vesisynnytys

Onko kellään kokemuksia vesisynnytyksestä? Näin itse joskus vuosia sitten aiheesta ohjelman ja mielenkiinto heräsi. Onkohan PHKS:ssa mahdollisuutta tällaiseen? Paljon kysymyksiä ja muuta pohdittavaa pyörii vain päässä...

 

joo..synnytin kesäällä -06 ammeessa. mitä haluaisit tietää? laitan tänne vielä mun synnytyskertomus.. =) mä synnytin porvoossa joten sitä en tiedä onko teiän sairaalassa se mahollisuus. nykyäänhän ei kaikki kätilöt edes hoida vesisynnytyksiä. se on muutenkin vähän "out", siis ei kovin suosittua enää.

Mai Selenen matka maailmaan!

Aamulla 5.6 alkoi tulla harjoitussuppareita. en kiinnitäny kuitenkaan mitään huomiota niihin. oli menny jo viikko yli joten ei ollu kiirettä. mentiin lasten kaa kauppaan ja neuvolaan ja sen jälkeen vielä leikkipuistoon.
Kun tulimme sisälle syömään huomasin vetistä ja veristä vuotoa. supparitkin alkoi olla kivuliaita. tuli aika tiuhaan tahtiin heti. soitin Arille varoituspuhelun että saattaa tulla lähtö. Ari oli menossa ajaa kakkosvaihetta.
En halunnu että supparit loppuu kesken joten mentiin takasin leikkipuistoon. siellä oli kavereita ja vitsailtiin ja juteltiin. mietimme että pääsenkö edes kotiin sieltä. Soitin Emman ja Alvan isälle että se tulee hakee niitä kun pääsee töistä.
Mentiin kotiin klo 14. olo alkoi olla hieman tuskainen. laitoin lapset suihkuun ja soitin Arille että sattuu! soitin myös mun vanhemmille (oli risteilyllä juhlimassa hopeahääpäivää) sanoin "sori en pysty pidättää"..olin luvannu olla synnyttämättä kun he ovat pois. sen jälkeen alkoi sit ne "joko oot lähteny"-puhelut. menin ite suihkuun. vesi ei auttanu yhtään. klo oli about 15.
Lapset meni isälleen klo 16 ja siinä vaiheessa teki jo niin kipeetä että itkin joka kerta ku supisteli. Ari soitti että auto hajos matkalla kotiin tilaako taksin. sanoin että pyydettään joku heittää meiät sinne koska jos tullaan kotiin takasin niin tulee aika kallista. Arin kaveri (Main kummisetä) heitti meiät sinne. oli vielä pokkia valittaa ku jäi päikkärit kesken ja sanoi vielä "pitäkää hauskaa" ennen ku jäti meiät sairaalan parkkipaikalle.
Sairaalan rempan takia jouduttiin kävellä läpi koko sairaalaa. matka kesti kauan ku joutui pysähtyä 10 metrin välein. sairaalassa oltiin about klo 17.

Pääsimme tutkimushuoneeseen ja olin auki 6 cm. ei muuta ku saliin ottaa käyrää. ilmoitin heti että haluaisin synnyttää ammeessa mutta kätilöllä ei ollu kokemusta siitä niin pääsisin sinne avoutumisvaiheenaikana. pettymys oli kova.
soitin salista kavereille ja vanhemmille. Arikin tais soittaa jollekin ja kävi tupakalla aika usein. kätilö tuli takasin ja ilmoitti että toinen kätilö (sama ku oli sillon kun Emma syntyi) tulee mukaan jos haluun sittenkin synnyttää ammeessa. jee! ammeeseen pääsin about 17:45. huh! liikkuminen oli vaikeeta ammeessa ja ilokaasua vedin ja tietysti olin taas "5 promillen kännissä". sain petidiinipiikin joka auttoi vähäsen. amme oli niin täynnä vettä että asentoo oli vaikee löytää.
Kätilö sanoi että nyt puhkaistaan kalvot ja aloin itkeä Arille ja huusin että pelottaa ja älä anna niiten tehä sitä. pelotti ihan sikana. tiesin että sen jälkeen sattuu vielä enemmän. Arilla oli varmaan enemmän stressiä kuin mulla. vedet tuli ulos mutta en edes huomannu sitä. etin koko ajan hyvää asentoo. Ari piti kiinni musta kainaloiden alta. supistus tuli ja vedin kaasuu. olin just ehtiny saada naamari pois ku tuli uus. sanoin kätilölle että äskenhän tuli. eihän nyt taas voi tulla. kätilö vastas että vauvalla varmaan kiire ulos. vedessä kellui veriklimppejä.
Sit se alkoi. valtava paineentunne ja muistin yhtäkkiä miten kaueeta se on. Ari piti mut pinnalla. yritin sinnitellä olla ponnistamatta. oli pakko..huusin, potkin ja ponnistin. kerran, pää oli ulkona ja klo 18:16 kolmannella ponnistuksella koko vauva oli ulkona. olin tosi yllättyny miten helpolla pääsin. sanoin Arille että ihanaa se on ohi. vauva oli sylissä. huomasin yhtäkkiä että vesi oli ihan kirkkaanpunaista. kätilönä se alkuperäinen ja se toinen valvoi. olin siis koekaniina. kätilö kiitti siitä. molemmat kätilöt olivat ihania!
Ari lähti toisen mukaan pukemaan ja sen semmosta vauvaa ja minä jäin paikattavaks. 6-7 tikkejä ja II/III asteen repeämiä tuli.

Main mitat 3600g, 50cm ja pipo 34,5cm. synnytyksen kesto 3,5h ja ponnistusvaihe alle minuutti. oli ihan mahtava kokemus ja palkinto mikä mahtavin!! :heart: <br><br>

 

Hei,

minä olen myös synnyttänyt veteen. Ensimmäinen syntyi kokonaan veteen ja toisessa siirryin ponnistusvaiheessa jakkaralle kun alkoi olla vedessä jo niin kylmä. Vesi on kyllä todella lämmintä, mutta olin ollut siellä jo niin kauan että alkoi palella. Vesi on hyvä kivunlievittäjä ja myös pehmentää paikkoja niin että eka synnytyksessä tuli vain muutama pieni repeämä (vaikka kätilö sanoikin ponnistusvaiheessa että onpas väliliha kireä, onneksi olin kieltänyt episiotomian tekemisen) ja tokassa synnytyksessä en revennyt yhtään.
Suosittelen vesisynnytystä kaikille joita vesi rentouttaa.

 

PÄKS: Altaassa saa olla ponnistusvaiheeseen asti. Ponnistaa pitää kuivalla maalla. Ilokaasua ei ole allashuoneessa (toisin kuin kättärillä).

 

Ainakin viimeksi PHKS.ssa pääsi veteen, jos lapsivesi ei ollut vielä mennyt ja allas ei ollut jo varattuna. Vesien menon jälkeen altaaseen ei päässyt, eikä sinne saa synnyttää. Riippuu ilmeisesti ylilääkäristä, muuttuuko säännöt.
Jos vedet on menneet ja altaaseen ei pääse, suosittelen ehdottomasti suihkua, auttaa paljon enemmän kun voisi kuvitella.

 

Kiitos kaikille vastauksista! Koska PHKS:ssa ei näköjään altaaseen voi synnyttää, täytyy pitää mielessä jos pääsisi altaaseen tai suihkuun odotusajaksi.

 

\

joo..synnytin kesäällä -06 ammeessa. mitä haluaisit tietää? laitan tänne vielä mun synnytyskertomus.. =) mä synnytin porvoossa joten sitä en tiedä onko teiän sairaalassa se mahollisuus. nykyäänhän ei kaikki kätilöt edes hoida vesisynnytyksiä. se on muutenkin vähän "out", siis ei kovin suosittua enää.

Mai Selenen matka maailmaan!

Aamulla 5.6 alkoi tulla harjoitussuppareita. en kiinnitäny kuitenkaan mitään huomiota niihin. oli menny jo viikko yli joten ei ollu kiirettä. mentiin lasten kaa kauppaan ja neuvolaan ja sen jälkeen vielä leikkipuistoon.
Kun tulimme sisälle syömään huomasin vetistä ja veristä vuotoa. supparitkin alkoi olla kivuliaita. tuli aika tiuhaan tahtiin heti. soitin Arille varoituspuhelun että saattaa tulla lähtö. Ari oli menossa ajaa kakkosvaihetta.
En halunnu että supparit loppuu kesken joten mentiin takasin leikkipuistoon. siellä oli kavereita ja vitsailtiin ja juteltiin. mietimme että pääsenkö edes kotiin sieltä. Soitin Emman ja Alvan isälle että se tulee hakee niitä kun pääsee töistä.
Mentiin kotiin klo 14. olo alkoi olla hieman tuskainen. laitoin lapset suihkuun ja soitin Arille että sattuu! soitin myös mun vanhemmille (oli risteilyllä juhlimassa hopeahääpäivää) sanoin "sori en pysty pidättää"..olin luvannu olla synnyttämättä kun he ovat pois. sen jälkeen alkoi sit ne "joko oot lähteny"-puhelut. menin ite suihkuun. vesi ei auttanu yhtään. klo oli about 15.
Lapset meni isälleen klo 16 ja siinä vaiheessa teki jo niin kipeetä että itkin joka kerta ku supisteli. Ari soitti että auto hajos matkalla kotiin tilaako taksin. sanoin että pyydettään joku heittää meiät sinne koska jos tullaan kotiin takasin niin tulee aika kallista. Arin kaveri (Main kummisetä) heitti meiät sinne. oli vielä pokkia valittaa ku jäi päikkärit kesken ja sanoi vielä "pitäkää hauskaa" ennen ku jäti meiät sairaalan parkkipaikalle.
Sairaalan rempan takia jouduttiin kävellä läpi koko sairaalaa. matka kesti kauan ku joutui pysähtyä 10 metrin välein. sairaalassa oltiin about klo 17.

Pääsimme tutkimushuoneeseen ja olin auki 6 cm. ei muuta ku saliin ottaa käyrää. ilmoitin heti että haluaisin synnyttää ammeessa mutta kätilöllä ei ollu kokemusta siitä niin pääsisin sinne avoutumisvaiheenaikana. pettymys oli kova.
soitin salista kavereille ja vanhemmille. Arikin tais soittaa jollekin ja kävi tupakalla aika usein. kätilö tuli takasin ja ilmoitti että toinen kätilö (sama ku oli sillon kun Emma syntyi) tulee mukaan jos haluun sittenkin synnyttää ammeessa. jee! ammeeseen pääsin about 17:45. huh! liikkuminen oli vaikeeta ammeessa ja ilokaasua vedin ja tietysti olin taas "5 promillen kännissä". sain petidiinipiikin joka auttoi vähäsen. amme oli niin täynnä vettä että asentoo oli vaikee löytää.
Kätilö sanoi että nyt puhkaistaan kalvot ja aloin itkeä Arille ja huusin että pelottaa ja älä anna niiten tehä sitä. pelotti ihan sikana. tiesin että sen jälkeen sattuu vielä enemmän. Arilla oli varmaan enemmän stressiä kuin mulla. vedet tuli ulos mutta en edes huomannu sitä. etin koko ajan hyvää asentoo. Ari piti kiinni musta kainaloiden alta. supistus tuli ja vedin kaasuu. olin just ehtiny saada naamari pois ku tuli uus. sanoin kätilölle että äskenhän tuli. eihän nyt taas voi tulla. kätilö vastas että vauvalla varmaan kiire ulos. vedessä kellui veriklimppejä.
Sit se alkoi. valtava paineentunne ja muistin yhtäkkiä miten kaueeta se on. Ari piti mut pinnalla. yritin sinnitellä olla ponnistamatta. oli pakko..huusin, potkin ja ponnistin. kerran, pää oli ulkona ja klo 18:16 kolmannella ponnistuksella koko vauva oli ulkona. olin tosi yllättyny miten helpolla päsin. sanoin Arille että ihanaa se on ohi. vauva oli sylissä. huomasin yhtäkkiä että vesi oli ihan kirkkaanpunaista. kätilönä se alkuperäinen ja se toinen valvoi. olin siis koekaniina. kätilö kiitti siitä. molemmat kätilöt olivat ihania!
Ari lähti toisen mukaan pukemaan ja sen semmosta vauvaa ja minä jäin paikattavaks. 6-7 tikkejä ja II/III asteen repeämiä tuli.

Main mitat 3600g, 50cm ja pipo 34,5cm. synnytyksen kesto 3,5h ja ponnistusvaihe alle minuutti. oli ihan mahtava kokemus ja palkinto mikä mahtavin!! :heart:

Kiitos viestistä!

Hieno lukea toisen kokemuksista. Mulla vasta ensimmäinen muksu tulossa ja kaikki uutta ja pelottavaa. Vesisynnytys ei onnistu meidän sairaalassa, mutta altaaseen kuulema pääsee odotusaikana. Mulla vesi aina toiminut rentouttavana tekijänä ja siksi kiinnostuin jo heti, kun ensi kerran kuulin vesisynnytysmahdollisuudesta. Aurinkoista talvenjatkoa sinulle!

 

Hei tulipa vaan mieleen että..
Kun synnyttää veteen niin eikös se vesi ole aika bakteeririkasta kun vauva tulee ulos?Eikö se ole vauvalle aika huono homma?

Tarkoitan bakteeririkkaalla sitä että jos pääsee vaikka synnytyksen yhteydessä toisistakin rei'istä jotain.. :snotty:

 

Hei Kaneli!
Mikset lähde Tammisaareen kun on ensimmäinen kyseessä? Ottavat kyllä sisään jos synnytys on jo käynnissä...

 

Sonata Selenelle; Meille sanottiin just valmennuksessa (Porvoon alue), että jos haluu synnyttää vedessä, niin ei saa mitään muuta kivunlievitystä?!

 

\

Sonata Selenelle; Meille sanottiin just valmennuksessa (Porvoon alue), että jos haluu synnyttää vedessä, niin ei saa mitään muuta kivunlievitystä?!

mä sain ilokaasuu ja petidiini-piikin. ja sillon siis olin jo ammeessa. muuta en saanu. enkä olis ehtinykään. porvoossa minäkin synnytin..en edes muista enää mitä oon kirjoittanu siihen synnytyskertomukseen ku kopsasin sitä irc-galleriasta. ihan oma on kuitenkin!

 

Olen synnyttänyt Oulaisissa (OAS) veteen 11.1.2007. Olen jokaisen 4 lapseni synnytyksessä ollut ammeessa, mutta vasta viimeisimmän onnistuin synnyttämään loppuun asti vedessä.

Ensimmäisen aikana halusin olla ammeessa ainakin avautumisvaiheen loppuun asti, mutta yritinkin synnyttää sinne. Sydän äänet alkoivat vauvalla heikkenemään kun olin muutaman kerran ponnistanut, joten jouduin nousemaan ammeesta ja synnytin jakkaralla.

Toisen aikana myös vauvan sydänäänet heikkeni supistusten aikana niin paljon, joten jouduin taas nousemaan ammeesta sängylleni makoilemaan ja käyrään. Kalvot puhkaistiin ja välittömästi alkoi ponnistuksen tunne. En ehtinyt takaisin ammeeseen vaan vauva syntyi jakkaralla. Napanuora oli 3 kertaa kaulan ympäri jonka takia todennäköisesti sydänäänet heikkenivät välillä.

Kolmannen aikana nousin ammeesta pois kohdunsuun tilanteen tarkastuksen vuoksi sängylleni. Kun kätilö oli tarkastuksen tehnyt niin samalla kalvot puhkesivat ja lapsivesi oli vihreää (yliaikainen) joten silloin ei saanut mennä ammeeseen takaisin. Vauva syntyi jakkaralla.

Neljännen aikana, kun kohdunsuu oli auki 7-8cm siirryin ammeeseen. Olin siellä n. tunnin kun piti alkaa ponnistamaan. Vauvan sydänäänet oli ok. Ponnistus vaihe kesti n.6 min. Siinä oli yksi pidempi tauko ponnistusten välissä. Kätilö otti vauvan kiinni kun se syntyi ja piti vähän aikaa veden alla. Sitten vauva nostettiin osittain rinnanpäälleni ja lopuksi kokonaan veden yläpuolelle jolloin napanuora katkaistiin. Vauva vain katseli minua ja parkaisi pari kertaa. Sitten vauva käärittiin pyyhkeeseen ja vietiin punnittavaksi. Istukan sai synnyttää veteen tai omalla sängyllä. Nousin altaasta ja istukka syntyi sängyllä. Ammeeseen ei jäänyt kuin kalvon palasia ja pari pientä veri hyytymää. Kuviakin olisi, mutta mulla on niin hirveitä ilmeitä, että en kehtaa laittaa.

Minusta amme on hyvä paikka synnyttää. Vauva saa tutussa ympäristössään vedessä totutella uuteen maailmaan kun on syntynyt. Kannattaa kokeilla jos on mahdollista! Repeämisiä ei ole tullut. Vesi pehmittää kudoksia. Kivunlievityksenä on ainoastaan mahdollista saada ilokaasua. Avautumisvaiheessa kannattaa mennä vasta kun kohdunsuu on auki jo 6 cm, koska liian aikaisessa vaiheessa vesi voi hidastuttaa synnytystä tai jopa keskeyttää sen. Vettä laitetaan sen verran, että maha peittyy kun istuu altaan pohjalla. Veden lämpötila on 37 astetta.
Ammeeseen ei pääse jos vauva on perätilassa tai lapsi on arvioitu todella isoksi tai on jotain muuta "hämminkiä" esim. raskausmyrkytys. Vihreä vesi estää myös veteen menon.