806]Mä en teini-ikäisenä myöskään pitänyt noista "keskeneräisistä" lapsista, jotka eivät vielä olleet kasvaneet ymmärtämään tarpeeksi asioita. Siis niistä, jotka tekivät asioita, joita aloitusviestissä mainitaan. Vihasin suorastaan jo lapsena niitä ikäryhmäläisiäni, jotka kiusasivat kissaamme ja loukkasivat jatkuvasti muita.
Lapsen tekojen takana on usein kasvatus. Kyse voi olla luonnehäiriöstä tai kavereiden esimerkistäkin, mutta usein tällaiset asiat, kuin toisen ottaminen huomioon ja oman vuoron odottelu tai se, että kaikkea ei voi saada, opitaan kotona. Niimpä tässä aloitusviestissä mainitut asiat lienevät lähtöisin sieltä vanhemmista. Viha kannattaa kohdistaa mielummin heihin, ja jos itse kokee osaavansa kasvattaa paremmin, mikä estää? Kun lapset seuraavan kerran kiusaavat koiraasi, älä huuda ja raivoa (luuletko tosiaan että se auttaa?!), vaan ota lapset puhutteluun ja selitä asia. Lapset eivät ymmärrä ja ovat keskenkasvuisia, koska kukaan ei ole osannut _selittää_ tiettyjä asioita heille.
Minä tahdon lapsia, ja olen yhden jo saanutkin, koska minusta on ihmeellistä nähdä pienen ihmisen kasvavan suureksi. Meidänkin lapsi kiukuttelee joskus, ja toisinaan se hermostuttaa minua, mutta yritän aina selittää asiat lapselle niin, että hän ymmärtää ne. Lapsemme on kiltti, empaattinen ja ystävällinen. On ollut ihmeellistä seurata, miten hän on oppinut uusia asioita ja tuntuu ihanalta tarjota tukea ja suojaa jollekulle. Olen luonut lapseeni siteen, samalla tavoin kuin aiemmin mieheeni tai lapsuudessa koiraani, ja hän on minulle tärkeä. Olen aina ollut "kasvattaja-luonne".[/QUOTE]

moni on tehnyt sen määrän lapsia, jonka haluaa ja jaksaa kasvattaa ottamaan toiset huomioon ja olemaan hiljaa joskus ja aika useinkin, eikä jaksa kasvattaa koko kylää, varsinkin kun näiden omat vanhemmat ensi tilassa sabotoivat sanomiset näyttämällä itsekästä röyhkeää ja ahnetta esimerkkiä.
 
Siis tässä ketjussa ihmiset ovat ainakin osittain sitä mieltä, että ellei pidä erityisesti lapsista, on jotenkin hoidon tarpeessa? miksi ihmeessä? onko lapsista jotenkin pakko pitää? en pidä kaikista aikuisistakaan? itsellä kaksi omaa lasta, mutta en ole ikinä pitänyt lapsista/vauvoista mitenkään erityisesti. Omistani pidän, edellenkään en ole hulluna lapsiin noin yleensä, pidän esimerkiksi lasten kiljuntaa todella ärsyttävänä.
 
[QUOTE="huhhuh";28249810]Ap.lla ei kaikki kotona, sehän on selvä. Ketjusta päätellen hänellä on vakava persoonallisuushäiriö ja luultavasti narsistinenkin. Millainen aikuinen aloittaa tällaisen ketjun? Mikä on motiivi? Ap:n tapauksessa motiivi on ainoastaan itsekäs: "Huomatkaa minut". Ja sitten hän saa kiksejä siitä että aiheuttaa konflikteja muiden kanssa. Epäsosiaalinen siis jo lapsesta lähtien. Onneksi hän ei ole saanut lapsia. Ehkäpä olisi halunnut, pelkästään siksi että olisi voinut elää surkean lapsuutensa parannetussa muodossa uudelleen. Ja kun ei ole pystynyt saamaan kestävää parisuhdetta eikä lapsia, tämä katkeruus kumpuaa lapsivihana jonka ytimessä onkin vain itsensä vihaaminen. Hän ei edes pysty myöntämään sitä että oma lapsuus ei ollut onnellinen eivätkä vanhemmat täydellisiä. Paha tunne-elämän häiriö.[/QUOTE]

Mielestäni ap:lla on yhtä paljon kaikki kotona kuin sinullakin.

Ap haluaa herätää keskustelua kuten moni muukin joka käy keskustelupalstoilla. se että sinä suutut ja käyt henkilökohtaisuuksiin, herättää kysymyksen miksi. Ehkä kadut sitä että sinulla on lapsia tai onko niitä liikaa? tai onko kasvatus epäonnistunut?

Minua ap:n aloitus huvitti, vaikka minulla on lapsia. Olen nimittäin aina ihmetellyt miten lasten tyhmiä sanomisia ja tekoja ihaillaan. Tai jotain heidän aiheuttamia sotkuja ja tyhmyyksiä. Täytyy myöntää että oma kykenemättömyys löytää huumoria lasten tyhmyyksissä on aiheuttanut jopa sitä huonommuuden tunnetta joskus: puuttuuko minulta joku aikuisuuden aste, pitäkö aikuisen olla huvittunut ja onko minun oma kehitys kesken, kun en ymmärrä, miten jopa lasten letkautuksia kerätään ylös.

Tyhmyys sinänsä ei suututa ainakaan minua ihmisessä, vain jos tyhmyyteen yhdistyy jästipäisyys ja huono käytös ja täydellinen kykenemättömyys oppia yhtään mitään tai kehittyä tai myöntää virheitään.
 
Ja vain narsisti kuvittelee, että omien lasten kiljunta, jatkuva äänesä olo ja esillä olemisen vaade jne voi ilahduttaa ketään muuta kuin maksimissaan vanhempaa itseään.
 
[QUOTE="jaska";24367367]Niissä ei ole mitään söpöä. Jos olette eri mieltä, puolustelkaa sitten. Selittäkää mikä tekee teidän pikku Maijoista ja Yrjänistä niin ihkusöpöjä. Miksi halusitte lapsen? Ettekö ikinä mieti että mitä ihmettä nyt tulikaan tehtyä? Kuinka moni on halunnut lapsen vain siksi että saisi siitä "oman kuvajaisensa"? Mikä saa teidät jaksamaan lasten kanssa?

Kopion tekstiä toiselta foorumilta:
"En pidä lasten äänistä. En siitä kimeästä puheesta, kirkuvasta naurusta.
En pidä lasten suorapuheisuudesta. En näe mitään huvittavaa lapsessa, joka kovaan ääneen kailottaa "Tolla sedällä on iso maha"
En pidä lasten kyvyttömyydestä ottaa toiset huomioon.
En pidä lasten itsekkyydestä enkä kärsimättömyydestä. Kaikki on saatava ja kaikki on saatava HETI. Jos ei saada, huudetaan lainkaan ajattelematta muita huutoa kuuntelemaan joutuvia.
En pidä jatkuvista kysymyksistä joiden vastauksia lapsi ei kuitenkaan ymmärrä.
En pidä lasten moraalittomuudesta, tavasta valehdella pelastaakseen oma nahkansa, saadakseen haluamansa asiat ja välttyäkseen epämiellyttäviltä asioilta.
En pidä lasten kyvyttömyydestä ymmärtää tekojensa ja sanojensa seurauksia.
En pidä lasten huumorista. Eläinten kiusaaminen tai se että toiseen sattuu ei ole hauskaa.
En pidä lasten itsekeskeisyydestä, myös minulla on oikeus elää tässä maailmassa ilman että lapset olettavat minun olevan olemassa vain heitä palvellakseni."

Ah, odotan kuhisevaa keskustelua tästä. :)[/QUOTE]

Löytyi sivusto, josta saa ainakin kivoja asuja, liukkareita ja kondomeita. Alennuskoodi on KANTISALE ja on kai voimassa pitkään.
Tilasin ja toimi. Pitää vain älytä mennä Ostoskoriin ennen tilauksen vahvistamista ja täyttää tuo koodi.
Aurinkoa ensiviikolla,
Hanna
 
En tiedä onko tämä normaalia mutta aina kun kuulen lapsen itkevän, huutavan, tekevän jotain noloa, tai jotain mikä tuottaa myötä häpeää... Tahtoisin vain tappaa sen lapsen... Sorry not sorry
 
Olen 12. Googlasin huvikseni: vihaan lapsia, nähdäkseni stereotypisiä schaiboja lapsista. En itsekkään tykkää ylivilkkaista, mielellään toisia kiusaavista, ärsyttävistä tai satuttavista lapsista. En silti yleistä kaikkia lapsia!
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa