Viesti itsekeskeisyyden huipentumalta (välit ollut poikki 1.5 vuotta)

[Uskomaton tyyppi]

Elämässä on ollut hyvin itsekeskeinen ihminen. Kaikki asiat koskevat aina vain häntä, ja hän on kiinnostunut vain omista asioistaan. Hän ei ole koskaan kysynyt mitä minulle kuuluu, eikä kuunnellut kun olen yrittänyt oma-aloitteisesti puhua asioistani. Esimerkiksi kun kerroin lemmikkieni sairastelleen vakavasti, hän alkoi iloisena vaan puhua omasta lemmikistään, tai kun kerroin päässeeni töihin hän ei kommentoinut mitenkään, tai kun aloitin kertomaan että varasimme lennot niin hän kesken lauseen alkoi kertomaan omasta edellisestä reissustaan.

Hän käy 200 km päässä kotoaan hammaslääkärissä koska ei halua vaihtaa lääkäriä, ja saman matkan päässä harrastustapahtumissa harva se viikko, mutta kun asuin vielä 90km päässä hänestä ja hän ajoi ohitseni lähes viikottain, kävi hän kylässä ehkä kerran pari vuodessa. Kun itse menin kyläilemään, saattoi hän lähteä näihin harrastuksiin ja jättää minut yksin kotiinsa jne jne. Lyhyesti: minun elämäni ja seurani ei ole koskaan kiinnostanut häntä pätkän vertaa, vaan olen toiminut tälle ihmiselle vain kuuntelijana ja auttajana ja likasankkona, jolle esim. haukutaan minulle ihan tuntemattomia ihmisiä kaukaisen sukulaiset 90-luvun naapurista alkaen...

Ja uskokaa pois, tämän ihmisen kanssa ei voi asiasta puhua, koska hän leikkii vain hämmästynyttä ja viskaa jonkun vitsin. Esimerkiksi kun yritin kertoa hänelle kuinka minua loukkaa kun hän väittää ettei ehdi käymään luonani vaikka ei ole enää työelämässä, niin hän veti sen vitsiksi että nii-in, eikös olekin kiireistä hah hah. Kaikenlainen "oikea" keskustelu on aivan mahdotonta.

Vihdoin mittani tuli täyteen, ja laitoin noin 1.5v sitten ko. henkilön puhelut menemään vastaajaan. Hän yritti soittaa kaksi kertaa (puhelin näyttää kuitenkin nämä yritykset), ja se siitä. Ei vastaajaan viestiä, ei tekstaria, ei mitään. Yhteiselle tutulle oli vain kuulema puhellut että miksihän se "minun nimi" ei enää vastaa. Vähän tämän jälkeen noin puoli vuotta siitä, sain häneltä viestin suunnilleen "Etelässä matkalla, lento meni hyvin, 23 lämmintä. Viikko ollaan täällä, t.
"Lempinimi". " En vastannut tähän yhtään mitään.

Nyt, noin 1.5 vuotta siitä kun puhuimme (tai siis minä taas kerran kuuntelin puoli tuntia hänen juttujaan), sain taas vastaavanlaisen tekstiviestin jossa hän kertoi olevansa reissussa.

Mitä hemmettiä tuo ihminen ajattelee? Hän ei viitsi kysyä edes samassa viestissä "Mitäs sinulle kuuluu", saatika että olisi alunperinkään esim. kysynyt miksi en vastaa puhelimeen. Minähän voisin olla vaikka kuollut tässä välissä!

Voiko joku olla oikeasti noin itsekeskeinen, että hänelle ei tule edes mieleen kysyä minusta yhtään mitään, mutta silti ajattelee että haluan kuulla kun HÄN on reissussa??? Aivan käsittämätöntä. Tunnetteko vastaavia tapauksia? Se on selvää että tuohonkaan viestiin en mitään vastaa, mutta on vain niin käsittämätöntä kuinka joku voi olla tuollainen. Ja vaikka olen enimmäkseen asian yli päässyt, niin tuntuipa taas todella pahalta saada moinen viesti, joka oikein huutaa "sinun persoonallasi ei ole mitään väliä enkä välitä pätkääkään että en ole kuullut sinusta mitään yli vuoteen, mutta halusin vain kertoa että MINÄ olen täällä reissussa koska varmaan MINÄ kiinnostan sinua."

 

[gfhd]

Vaikuttaa täys idiootilta eipä tässä muuta nyt osaa sanoa..

 

[vierras]

Hän kuitenkin ajattelee sinua, koska laittaa viestin. Voit jättää vastaamatta niin kuin olet tehnytkin. Tai sitten vastaat jotain viestiin. Tai kirjoitat viestin hänelle siitä, miten koet hänen käytöksensä.

Onko hän pitkäaikainen ystäväsi tai onko sinulla muuten vain vähän ystäviä? Miksi hermostut noin paljon hänen käytöksestään? Miksi et ole saanut suutasi auki ja kertonut miltä sinusta tuntuu? Minulla on joitain ystävyyssuhteita hiipunut, kun olemme muuttuneet niin erilaisiksi ystävän kanssa tai elämäntilanteemme ovat niin erilaiset. Yhteyden pito on vähentynyt ja sitten loppunut. En kuitenkaan koe tuollaisia tunteita heitä kohtaan. Jos oikein alkaisin asiaa ajattelemaan, niin kyllä saisin lietottua vihaa itseeni siitä, miten ne ystävyyssuhteet ovat päättyneet. Mutta miksi tekisin niin? Onneksi on tullut uusia hyviä ystäviä tilalle ja tietysti muutamat rakkaat "vanhat" ystävät ovat säilyneet.

 

[TiiBii]

Mä taas veikkaan, että ne reissuviestit lähetettiin kaikille tiedoksi että ei ole tavoitettavissa.

 

[Uskomaton tyyppi]

Onko hän pitkäaikainen ystäväsi tai onko sinulla muuten vain vähän ystäviä? Miksi hermostut noin paljon hänen käytöksestään? Miksi et ole saanut suutasi auki ja kertonut miltä sinusta tuntuu?

Kuten sanoin, niin kyseessä on ihminen jota ei kiinnosta pätkääkään toisen tunteet. Ja että olen yrittänyt niistä kertoa, mutta vastine on aina niin pöyristyttävän mitätöivä että en halua enää edes yrittää. Olen 100% varma ettei tuo ihminen kuitenkaan muuta käytöstään, joten en näe, että lisäyrittäminen muuttaisi mitään. Jos hänen vastineensa siihen että itkua nieleskellen kerron lemmikkieni sairastelusta on lauseen keskeyttäminen ja iloisena kertoilu omasta lemmikistään jne, niin ei mun tunteet kiinnosta.

Kyseessä on sukulainen, jos olisi "pelkkä" ystävä niin tuskin olisin jaksanut näinkään pitkään. Minua itseänikin ärsyttää että tuo käytös vielä satuttaa minua - jotenkin tuollaisen viestin lähettäminen, ilman minkäänlaista edes peruskohteliasta "mitäs sinulle kuuluu":ta, on niin mitätöivää. Ihan kuin hän ei olisi edes huomannut että emme ole olleet puoleentoista vuoteen yhteyksissä. Ihan kuin hän ei edes huomaisi, että ei tiedä mitään minun elämästäni eikä ole kuullut minusta pihaustakaan.

Ja vaikka tiedän että hän varmaan oikeastikaan ei huomaa eikä ole kiinnostunut, niin tuollainen hälläväliä "minäminäminä" -viesti oikein alleviivaa sitä välinpitämättömyyttä . Jotenkin piste iin päälle, ettei hän kunnioita edes pätkän vertaa sitä, että selkeästi en halua olla tekemisissä. Ja tuollainen viesti on jotenkin niin absurdia, että tuli hetkeksi tunne että olenko MINÄ jotenkin täysin hullu, ja ehkä kuvittelen vaan että emme ole olleet yhteyksissä. Vaikka tiedänkin, ettei se ole totta.

 

[-9-9-]

Mä taas veikkaan, että ne reissuviestit lähetettiin kaikille tiedoksi että ei ole tavoitettavissa.

Tätä minäkin epäilen.

 

[Uskomaton tyyppi]

Mä taas veikkaan, että ne reissuviestit lähetettiin kaikille tiedoksi että ei ole tavoitettavissa.

Sepä se, miten tässä tilanteessa voi edes kuvitella että minua kiinnostaisi onko tavoitettavissa tai ei... Täydellisen itsekeskeistä luulla, että minua kiinnostaisi, kun en kerran yhteyttä enää pidä. Ei tulisi itselleni mieleen ilmoittaa matkustelustani ihmiselle, joka ei ole 1.5 vuoteen ottanut minuun yhteyttä eikä vastaa puheluihin tai viesteihin.

Mitään ryhmäviestejä hän ei osanne käyttää tai käytä, joten en usko oikein että vahingossa olisi viesti tullut.

 

[vierras]

Kuten sanoin, niin kyseessä on ihminen jota ei kiinnosta pätkääkään toisen tunteet. Ja että olen yrittänyt niistä kertoa, mutta vastine on aina niin pöyristyttävän mitätöivä että en halua enää edes yrittää. Olen 100% varma ettei tuo ihminen kuitenkaan muuta käytöstään, joten en näe, että lisäyrittäminen muuttaisi mitään. Jos hänen vastineensa siihen että itkua nieleskellen kerron lemmikkieni sairastelusta on lauseen keskeyttäminen ja iloisena kertoilu omasta lemmikistään jne, niin ei mun tunteet kiinnosta.

Kyseessä on sukulainen, jos olisi "pelkkä" ystävä niin tuskin olisin jaksanut näinkään pitkään. Minua itseänikin ärsyttää että tuo käytös vielä satuttaa minua - jotenkin tuollaisen viestin lähettäminen, ilman minkäänlaista edes peruskohteliasta "mitäs sinulle kuuluu":ta, on niin mitätöivää. Ihan kuin hän ei olisi edes huomannut että emme ole olleet puoleentoista vuoteen yhteyksissä. Ihan kuin hän ei edes huomaisi, että ei tiedä mitään minun elämästäni eikä ole kuullut minusta pihaustakaan.

Ja vaikka tiedän että hän varmaan oikeastikaan ei huomaa eikä ole kiinnostunut, niin tuollainen hälläväliä "minäminäminä" -viesti oikein alleviivaa sitä välinpitämättömyyttä . Jotenkin piste iin päälle, ettei hän kunnioita edes pätkän vertaa sitä, että selkeästi en halua olla tekemisissä. Ja tuollainen viesti on jotenkin niin absurdia, että tuli hetkeksi tunne että olenko MINÄ jotenkin täysin hullu, ja ehkä kuvittelen vaan että emme ole olleet yhteyksissä. Vaikka tiedänkin, ettei se ole totta.

Ymmärrän tunteitasi paremmin, kun kerroit että kyseessä on sukulainen. Parasta olisi, että saisit itsesi siihen tilaan että tullaiset viestit tms. eivät liikuttaisi ollenkaan. Että pystyisit vaan naurahtamaan, että uskomaton tyyppi kun lähettelee tällaisia viestejä. Ja ei kannata ottaa tuota käytöstä henkilökohtaisesti. Ehkä hän ei tiedä että ystävyyssuhteet tai sukulaissuhteet ovat vastavuoroisia. Tai vaikka tietäisikin, niin häntä ei kiinosta kun hän itse ja hänen asiansa ovat tärkeipiä.

 

[Uskomaton tyyppi]

Ymmärrän tunteitasi paremmin, kun kerroit että kyseessä on sukulainen. Parasta olisi, että saisit itsesi siihen tilaan että tullaiset viestit tms. eivät liikuttaisi ollenkaan. Että pystyisit vaan naurahtamaan, että uskomaton tyyppi kun lähettelee tällaisia viestejä. Ja ei kannata ottaa tuota käytöstä henkilökohtaisesti. Ehkä hän ei tiedä että ystävyyssuhteet tai sukulaissuhteet ovat vastavuoroisia. Tai vaikka tietäisikin, niin häntä ei kiinosta kun hän itse ja hänen asiansa ovat tärkeipiä.

Kiitos. Kyllä minä jo nauroinkin siinä itkun välissä, ja kun näytin viestä puolisolle, oli hän "wtf ei voi olla totta!". On hyvä nähdä ja kuulla muiden reaktiot, että tuollaisten lähettely on tosiaan.. epänormaalia. Siinä mielessä tuollaiset viestit on hyvä muistuttaja, että kyseessä on todellakin jollain lailla häiriintynyt ihminen, eikä hän todellakaan surkuttele että olisi minua ikävä (niinkuin joskus tulee toiveajatteluna mieleen). Siellä vaan reissaa iloisena.

 

[Nanemone]

Joo siis älä nyt ainakaan omaa mielenterveyttäsi ala epäillä tosin niin taitaa monesti käydä selväjärkisille jotka ovat pitkään tekemisissä hullujen kanssa

Tollasen tyypin ois kiva antaa maistaa omaa lääkettään. Saattais vaan olla, ettei se edes huomais/tajuais mitään jos joku kohtelis sitä samalla tavalla kun se esim sua (ja varmaan lähes kaikkia muitakin "läheisiään").

Tylsä vetää ainainen narsku-kortti, mut vanhat merkit paikkansa pitää...

Aina voit laittaa eston sen numerolle. Tai sit laitat sille jonkun todella tylyn viestin jossa haukut sen lyttyyn ihan armotta ja loppuun toteat ettet kaipaa enää hänen viestejään.

 

[Guessttt]

Kuulostaa todella tutulta. Meillä on työpaikalla yks tällainen tyyppi. Aivan uskomattoman itsekeskeinen *askiainen.
Ei tulis mieleenkään kaveerata hänen kanssaan. Ei ollenkaan!