Vauvakuume, puhukaa järkeä

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja liian vieras
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
L

liian vieras

Vieras
Kärsin hirveästä vauvakuumeesta, vaikka tiedän, ettei nyt ole järkevä aika vauvalle (opiskelen, mies kyllä töissä ). En ole mikään teini enää, mutta toisaalta en niin vanhakaan, että pitäisi olla iän puolesta kiire saada vauvaa. Mutta vauvakuume vain vaivaa :snotty: Miehenkin tiedän olevan suostuteltavissa, ollaan siis aiheesta puhuttu ja hänkin jälkikasvua toivoo, mutta molempien järki sanoo, ettei nyt ole sopiva aika :snotty:
 
Jos tuntuu että vauva olisi tervetullut niin se on luonnon tapa varmistaa että tulet raskaaksi juuri siloin kun on oikea aika! Älä siis tappele vastaan. Tiedän monta jotka ovat siirtäneet ja siirtäneet vauvahaaveita vaikka ovat kuumeilleet,ja lopulta eivät ole saaneet lasta ollenkaan..
 
Alkuperäinen kirjoittaja Äiti luonto:
Jos tuntuu että vauva olisi tervetullut niin se on luonnon tapa varmistaa että tulet raskaaksi juuri siloin kun on oikea aika! Älä siis tappele vastaan. Tiedän monta jotka ovat siirtäneet ja siirtäneet vauvahaaveita vaikka ovat kuumeilleet,ja lopulta eivät ole saaneet lasta ollenkaan..

Tätä samaa on muutama tuttu puhunut, sopivaa hetkeä kun odottaa, voikin olla ettei enää silloin onnistu. Varallisuus meillä ok, ja tilaakin saisimme varmasti järjestettyä, mutta silti tuntuu, että ei olisi järkevää :(
 
kuule, ei se opiskelu mee pipariks vaik tulis perheenlisäyst =)
nuorena sitä jaksaa! tekee hyvvää pitää vuosi äippälomaa :D ..sen jälkee mulla ainaki motivaatiokin nous taas siihe opsikeluun
minä ja ukko ollaan molemmat opiskeljoit, ja meil on 1v3kk poika, ja hyvin ollaan saatu sumplittua kaikki aikataulut rahat sun muut
 
Kukaan ei oo puhunu ap:lle sitä "järkeä", mitä toivoi aloituksessa. :) Mutta siis ei mahda mitään, jos jahkailee, voi olla, että ei tuu ikinä sitä "oikeaa aikaa". Mekin tehtiin esikoinen siihen saumaan, että molemmat opiskelivat. Mun gradusta tuli aika paska mutta valmistuin ja täysin ajallani. Vauva kehiin vaan!

Siitä olen kyllä (ehkä) eri mieltä, että töitä muka sais, jos on jo lapsia. Mietin tässä, että seuraavaan hakemukseen EN laita mitään siitä, että mulla on jo kaks. Jos vaikka sitten sais niitä töitä. Tuntuu tosiaan, että "amikset ne vaan tienaa enemmän", ku mun ukko tienaa alle 30 000 vuodessa, vaikka on käyny lukion ja ammattikorkean ja naapurin ukko (amis, raksa) tienaa yli 40 tonttua plus pimeät päälle. Tosin hän ei juuri vietä aikaansa perheensä kanssa... V-tuttaa välillä, ku ite oon kuitenki opiskellut n. 7 vuotta kauemmin ja tienaan vähemmän, vaikka olis töitäkin. Semmosia ne on ne akateemiset naisalat.
 
Opiskelut tosiaan onneksi joustaa, paremmin kuin työelämä, minusta on siis ihan järkevää saada lapsia kun opiskelee. Opintoja voi lisäksi jatkaa omaan tahtiin rauhassa kotona vaikka olis vauva. Itse ehdin opsikella aktiivisesti 2 v. ennen kuin sain ekan vauvan. Nyt 2 vauvaa ja 8 osittaista opiskeluvuotta myöhemmin (olen myös tehnyt aika paljon töitä tässä välissä, ja myös ollut sairaslomilla) olen tyytyväinen valintaani. Työelämässä (tai työttömänä ) en usko että olisin voinut elää näin lapsentahtista elämää jossa on vuorotellut lastenhoito, opiskelu ja työnteko, kaikki sen mukaan mitä minä olen halunnut painottaa.
Aika harvasta olen kuullut että olisivat katuneet ajankohtaa jolloin päättivät tehdä (lue saada) lapsensa. Kyllä elämä kantaa.
 

Yhteistyössä