Vauvan syntymän aiheuttamat paineet ja epäilykset.

[TuoreIskä]

Olen ollut vauvan syntymän jälkeen erittäin stressaantunut ja masentunut.
Taapero on ollut maisemissa nyt 2 kuukautta ja lähes joka ilta olen juonut rankasti ja itkenyt itseni uneen. Vaimoni on minusta huolissaan.
Viimeiset 2 viikkoa olen ollut erittäin viehättynyt vaimoni siskosta, ja olen usein koskettanut itseäni hänen kuviaan katsellessani. Mitä minulle on tapahtumassa? En halua rikkoa perhettäni, mutta en todellakaan tiedä mitä tehdä.

 

["vieras"]

Pystytkö käydä juttelemassa jollekin?

 

[.]

Ota rauhallisesti. Älä ala säheltämään. Koita vähentää juomista. Ei sun just nyt tarvii muuta kuin elää. Asiat ratkeaa ajallaan.

Lopeta se vaimosi siskon kuvien tsiigailu, ihan turhaa kiusaamista.

 

[TuoreIskä]

Olen ajatellut käydä juttelemassa vaimoni siskolle saadakseni selkoa asiaan.

 

[.]

Olen ajatellut käydä juttelemassa vaimoni siskolle saadakseni selkoa asiaan.

Eiks joku neutraali ulkopuolinen taho olis varmempi valinta keskustelukumppaniks? Joko kaveri tai esim. perheneuvolan työntekijä. Vaimosi sisko voi kokea vain joutuvansa ns. liemeen ja vaikeaan välikäteen.

 

[bläää]

en voi muuta sanoa kuin YÄK!

 

[Turr]

Tuoreiskä ! Nyt hyvä mies ota itseäsi niskasta kiinni, vähennä töitä, rentoudu vähän, viina pois, juttele vaimollesi asiasta tai etsi käsiisi joku puolueeton taho jolle voit purkaa tunteitasi. Kyllä sinä tiedät mitä tehdä, lopetat tuommoiset hölmöilyt (varsinkin viinan kanssa, ei ne murheet viinalla häviä vaan niitä tulee kaksinkertaisesti) ja haet itsellesi apua. Vaimosi sisko viehättää luultavasti sinua siksi koska oma vaimosi ei lapsen kanssa ole nyt kovin houkutteleva yhdistelmä ja haet nyt hiljaa mielessäsi lohtua ja maisemanvaihdosta muista ihmisistä. Kyllä sinä selviät, sinulla on ihana pieni lapsonen joka vanhetessaan muuttuu aina vaan ihanammaksi ja vaimo joka välittää sinusta. Tsemppiä !!! Lääkärilläkään käyminen ei ole kiellettyä jos tuota masennusta ei muuten saada pois.

 

["vieras"]

Myös miehille voi tulla "synnytyksen jälkeistä masennusta". Mene juttelemaan vaikka perheneuvolaan. Koita olla juomatta, alkoholi ei ratkaise mitään, korkeintaan pahentaa. Unohda nyt se vaimos sisko. Viehättäviä naisia on maailma täynnä, sun täytyy päättää ettet anna minkään ihastuksen rikkoa perhettäs! Olitpa parisuhteessa kenen kanssa vaan, aina tulee ja menee pontentiaalisia ihastumisia, älä jää vellomaan sellasiin tunteisiin.

Hanki apua, teillä on nyt iso elämänmuutos meneillään ja vaikka mitä tunteita voi nousta pintaan, mutta se ei tarkoita sitä että sun kannattaisi jättää vaimosi ja lapsesi. Pikkulapsiaika koettelee ihan hirveän monien parisuhdetta, et ole yksin.

 

[Henny]

Tyhmäkö olet? Menet juttelemaan jollekkin ulkopuoliselle, ET vaimosi siskolle jota haluaisit paneskella Tunteesi taitavat olla aika sekaisin, joskus se on normaalia vauvan tultua taloon. Mutta myös miehellä voi olla synnytyksen jälkeistä masennusta, juominen ei asiaa auta.
Anna aikaa itsellesi sopeutua uuteen elämäntilanteeseen. Vaimosi tarvitsee myös sinua, tilanne on hänellekkin uusi ja hämmentävä.

 

["vieras"]

Tee vaimollesi ja lapsellesi suuri palvelus. Ryhdistäydy ja ole isä, äläkä käyttäydy kuin rajoja vailla oleva teini. SINÄ ITSE ohjaat elämääsi, ei kukaan muu vie sinua tapahtumasta toiseen ("..mitä minulle on tapahtumassa..."). Heitä juominen pois kokonaan, se ei tosiaan auta tuossa tilanteessa.
Mikä sinua oikein itkettää?

Ja kyllä se on niin, että äidin osa on kuitenkin paljon rankempi alussa valvomisineen jne. Voisit ajatella enemmän sitäkin millainen tilanne vaimollasi on nyt. On totta että niin kuin äideillä, niin saattaa isillä ilmetä myös masennusta lapsen syntymän jälkeen. En tiedä aiheesta paljoa,mutta sinun sijassa ottaisin yhteyttä vaikka lääkäriin, joka voisi ohjata juttelemaan mielenterveyspuolelle. Eikä siinä ole hävettävää, varsinkin jos haluat pitää perheesi koossa. Tai juttelet jonkun kaverin kanssa, joka on myös isä. Jokainen on oman onnensa seppä.

 

[Oddsocks]

Koeta ajatella, että juuri nyt sinulla on ihan tolkuttoman tärkeä tehtävä pitää huolta siitä pikkasesta. Keskity siihen, ota sitä syliin ja hoida niin paljon kun voit. Muuten voit yhtäkkiä löytää itsesi ulkopuolelta katsomassa perhettä jossa et enää ole itse mukana. Valinta on sinun, eikä sinua voi muut auttaa kuin sinä itse. Perheneuvolasta apua hetipaikalla synkkyyteen.Siellä käy todella paljon vanhempia samanlaisista syistä-ja ne ovat minusta niitä viisaita vanhempia.

Mikä oma taustasi on? Miten olet toiminut aiemmissa suurissa myllerryksissä? Onko veljeä tai siskoa jonka syntymän koit pienenä? Oma lapsuus? Meissä on omat toimintatavat aika juurtuneina, ja joskus tuntuu että ratkaisut on jotenkin vääjättömiä, mikä ei pidä paikkaansa. Ne tavat kumpuaa lapsuudesta ja vanhempien mallista. Mistä nämä tunteet tulee, miksi toimit näin? Niistä voi opetella pois jos tahtoo ja jaksaa opetella.

Ja totta on että kauniita, kivoja, upeita ja aina vaan parempia kumppaneita tulee vastaan koko elämän ajan, ja varsinkin silloin kun on muuten kamalaa. Ja mikään ei taida olla ihan yhtä kova tahaton koetus parisuhteelle kuin pikkuvauva aika. Se menee ohi, sinun ja vaimosi on löydettävä toisenne uudestaan ja se vaatii töitä, välittämistä ja pitkäjänteisyyttä. Asiat ei tule aina luonnostaan, ne pitää valita ja haluta. Joka minuutti teet päätöksen myönnät sitä tai et. Kukaanmuu ei tee niitä päätöksiä, vaan sinä.Olisi hyvä jos ottaisit itse osaa tuohon prosessiin ja lakkaisit olemasta oman elämän sivustakatsoja (helpommin sanottu kuin tehty, tiedetään)

Viina pois, lääkärille. Arkeen apua vaimolle jos et itse jaksa, se on totista menoa ja kannattaa ottaa vakavasti. Oman käden kautta paineet pois pusseista, do what you gotta do, but don't do her sister.
Mutta kyllä siitä selvitään, entistä ehompana! Plenti tsemp!

 

[Oddsocks]

Ja vaimo mukaan tähän touhuun, parisuhdetta ei korjata yksinään. Varaa aika itsellesi ensin seurakunnan perheterapeutille (ilmanen, ihan oikea terapeutti, ei lue säkeitä raamatusta siis) ja pyydä sitten vaimo mukaan siitä eteenpäin.

Isovanhemmat tms. lapsen kanssa parintunnin kävelylle ja kipasette vaimon kanssa ulos syömään. Puhu vaimollesi niin paljon kun voit, ja hän kestää kuulla. Yhdessä eteenpäin!