Toggle sidebar

Veteeköhän tämä avioliitto viimeisiään?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ap
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
A

ap

Vieras
Olen lähes aina jotenkin ärsyyntynyt, kun mies on kotona. Mikään ei huvita ja mitään en saa aikaiseksi. Kun olen yksin lasten kanssa, touhuan, häärään ja olokin on virkeämpi. Miehen läsnäolo lähinnä ärsyttää...

16v yhteiseloa takana.
 
[QUOTE="hankey";22008266]Mitä sinä odotat mieheltä kun tämä on kotona?[/QUOTE]

En tiedä... Jotenkin virkeämpää otetta eikä aina naama norsun v**la olemista. Vain omat harrastukset kiinnostavat, ikinä ei ehdota että perheenä tekisimme jotain, ts. on tosi laiska lähtemään minnekään koko perheen voimin. Mummola-vierailut menee, mutta esim. kaikki julkiset tapahtumat eivät. Joko joudun lähtemän niihin yksin lasten kanssa tai sitten ei mennä ollenkaan. Ihme mörökölli.
Kotitöitä tekee siinä missä minäkin, siitä ei ole kiinni. Jotenkaan ei vaan enää sytytä.
 
[QUOTE="hankey";22008316]saatko lapset hoitoon, jos lähtisitte kahdestaan lomalle?[/QUOTE]

En tiedä haluaisinko edes...
Nytkin mies tuolla meuhkaa, kun lapset särkeneet jonkin pelin tai lelun. Pakkoko tollasta on koko loppuelämä kestää...
 
Kyllä voi mennä ohi jos tekee itsensä kanssa töitä. Nimittäin siinä, että hyväksyy asiat sellaisina kuin ne ovat ja pyrkii itse olemaan välittämättä toisen negatiivisemmasta olosta. Kun tarkemmin mietit, niin varmasti miehesi ei ole sellainen kurjimus kuin olet nyt itses antanut käsittää.

Kannattaa yrittää katkaista kierre mahdollisimman äkkiä. Vaihtamalla ei parane, koska uuden kanssa tulisi uudet ongelmat.
 
Minulla samat fiilikset, mutta en usko että olisin onnellisempi ilman miestä kuitenkaan, joten kärsimys jatkukoon.

Olen menettänyt jo sen uskon, että arki muuttuisi miestä vaihtamalla.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Kyllä mun mielessä eräs toinenkin on... ;) Sekin aiheuttaa näitä ristiriitaisia fiiliksiä :( En haluaisi tuntea näin, mutta en vaan voi mitään.
Click to expand...

Autts, ainakin olet rehellinen kun myönnät tuon. No, on itselläkin kokemusta tuollaisesta vaiheesta, mutta kyllä sekin voi mennä ohi. Minulla ärtymyksen kierre katkesi siihen, kun säikähdin tosissani, että en olekaan se maailman paras mieheni mielestä. Silloin juttelimme perinpohjin ja teimme tosiaan töitä että asiat korjaantuvat.
 
Alkuperäinen kirjoittaja ap:
Kyllä mun mielessä eräs toinenkin on... ;) Sekin aiheuttaa näitä ristiriitaisia fiiliksiä :( En haluaisi tuntea näin, mutta en vaan voi mitään.
Click to expand...

Tunteille ei aina voi mitään, mutta ei niiden mukaan ole pakko toimia. Ruoki sitä, mitä haluat vahvistaa. Tässä mitataan nyt se, onko avioliiton kestäminen sulle tärkeämpi arvo kuin hetkelliset hyvät fiilikset. Tai lasten kodin ehjänä pysyminen. Mieti niitä asioita mihin alun perin miehessäsi rakastuit. Tehkää samoja juttuja kuin suhteen alkuaikoina. Älä odota miehen muuttuvan, uskoisin että oma hyvä tuulesi vaikuttaisi häneenkin positiivisesti.
 
Meillä oli sama tilanne. Sitten selvisi että miehellä olikin toinen nainen, mitä en meinannut uskoa millään...eikä kukaan muukaan meinannut uskoa. Minä kuulema ajoin hänet siihen kun minulle ei voinut puhua asioista, hän ei tuntenut kai minua tarpeeksi läheiseksi enää kanssaan. Mitään ratkaisua en osaa sinulle antaa, kamppailen itsekin vielä tämän kanssa ja mietin onko meillä enää mitään mahdollisuuksia jatkaa, muuttuuko mikään, onko meillä kummallakin tarpeeksi tahtoa yrittää uudestaan.

En tarkoita että miehelläsi on toinen nainen, mutta jos ette selvitä asioitanne nyt voi olla jomma kummalla voi tulla toinen ihminen elämään.
 

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa