vieläkö iltatähti
- Viestiketjun aloittaja Nachsal
- Ensimmäinen viesti
Kiitos Aivotar!
Hyvää tänne. Viikkoja vissiin nyt 7+0. Vähän vuotoja ollut, mutta neuvolassa tuumas, että ei hätää. Varhaisultraan 29.8. ja ekaan neuvolaan 31.8.
Jos ultran jälkeen saatas mieskin mukaan odotukseen, kun nyt ei juuri ole osannut asiaan reagoida. Jännittää kuulemma vaan kovin.
Hyvää tänne. Viikkoja vissiin nyt 7+0. Vähän vuotoja ollut, mutta neuvolassa tuumas, että ei hätää. Varhaisultraan 29.8. ja ekaan neuvolaan 31.8.
Jos ultran jälkeen saatas mieskin mukaan odotukseen, kun nyt ei juuri ole osannut asiaan reagoida. Jännittää kuulemma vaan kovin.Ikuinen laihduttaja toivottavasti kaikki menee hyvin nuo ultrat on aina niin kutkuttavan jännittäviä miesten on tosiaan hankala ymmärtää tilannetta, kun ei itse koe sitä
Täällä tilanne vielä sama...kutkuttaa kovasti otattaa kierukka jo pois, mutta haluaisin muutamia kiloja tiputtaa ennen sitä!
nuo ultrat on aina niin kutkuttavan jännittäviä miesten on tosiaan hankala ymmärtää tilannetta, kun ei itse koe sitä Täällä tilanne vielä sama...kutkuttaa kovasti otattaa kierukka jo pois, mutta haluaisin muutamia kiloja tiputtaa ennen sitä!
Moikka! Täällä myös kuumeillaan. Meillä miehen kanssa ei ole yhteisiä lapsia, molemmilla 3 lasta ennestään, iät (16-8v). Minä 36 ja mies 44. Ollaan oltu 6 v yhdessä ja aluksi ajateltiin ettei haluta yhteistä lasta. Nyt sitten ihan yhtäkkiä kumpikin on alkanut haaveilemaan vauvasta! Hormonikierukka poistetaan syyskuun puolivälissä, sitten saa vauva tulla jos on tullakseen
KiitosMarH tervetuloa
Oliko teillä pitkään harkinnassa yhteinen, vaiko ns. nopealla aikataululla tehtiin päätös?
Meillä tämä päätös yhteisen lapsen "hankkimisesta" tuli ihan yllättäen ja yhtäkkiä. Alun perin ajateltiin ettei meille mitään yhteistä lasta kyllä hankita, mutta kuinkas kävikään! Nyt sitten vain odotellaan että päästään yrittämään metodilla, tulee jos on tullakseen. Mihinkään lapsettomuushoitoihin ei ajateltu mennä jos lasta ei ala kuulumaan, se vaan on sitten meidän osalta niin.
Kauhean jännää tämä kyllä on ja jollain tapaa enemmän nyt huolettaa mahdollisen tulevan vauvan terveys. Ei sitä silloin nuorempana niin osannut miettiä.
Toivotaan MarH, että teillä yritys tuottaa pian tulosta
Tuttu tunne tuo, että pelkää vauvan terveyden puolestatoki et sinä vielä niin vanha ole mutta ei juu itsekkään ole kauhean paljoa nuorempana aatellut, että voisi oma tai lapsen vointi/terveys olla ongelma
Tuttu tunne tuo, että pelkää vauvan terveyden puolesta
toki et sinä vielä niin vanha ole mutta ei juu itsekkään ole kauhean paljoa nuorempana aatellut, että voisi oma tai lapsen vointi/terveys olla ongelma Hei kaikki! Päädyin sivuille muutama viikko sitten vuosien tauon jälkeen ja heti tottakai bongasin tämän ketjun. On ollut mukava seurata teidän kokemuksia. Plussaonnea kaikilla ja niille jotka jo plussanneet lämpimästi onnea ihanaan odotukseen.
Olen kohta 32v kahden lapsen äiti (lapset 11v ja 7v.) Vauvakuumeilut olen jo noin 5 vuotta, mutta mies ei ole ollut lämpenevä ajatukselle ollenkaan isojen pelkotiloje vuoksi, paitsi nyt. Itse olen hellävaroen aina välillä ajatusta ottanut esille vuosien varrella ja nyt vihdoinkin sain tällaisen suloisen ja toivoa antavan yllätysuutisen.
Kierukan vaihto oli jo ajankohtainen ja nyt kävi niin, että kun 22.8 hormonikierukka poistettiin ei uutta siis tilalle laitettu. Eikun jännäämään.
Olen kohta 32v kahden lapsen äiti (lapset 11v ja 7v.) Vauvakuumeilut olen jo noin 5 vuotta, mutta mies ei ole ollut lämpenevä ajatukselle ollenkaan isojen pelkotiloje vuoksi, paitsi nyt. Itse olen hellävaroen aina välillä ajatusta ottanut esille vuosien varrella ja nyt vihdoinkin sain tällaisen suloisen ja toivoa antavan yllätysuutisen.
Kierukan vaihto oli jo ajankohtainen ja nyt kävi niin, että kun 22.8 hormonikierukka poistettiin ei uutta siis tilalle laitettu. Eikun jännäämään.
Hopeful-84 tervetuloa sinullekin toivottavasti teillä tärppää pian! Saanko udella mitä pelkotiloja miehelläsi on ollut?
Me mietittiin jo lapsien nimiä täs yksi ilta
toivottavasti teillä tärppää pian! Saanko udella mitä pelkotiloja miehelläsi on ollut?Me mietittiin jo lapsien nimiä täs yksi ilta
Hei! Toki saa udella.Hopeful-84 tervetuloa sinullekin
Me mietittiin jo lapsien nimiä täs yksi ilta
Miehelläni siis joskus muinoin ollut pahojakin paniikkihäiriöitä, mutta vuosiin ollut oireeton. Välillä tullut jotain lieviä ahdistuskohtauksia. Ei ole kuitenkaan 10vuoteen tarvinnut lääkkeitä. Pelkotilat liittyvät lapsen terveyteen ja siihen kuinka hän itse jaksaa mahdollisesti kolmen lapsen isänä. Miehelläni on yksi kehitysvammainen serkku joten osaksi pelot juontuu varmasti tästä osa luultavasti jo lapsuudesta äidin kautta. Hän siis ainokainen ja itselläni löytyy useita sisaruksia.
Välillä on ollut tosi vaikeaa saada tuettua miehen ajatukset parempaan suuntaan. Meillä kuitenkin on kaksi tervettä lasta ja hän on todella rakastava ja läsnäoleva isä.
Oih, nimien suunnittelu on niin ihanaa. Itse olen jo monta kertaa havahtunut miettimästä miltä tuntuisi työntää lastenvainuja, ja oppisikohan koira kulkemaan nätisti niiden rinnalla.
Ihan mahtavaa, tuohan siis tuo vaan lisämaustetta nimivalintoihin kun puoliso tulee toisesta kulttuurista.Ok. Ymmärrän pelkotilat tuossa tilanteessa
Meillä väriä tuo nimivalinroihin tosiaan se, että mieheni ei ole suomalainen, mutta eiköhän me sit yhteisymmärrykseen päästä
Minulla ja vanhimpien lapsien isällä oli koira ja hyvin oppi kärryjen kaa käveleen
On tämä kuumeilu hassua ja tuonut mukanaan ihan uusia puolia ja mennyt tietty muutaman asteen eteenpäin kun mieskin nyt vihdoin viimein haluaa antaa mahdollisuuden vielä perheenlisäykselle.
Eilen suihkussa ajattelin että tuohon sitten jalallinen kylpyvanna ja sohvalla "röhnöttäessä" melkein pystyin "tuntemaan" vauvan siinä rinnan päällä köllöttelemässä. Tätä tää teettää kun kuumeilua kestänyt hiukan liikaa... Kauniita unia ja plussatuulia.
Ikuinen laihduttaja miten varhaisultrassa meni
Me (tai minä) päätettiin, että kierukka lähtee joulukuussa. Vielä ei voinut lääkäriaikaa varata, mutta narraskuussa siten jännää! Minä luulin että lapsiluku on tässä kolmessa, mutta niin tuo mies sai pääni kääntymään hetkessä nyt ei malttaisi odottaa
Me (tai minä) päätettiin, että kierukka lähtee joulukuussa. Vielä ei voinut lääkäriaikaa varata, mutta narraskuussa siten
jännää! Minä luulin että lapsiluku on tässä kolmessa, mutta niin tuo mies sai pääni kääntymään hetkessä nyt ei malttaisi odottaa Heippa! Täällä vaikuttaa olevan samankaltaisesta tilanteessa olevia naisia kuin minä. Olen 33-vuotias. Mieheni on 37-v. Meillä on kaksi lasta, 11- ja 13-vuotiaat. Olen koko ajan haaveillut kolmannesta lapsesta, mutta mies on laittanut vastaan. Luovutin aina välillä, koska ikäeroa tulee mielestäni liikaa. Silti vauvakuume nostaa aina päätään!! Miehellä on kaiken maailman tekosyitä, lapsi maksaa liikaa ja kahden terveen lapsen jälkeen ei voi tulla kuin vammainen jne. Ihana kuulla, että täällä on muillakin jo "vanhoja" lapsia. Ystävilleni on pieniä lapsia ja tiedän, että he eivät ymmärrä tilannettani. He ajattelevat, että ihanaa kun sun lapset on jo niin isoja ja voit tehdä mitä vaan vapaa-ajallasi. Minä ajattelen, että kohta on koti tyhjä, ketä minä sitten halin ja hoivaan
Olin sairaanhoitajan luona kuulemassa kilpirauhaskokeen tuloksia (ei mtn taaskaan) ja hän laittoi minut kolesterolikokeeseen. Samalla puhuin, että olen ollut 11kk syömättä pillereitä, mutta en ole tullut raskaaksi. Hän lupasi lisätä verikokeeseen keltarauhashormoni-arvot, että näkee onko niissä häikkää. Verikokeen tuloksia sitten kuulemaan lääkäriin, joka tekee samalla gynekologisen tutkimuksen. Nyt on kp 23/28-32 ja koko ajan mukamas oireita. Tissit on kipeät, mahaa juhlii ja sattuu koko ajan alhaalta, sellainen ihme paineen tunne, toista munasarja särkee, välillä ehtoo ja välillä ei.
Oli kiva lueskella juttujanne, toivottavasti palsta pysyy aktiivisena! Ja onnea plussanneille!
Olin sairaanhoitajan luona kuulemassa kilpirauhaskokeen tuloksia (ei mtn taaskaan) ja hän laittoi minut kolesterolikokeeseen. Samalla puhuin, että olen ollut 11kk syömättä pillereitä, mutta en ole tullut raskaaksi. Hän lupasi lisätä verikokeeseen keltarauhashormoni-arvot, että näkee onko niissä häikkää. Verikokeen tuloksia sitten kuulemaan lääkäriin, joka tekee samalla gynekologisen tutkimuksen. Nyt on kp 23/28-32 ja koko ajan mukamas oireita. Tissit on kipeät, mahaa juhlii ja sattuu koko ajan alhaalta, sellainen ihme paineen tunne, toista munasarja särkee, välillä ehtoo ja välillä ei.
Oli kiva lueskella juttujanne, toivottavasti palsta pysyy aktiivisena! Ja onnea plussanneille!
Aivotar: Ei se mies ikinä suoraa eitä ole sanonut, vängännyt vaan vastaan mun haaveilulle. Lopetin pillerit vuosi sitten syyskuussa ja tein siitä vain ilmoituksen miehelle Ei se siihen oikein mitenkään reagoinut. Kerran on ollut menkat myöhässä pari päivää ja ilmoitin varovasti miehelle, kun luulin, että se raivostuu. Mutta yllättävän hyvin se sen otti! Pettymys oli suuri, kun menkat sitten alkoivatkin. Puhuin sille tästä verikokeesta ja lääkäriajasta ja ihan hyvin se otti sen vastaan. Lääkäriaika on ma 26.9. Just jollekin nauroin, että ei meillä olisi yhtään mitään jos se olisi miehestä kiinni. Asuttais samassa kämpässä keskenään mihin ekana muutettiin. Mä olen meillä se, joka aina haluaa jotain. Määrä olen meille kinunnut lapset, eläimet, talon ja avioliiton. Hyvin se on mua onneksi kestänyt 17 vuotta!
Johtuukohan mun "oireilu" tästä palstailusta vai mistä. Tänään kp 24/28-32 ja mahaa on nippaillut jo melkein viikon. Omituinen paineentunne alavatsalla, munasarjat särkee (toinen enemmän). Outoa on sekin, että kahtena iltana nukkumaan mennessä olen joutunut valvomaan kun alavatsa tuntuu oudolta. Särkee on liian voimakas adjektiivi. Tissit myös vähän aristaa.
Aivotar: miten jaksat tuon odotuksen vuoden loppuun ;D Tsemppiä!!
Ei se siihen oikein mitenkään reagoinut. Kerran on ollut menkat myöhässä pari päivää ja ilmoitin varovasti miehelle, kun luulin, että se raivostuu. Mutta yllättävän hyvin se sen otti! Pettymys oli suuri, kun menkat sitten alkoivatkin. Puhuin sille tästä verikokeesta ja lääkäriajasta ja ihan hyvin se otti sen vastaan. Lääkäriaika on ma 26.9. Just jollekin nauroin, että ei meillä olisi yhtään mitään jos se olisi miehestä kiinni. Asuttais samassa kämpässä keskenään mihin ekana muutettiin. Mä olen meillä se, joka aina haluaa jotain. Määrä olen meille kinunnut lapset, eläimet, talon ja avioliiton. Hyvin se on mua onneksi kestänyt 17 vuotta!Johtuukohan mun "oireilu" tästä palstailusta vai mistä. Tänään kp 24/28-32 ja mahaa on nippaillut jo melkein viikon. Omituinen paineentunne alavatsalla, munasarjat särkee (toinen enemmän). Outoa on sekin, että kahtena iltana nukkumaan mennessä olen joutunut valvomaan kun alavatsa tuntuu oudolta. Särkee on liian voimakas adjektiivi. Tissit myös vähän aristaa.
Aivotar: miten jaksat tuon odotuksen vuoden loppuun ;D Tsemppiä!!
Lyyli onneksi me naiset yleensä tiedetään mitä halutaan
No on se vuoden loppuun oottelu aika kamalaa "piinaa"...ja sitten se piinailu vadta alkaa tämän päivän keskustelu oli, et mihinkäs huoneeseen vauva laitetaan nukkuun, kun kaikki huoneet on jo käytössä, mutta eiköhän sit jo jotain uutta keksi meillä itellä on melko pieni makkari...
No on se vuoden loppuun oottelu aika kamalaa "piinaa"...ja sitten se piinailu vadta alkaa
tämän päivän keskustelu oli, et mihinkäs huoneeseen vauva laitetaan nukkuun, kun kaikki huoneet on jo käytössä, mutta eiköhän sit jo jotain uutta keksi meillä itellä on melko pieni makkari...Mekin alamme yrittään iltatähteä,suurinosa tais olla uusioperhettä,meil ydinperhe,oltu yhdessä 25v ja vanhin lapsi on 22,nuorin 5,mä olen 39v ja mieheni 43v.kierukka poistettiin tänään.aina oon tullut helposti raskaaksi,nut jännittää jo iän puolesta.meistä tulee toukokuussa mummi ja pappakin,esikoispojalle ja hänen kihlatulleen tulee vauva,ollaan niin kiitollisia kaikesta ihanasta mitä meille on siunaatunut,pari vuotta ollit tosi ihanaa yhteiseloa,viisi vuotta oli sairauksia,hirveitä riitoja masennusta jne. ja eroakin mietittiin,nyt on niin harmonista että en ois voinut unelmoidakaan vaikeuksien keskellä tälläisestä onnesta.kuusi lapsista vielä kotona,taloon mahtuis vielä parikin lasta,mut kun sais ees sen yhden,toivotan valtavasti onnea kaikille yritykseen!
Hei kaikki ihanat kanssasisaret!
Mulla on kyllä ollut todella löysä ja väsynyt syksy. Koko ajan tuntuu että tekis mieli vaan nukkua. On pitänyt kirjoitella tänne kuulumisia, mutta eipä ole saanut aikaiseksi, joten tervetuloa uudet mukaan. Yritetään pitää vähän eloa tässä keskusteluketjussa.
Mulla on nyt toinen kierto menossa kierukan poiston jälkeen ja ihan sekaisin koko kroppa. Mulla alkoi menkat viikon kuluttua siitä kierukan poiston jälkeen, ja se kierto sitten kestikin 42pv. Joten ei ihan vielä balanssissa. Ehdin siinä jo toivoa vienosti että olisin raskautunut heti ekasta kierrosta mutta ei nyt sentään. Toiset kuukautiset olikin sitten niin runsaat,että sellaisia ei ole ollut sitten teinivuosien. Huh huh!! Eli toivoa ilmeisesti kuitenkin on. Nyt on meneillään kp17 ja tosiaan tarkkaa tietoa kierron pituudesta ei siis ole. Olen Yrittänyt pitää itseni malttavaisena ja rauhallisena asian suhteen, mutta helppoa se ei ole. Kertokaahan muutkin hiukan kuulumisia ja mukavaa sekä rentoa piinailua kaikille.
Mulla on kyllä ollut todella löysä ja väsynyt syksy. Koko ajan tuntuu että tekis mieli vaan nukkua. On pitänyt kirjoitella tänne kuulumisia, mutta eipä ole saanut aikaiseksi, joten tervetuloa uudet mukaan. Yritetään pitää vähän eloa tässä keskusteluketjussa.
Mulla on nyt toinen kierto menossa kierukan poiston jälkeen ja ihan sekaisin koko kroppa. Mulla alkoi menkat viikon kuluttua siitä kierukan poiston jälkeen, ja se kierto sitten kestikin 42pv. Joten ei ihan vielä balanssissa. Ehdin siinä jo toivoa vienosti että olisin raskautunut heti ekasta kierrosta mutta ei nyt sentään. Toiset kuukautiset olikin sitten niin runsaat,että sellaisia ei ole ollut sitten teinivuosien. Huh huh!! Eli toivoa ilmeisesti kuitenkin on. Nyt on meneillään kp17 ja tosiaan tarkkaa tietoa kierron pituudesta ei siis ole. Olen Yrittänyt pitää itseni malttavaisena ja rauhallisena asian suhteen, mutta helppoa se ei ole. Kertokaahan muutkin hiukan kuulumisia ja mukavaa sekä rentoa piinailua kaikille.
Hei Mimozenäiti, ja tervetuloa joukkoon. Mahtavaa saada mukaan tuollainen todellinen suurperheen äiti. Hiukan kuitenkin jäin miettimään ja ehkä vähän hämmennyinkin tuosta kommentistasi että teillä on ydinperhe. Jotenkin koin sen ehkä pienenä loukkauksena hetkellisesti, vaikka itsellänikin on onnellinen ydinperhe. Ehkä harmistuin uusperheiden puolesta. En tiedä miksi toit asian esille noin vahvasti, eikä sillä nyt välttämättä mitään merkitystä ole. Kuitenkin tarinassasi oli jotain tuttuakin, ja rohkaisevaa. Äidilläni on pienet lapset myös ja odotimmekin yhdessä. (Minä esikoista ja äiti kuopusta isäpuoleni kanssa.) Lapsillani on siis nuoret täti ja eno. On suuri rikkaus että perheet ovat erilaisia. Mukavaa talven odotusta ja onnea iltatähden yritykseen.
Ei ollut tarkoitus loukata ketään,meillä kaikki tuttavat ovat uusioperheitä,kaikki ystävät ja sukulaiset on siis eronneet,joten joten ois kiva lukea ydinperheistäkin.
Onnea matkaanMoikka! Täällä myös kuumeillaan. Meillä miehen kanssa ei ole yhteisiä lapsia, molemmilla 3 lasta ennestään, iät (16-8v). Minä 36 ja mies 44. Ollaan oltu 6 v yhdessä ja aluksi ajateltiin ettei haluta yhteistä lasta. Nyt sitten ihan yhtäkkiä kumpikin on alkanut haaveilemaan vauvasta! Hormonikierukka poistetaan syyskuun puolivälissä, sitten saa vauva tulla jos on tullakseen
!!Täällä myös meillä uusioperhe, ennestään yhteensä kolme lasta meillä ja nyt kun avioliitossa elämme. Itse olen 37v ja mieheni on 38v. Haaveissa on yhteinen vauva, vuodelle 2018 ajateltuna. Eli jätän ehkäisyn pois ensi kesänä 2017 ja siitä sitten yrittämään. Mukava lukea muiden vastaavassa tilanteessa olevien mietteitä ja ajatuksia
! Samankaltaisia pelkoja ja jännittämisiä meillä kaikilla näköjään. Iloista syksyä ja iloista vauvanpuuhailua
Minunkin puolestani tervetuloa Mimozenäiti ja Hiekkasärkkä79!
Meillä työkuvioni muutti hieman suunnitelmia kierukan poistoa ajatellen...lykkäämme sen poiston siis ensi vuoden maalis-huhtikuulle kun jos käy niin että tulisin heti raskaaksi (mitä en kyl usko mutta silti), niin en ehtisi yhtä projektia tehdä työssäni loppuun jos nyt joulukuussa sen poistattaisin. Jos poistatutan tuona toisena ajankohtana niin työ on saatu loppuun ja palkka ja sitä kautta äitiyspväraha parempi yms....vaikeasti selitettynä toki voihan olla, että yritämme kauan tai emme saa lainkaan
Meillä työkuvioni muutti hieman suunnitelmia kierukan poistoa ajatellen...lykkäämme sen poiston siis ensi vuoden maalis-huhtikuulle
kun jos käy niin että tulisin heti raskaaksi (mitä en kyl usko mutta silti), niin en ehtisi yhtä projektia tehdä työssäni loppuun jos nyt joulukuussa sen poistattaisin. Jos poistatutan tuona toisena ajankohtana niin työ on saatu loppuun ja palkka ja sitä kautta äitiyspväraha parempi yms....vaikeasti selitettynä toki voihan olla, että yritämme kauan tai emme saa lainkaan KiitosMinunkin puolestani tervetuloa Mimozenäiti ja Hiekkasärkkä79!
Meillä työkuvioni muutti hieman suunnitelmia kierukan poistoa ajatellen...lykkäämme sen poiston siis ensi vuoden maalis-huhtikuulle
Mukavaa kuulua tähän iltatähti-ryhmään. Rauhoittavaa ja huojentavaa lukea muiden "kohtalotoverien" kuulumisia ja mietteitä. Aivotar, ymmärrän kyllä sinua. Tuntuu että tässä iässä ja kun lapsia jo on, myös muille kuin vauvakuume-asioille on enemmän tilaa kuin nuorempana. Itse kun sain 25-vuotiaana esikoiseni, olin tuolloin aivan uppoutunut vauvakuumeeseen, se ylitti kaiken muun ympärillä olevan. Nyt sama tunne 37-vuotiaana on yhä voimakas mutta ei niin ylivoimainen kuin nuorempanaPystyn pohtimaan myös järjellä mitä haluan ja milloin ja miksi ja lisäksi että mikä on järkevää. Eli ymmärrän sinua hyvin kun haluat tehdä projektin loppuun sekä laskea äitiyspäiväraha-asiat kuntoon.Itselläni on vakituinen työpaikka, joten siitä on hyvä jäädä äitiyslomalle ja aikanaan palata töihin.
Ehkäisyn poisjättäminen meillä tapahtuu ehkä sittenkin jo maalis/huhtikuussa kesän sijasta, muttaselviää vasta keväämmällä mihin päädytään. Jännittävää jokatapauksessa!
Syksyterkkuja ja onnea kuumeiluun kaikille
Meillä myös kaksi koiraa perheessä, ja olen ehtinyt miehen kanssa pohtia että miten niiden kanssa lähden vaunulenkille..?! Täytyy ehkä sitten ennen vauvan syntymää harjoitella koirien ja vaunujen kanssa, ovat nimittäin aika energisiä ja vilkkaita tapauksia molemmat. Aiotteko te reenata ennen vauvan syntymää koira&vaunulenkkejä..?Hei! Toki saa udella.
Miehelläni siis joskus muinoin ollut pahojakin paniikkihäiriöitä, mutta vuosiin ollut oireeton. Välillä tullut jotain lieviä ahdistuskohtauksia. Ei ole kuitenkaan 10vuoteen tarvinnut lääkkeitä. Pelkotilat liittyvät lapsen terveyteen ja siihen kuinka hän itse jaksaa mahdollisesti kolmen lapsen isänä. Miehelläni on yksi kehitysvammainen serkku joten osaksi pelot juontuu varmasti tästä osa luultavasti jo lapsuudesta äidin kautta. Hän siis ainokainen ja itselläni löytyy useita sisaruksia.
Välillä on ollut tosi vaikeaa saada tuettua miehen ajatukset parempaan suuntaan. Meillä kuitenkin on kaksi tervettä lasta ja hän on todella rakastava ja läsnäoleva isä.
Oih, nimien suunnittelu on niin ihanaa. Itse olen jo monta kertaa havahtunut miettimästä miltä tuntuisi työntää lastenvainuja, ja oppisikohan koira kulkemaan nätisti niiden rinnalla.