vieraat synnytyksen jälkeen?

[Koivunkäpy]

:headwall: \|O teijän puolesta!! ite jaksoin esikon aikaan hyvin ottaa vieraita vastaan, tosin ite saivat pullasa tuua ja kahvisa keittää anoppi ilmotti etteivät tuu ekaan kk käymää, myö käytii sit heillä ku neito oli 8pvää ku oli isänpäiväki.. ite oisin hajonnu jos ei kukaan ois käyny, mut passaamaan en ruennu, enkä ois ottanu yövieraita todellakaan! tosin meil oli vakio vieraat, jotka ei pistäny pahakseen vaik muutaman kerran nukahdin kesken vierailun, herättyy vaan kyselivät että piristikö ees vähän
mutta kyllä mäki sanoin muutamaille et ei tarvi tulla nyt, kun olivat semmosia hössääjiä, ei niitä hermo meinannu kestää ennen synnytystäkää.. :ashamed: Mutta jos vähänkää tuntuu että EI NYT JAKSA, (edes omaa ukkoosa :snotty: ) ni sanokaa reilusti, ja jos ei hyvällä ni sitten pahalla!

 

[alff]

Ma ilmotin aikoinaan hyvissa ajoin etta sairaalaan saa tulla mutta kun kotiudutaan niin halutaan eka kk olla omassa rauhassa ja totutella tilanteesee.Varsinkin kun mieskin oli vsta saapunut suomeen niin oli ihan tarpeeks normaali asioiden hoidossa.Melkein kaiki usko. ainoastana ent. aitipuoli tuli soittamatta ja kysymatta kylaan ja mies kohtilaana paasti sisaan.Ite olin makkarissa imettamassa ja sinne ne tuuppas sitten kaikki pallistelemaan. Jai vauvalta ruokailu kesken kun ryntasivat sisaan ja ma vedin herneet nenuun jota kovasti ihmeteltiin.Onneks eivat kauaa viipyneet.Mun mielesta ei ole itsekasta kieltaa vieraita.Kukin oman vointinsa mukaan.Saa naha miten kay seuraavan vauvan kanssa kun nyt taalla turkissa asutaan, jos vaan tulis se toinen vauva taloon. tsemppia teille kaikille ja voimia.

 

[taustalla]

Minä vedin raskauden aikan herneet nenään, kun anoppi selitti ihan tosissaa tulevansa MEILLE avuksi vauvan syntymän jälkeen. AVUKSI? Anoppini ei osaa hoitaa vauvaa. Eikä anna toisten olla rauhassa. Kehuu aina kuinka hän ei ole vaihtanut lapsiltaan vaippoja.

Onneksi mieheni sai sanottua suoraan hänelle ettei meille ole kukaan yövieras tervetullut ennen kuin annamme luvan. Anoppi suuttui tästä, mutta oma on häpeänsä. En kyllä olisi huolinut mieheni anoppikaan (äitiäni) kotiimme hääräämään synnytksen jälkeen.

Kaikille potenttiaalisille kävijöille sanoimme jo raskauden aikana, että haluamme tutustua pienokaiseen rauhassa. Onneksi ystävät tämän tajusivat. Lopputulos oli se, että minä aloin soitella ystäville, että tulkaa kylään.

En muista kuka kertoi anopin käyntien kestityksestä ja sen raskaudesta. Meillä tilanne oli välillä sama. Anoppi ja appi kävivät harva se viikko meillä syömässä (ohi ajaessaan) ja yökylässä. Kerran minulla paloi pinna. Ilmoitin miehelle, että saa tästä lähtien kestitä vanhempansa itse. Mieheni laittoi heille kerran ruoan ja tuli siihen tulokseen, että on tosi työlästä hommaa. Ruokapalvelu loppui siltä seisomalta.

 

[Kipara]

Minä oon ajatellu että sit KUN joskus lapsen saan, niin samassa txt viestissä tai puhelussa missä ilmotetaan syntymästä niin ilmotan että ME kutsutaan sit kyllä katsomaan kun jaksetaan ottaa vieraita vastaan. Hyvähän se olis etukäteenkin sanoo, varsinki anopille(!!!) että ei ihan heti hyökkää kylään :\|

 

[anopiton]

Mulle tulee aina paha mieli kun luen miten hirveitä ne anopit ovat... mullakun ei anoppia ole. mieheni äiti kuoli jo toistakymmentä vuotta sitten, joten olen "säästynyt" siltä?!

Ja sit, jos vauvan on maailman saattanut niin sit on kyllä aika urhea ihminen, eikö vaan!! Niin kyllä sit on kans kanttii sanoo EI kun on tarvis. Ja vieraille vaan selväx että tukaa omat juomat ja herkut mukaan niin herkutellaan yhessä. Yöpymisiä en ymmärrä ollenkaan, pistäkää teltta takapihalle vieraille, eivätpähän tuu ihan heti uudestaan!!

:heart: vauvoista pitää nauttia ja parhaiten se onnistuu ilman turhaa stressiä...

 

[taustalla]

Musta kaiken huippu oli se kun laitokselta kotiin saavuttuamme miehen sisko perheineen (yksi lapsi) änkesivät samantien kotiimme katsomaan vauvaamme. Tunti ehdittiin olla perheen kesken kotona ennenkuin tulivat. Kaiken lisäksi heillä oli mukanaan täystuhopoikansa 3v. joka sitten purki kaiken ja huusi ja möykkäsi. Tutustaan siinä sitten rauhassa vauvaan.
Ja lähtivät sitten jättäen kaikki pojan jättämät tavarat levällään.
Arvatkaa nousiko savu melkein korvista? \|O
Kyllä musta ihmisiä ja heidän rauhaansa pitäisi edes jotenkuten kunnioittaa.
Niin, jouduttiin olemaan yli viikko sairaalassa vauvan kanssa, joten kyllä oli sairaalassa jo hermot melko kireällä loppuajasta, kyllä olisi luullut miehen siskon ymmärtävän että vähintäänkin tuon jälkeen tahtois olla ihan vain omassa rauhassa ja hiljaisuudessa kotonaan - ihan vain oman perheen kesken.
Omien kokemuksieni kautta voin nyt vannoa että en itse ainakaan menee ensimmäisiin viikkoihin katsomaan tuttavien vauvoja.

 

[taustalla]

No mä ainakin leivoin pakkaseen hyvissä ajoin, ettei sit heti kun laitokselta kotiutuu tarvii alkaa leipomaan ja kaapissa odottaa muutamat keksipaketitkin...Mulla on 2 lasta alle 4v molemmat odotan kolmatta, jonka laskettuaika on ens kuussa. Musta on ihana nähdä ystäviä ja sukulaisia, tosin anoppia ja appea ei niin älyttömän ihana ole nähdä, mutta tasavertaisesti hekin saavat pienokaisen nähdä, kuten omat vanhempanikin. Otan laitokselle vieraita kohtuudella..ainakin ne lähimmät sukulaiset eli, äitini, isäni, miehen äiti ja isä ja sisarukset perheineen. Kotiin saa eka viikon aikana lapata porukkaa katsomaan pientä..kyllä ne osaavat antaa rauhaa kun menen imettämään ja osaavat miehen kanssa seurustella olohuoneessa ja jokaisella heistä on järki päässä, että kun tullaan vastasyntynyttä katsomaan niin ei kyläillä koko päivää. Ja jos eivät tajua niin voi ystävällisesti sanoa, että nyt alkaa olla koko porukalla väsy ja pitää rauhoittua. Kyllä kaikki sen pienen tuhisijan haluavat tuoreeltaan nähdä, eikä viikkojen/kuukausien päästä!! Ja sama oikeus myös anopilla ja apilla, vaikka heistä ei silmittömästi pitäisikään. Pikkusen ottakaa itseänne niskasta kiinni...kyllä pitää olla uupunut ja väsynyt ja masentunutkin, jos ei yhtä viikkoa vieraita rajoitetusti kestä...ei se siirtämällä siitä miksikään muutu....

 

[taustalla]

Voi vitsi...
Jokaisella olkoon se oma rauha, eikä ilmoittamatta/kysymättä saisi tulla!!
Joku (olen kuullut) hösää ja temmeltää samana päivänä kun on synnyttänyt ja joku on pitkään huonossa kunnossa, ei noin vain sopisi häiritä kysymättä...
Itse jaksoin hädin tuskin puhua pitkiä lauseita saatikka huutaa (vaikka mieli teki yhden yllätysvieraan takia) kun olin niin puhki, mutta onneksi ei ollut kauaa.
En silti olisi halunnut olla "ihmisten ilmoilla" sen näköisenä ja umpiväsyneenä.

Jotkut tosiaan ovat niin itsekääitä!
Mutta jokainen kutsukoot oman ja vauvan voinnin mukaan ihan niin paljon vieraita kuin lystää mutta ei kukaan saisi ilmoittamatta tulla, ihan oikeasti!! Se on jo vähän liikaa.