Olen 42 vuotias äiti. Olen saanut kolme lasta nuorena, jotka tällä hetkellä ovat 20, 18 ja 16 vuotiaat. Olen nauttinut usean vuoden jo ajasta, jolloin olen saanut harrastaa omia juttuja enemmän ja keskittyä myös "uranluomiseen". Olen eronnut lasteni isästä n 10 vuotta sitten.
Nyt elämässäni on uusi parisuhde miehen kanssa, jolla ei ole lapsia. Olen huomannut yllättäen, että ajatuksissani olen alakanut haaveilemaan vielä neljännestä lapsesta. Olemme jutelleet tästä asiasta puoli huumorilla miesystäväni kanssa, jolla haave omasta lapsesta elää yhä.
Olen todella ristiriitaisissa tunnelmissa. Mietin toisaalta epäolennaisia asioita mm. mitä tutut ja ystävät sanoisivat? Huoli on myös tietenkin siitä miten vanhemmat lapseni ottaisivat asian?
Olisi kiva kuulla ajatuksianne ja vaihtaa mahdollisesti yhteystietoja. Asun pääkaupunkiseudulla.
Kaunista loppukesää !
Nyt elämässäni on uusi parisuhde miehen kanssa, jolla ei ole lapsia. Olen huomannut yllättäen, että ajatuksissani olen alakanut haaveilemaan vielä neljännestä lapsesta. Olemme jutelleet tästä asiasta puoli huumorilla miesystäväni kanssa, jolla haave omasta lapsesta elää yhä.
Olen todella ristiriitaisissa tunnelmissa. Mietin toisaalta epäolennaisia asioita mm. mitä tutut ja ystävät sanoisivat? Huoli on myös tietenkin siitä miten vanhemmat lapseni ottaisivat asian?
Olisi kiva kuulla ajatuksianne ja vaihtaa mahdollisesti yhteystietoja. Asun pääkaupunkiseudulla.
Kaunista loppukesää !