Ensiksi itsestä: Ikää on 18-vuotta (-93), kihloissa, oma asunto ja ensi keväänä pitäisi valmistua amitsusta.
Ja sitten itse aiheeseen; Olen potenut kamalaa vauvakuumetta jo hyvän aikaa, ja nyt alkaa oikeasti olla sellainen olo, että haluan lapsen, oman lapsen. Enkä oikein tiedä pitäisikö tässä ajatella järjellä vai kuunnella sydäntä?
Osaksi tuntuu, että olen liian nuori, mutta olenhan kuitenkin jo täysi-ikäinen ja huolehdin itse itsestäni.
Ja välillä koitan takoo itselleni, että odota vielä vaikka vuosi, mutta se vuosi, ja jopa kuukausi tuntuu niin pitkältä ajalta!
Ja vaikka kuinka mietin järjellä näitä asioita, niin silti tuo tunne siivuuttaa järjen ja sanoo, että teillä on kaikki kunnossa ja lapsi saa tulla jo!
Ja rakkautta lapselta ei puuttuisi, ja mielestäni se on paljon enemmän kuin se, ettei meillä olisi varaa ostaa Hänelle kaikkea uutena ja hienona vaan käytettynä, kun kuitenkin olisi varaa ruokkia ja vaatettaa lapsi
Neuvoja ja tukea kaipailisin, Kiitos kun jaksoit lukea tämän erittäin sekavan tunteiden purkauksen!
Ja sitten itse aiheeseen; Olen potenut kamalaa vauvakuumetta jo hyvän aikaa, ja nyt alkaa oikeasti olla sellainen olo, että haluan lapsen, oman lapsen. Enkä oikein tiedä pitäisikö tässä ajatella järjellä vai kuunnella sydäntä?
Osaksi tuntuu, että olen liian nuori, mutta olenhan kuitenkin jo täysi-ikäinen ja huolehdin itse itsestäni.
Ja välillä koitan takoo itselleni, että odota vielä vaikka vuosi, mutta se vuosi, ja jopa kuukausi tuntuu niin pitkältä ajalta!
Ja vaikka kuinka mietin järjellä näitä asioita, niin silti tuo tunne siivuuttaa järjen ja sanoo, että teillä on kaikki kunnossa ja lapsi saa tulla jo!
Ja rakkautta lapselta ei puuttuisi, ja mielestäni se on paljon enemmän kuin se, ettei meillä olisi varaa ostaa Hänelle kaikkea uutena ja hienona vaan käytettynä, kun kuitenkin olisi varaa ruokkia ja vaatettaa lapsi
Neuvoja ja tukea kaipailisin, Kiitos kun jaksoit lukea tämän erittäin sekavan tunteiden purkauksen!