Toggle sidebar

Vauvani ei ollut lainkaan itkuinen ja syy kuulemma tasapainoisessa perheessä. :)

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "hmmm"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Vastaa
H

"hmmm"

Vieras
Mutta miksi tätä ei saa ääneen sanoa?

Hassua että syyllistytään tuollaisesta, koska tottakai tuo on totta. Ei se tarkoita että itkuisen vauvan syy on aina huono perhe, voihan olla vaikka koliikkia jolla ei ole mitään tekemistä perheen kanssa, mutta jos vauva vaikuttaa tyytyväiseltä, on perhe ainakin tasapainoinen. :)
Itkuisuus vauvalla VOI myös tarkoittaa perhettä jossa on paljon stressiä, huutoa, riitoja ja vauvaa kohdellaan huonosti.

Vauvat reagoivat vahvasti tällaiseen, selviytyäkseen. Kvin itkuisella vauvalla on aina jokin hätänä.

Ihan mielenkiinnosta kysyn, miksi tämä on niin herkkä aihe? Joskus lukenut riitaisan ketjun aiheesta. :D
 
Olen kanssasi samaa mieltä. Me ollaan eletty tasapainoista arkea ja meillä on rutiinit. Vauvat ei ole turhia itkeneet. Ehkä tämä koetaan syyllistämisenä ja on siksi arka aihe. Vaikka totta sekin mitä kirjoitat ettei aina ole syy perheestä.
 
Meillä kaikki kuusi lasta ovat olleet tosi tosi tyytyväisiä ja esim yöitkut voi laskea kahden käden sormilla yhteensä. En osaa sanoa mistä johtuu, sattumaa kai se vain on.
 
Hienoa. Silloin kun sain teiniäitinä esikoiseni, olimme mieheni kanssa kaikkea muuta kuin tasapainoisia, mutta vauva oli unelmahelppo, aina hymyilevä, ei itkuinen. Kun sain toisen lapseni, se huusi ja karjui jatkuvasti, vaikka perheemme oli siinä vaiheessa kasvanut henkisessä mielessä eheäksi.

Mutta onhan se hienoa, että joku näkee vauvan itkun perusteella onko perhe tasapainoinen.
 
Mitä tarkoittaa tasapainoinen perhe?
Meidän tapauksessa ilmeisesti mua.
Erosin lapsen isästä kun lapsi oli vasta vauva, muutettin monta kertaa, erosin toisestakin suhteestani, on ollut opiskeluita, valvottuja öitä, töitä, hoitopaikan vaihtuvuutta... Ja mun lapsi on aina ollut tosi sopeutuvainen, helppo ja tyytyväinen.
Ei turhia ole itkeskellyt, eikä turhia itkeskele vieläkään ollessaan koulussa. :)
 
Minulla on ollut yksi vauva joka vain itki, ja 3 jotka oli tyytyväisiä. Ja sillä yhdellä ei ollut koliikki, eikä allergioita ja hoidettu yhtä hyvin kuin muutkin, mutta on sellainen temperamentti että mikään ei riitä.
 
Niin ja vauvassa. Toiset nyt vaan on luonteeltaan kitisijöitä, aikuisinakin. Minun veljeni esimerkiksi, muistan miten se vauvana karjui. Eikä sillä aikuisenakaan ole mikään hyvin.
 
Plaaplaa, kahden niiiin erilaisen lapsen äitinä sanosin, et sontaa! Tai no, jos ei oo tasapainosta elämää ja vauva itkuinen , voihan se tietty olla osasyy, sitä en kiellä, mutta en kyllä kiillottelis sädekehääni yhen ns. helpon lapsen jälkeen :D
 
Nämä ovat niitä kliseitä joita neuvolassa sanotaan, "vauvasta näkee, että hoidetaan hyvin" "hieno yhteys näkyy äidin ja lapsen välillä". Äidit näistä etenkin ovat mielissään, miksei siis kirjoittaa korttiin, on hyvä mieli pitkän aikaa.
 
Noinhan se menee. Meillä ei ole koskaan esim. öisin valvottu kitinöiden takia, ei edes silloin kun lapset olleet sairaana. Tyytyväisiä ja hyväntuulisia ovat olleet. Murkkuikä sitten näköjään vähän tasottaa ;)
 
Varmaan yleistykset aiheuttaa närästystä siksi, että kaikki ei siihen mahdu ja sit alkaa ärsyttää yleistyksen tekijän naiivius. Siitäki huolimatta että yleistäjä itsekin ymmärtää, että keskiarvon ympärillä on runsaasti ääriä suuntaan jos toiseenkin.
Lasten hyvinvoinnista puhuttaessa taas yleistäminen on vähän jopa vaarallista. Olen päivähoidossa hoitanut sosiaalisin perustein erästä perhettä jossa vauva ei itkenyt. Eipä tosin nauranutkaan.
 
Kiitos tästä diagnoosista. Vauvatkin muuttuvat eli yksi kuukausi ja sitä seuraava voi olla ihan erilaisia. Jos vauvasi alkaakin itkeskellä (mikä on normaalia vauvan ilmaisua), olette siis muuttuneet tasapainottomiksi.
Toisaalta jos vauvan tarpeisiin ei reagoida ja vältetään silmiin kantosomisys, niin vauva muuttuu apaattiseksi ja eivaativaksi. Sitten on vaan niin perustyytyväisiä lapsia, jotka nukkuu hyvin ja vaan naureskelevat. Lapsilla on saman perheen sisälläkin aivan erilaiset luonteet ja temperamentit.

Aloittajan stoori on hiukan provosoiva, ehkä tarkoituksella. Tästä voisi tulla tämän päivän viihdyttävin ketju.
 
Meillä on sitten varmaan hyvin epätasapainoinen perhe kun meidän lapsi itki ja huusi ensimmäiset 2kk yötäpäivää. Sairaalassa todettiin refluksi ja syyksi väittivät maitoallergiaa ja kehtasi lääkäri jopa väittää että näkee että pidetään hyvää huolta. Miksiköhän valehteli eikä tehty kiireistä huostaanottoa jos meillä on epätasapainoinen perhe?

Yhä edelleen tuo taapero itkee väsymystä, hampaita, milloin mitäkin, vähintään kerran vuorokaudessa. Kyllä tässä nyt taitaa olla huostaanoton paikka!
 

Nappaa liput koko perheen ilmaiseen leffanäytökseen Helsingissä tai Oulussa!

Yhteistyössä

Ylös Bottom
Back
Vastaa