Vauvahaaveet kevät-kesä 2011

Inkulle pahoittelut
Toivottavasti gynellä on apuja tilanteeseen.

Nelille myös peukut ekaan hoitoon. Miltä ne sumut tuntuu? Tuntuuko siltä, että hormoonitoiminta on lamaantunut?

Mulla on edelleen tuo 30.9. jännäpäivä. Mikä siinä on, että kun on selkeät oviskivut ei sen jälkeen s-toiminta kiinnosta yhtään. Silti lääkäri sanoi, että 2-3 krt/viikossa läpi kierron tarvitsis olla kiinnostusta.

Patistan miehen verikokeisiin jos täti tulee. Sitten on edessä inssi ensi kiertoon.

Raskautuneen työkaverin näkemistä välttelen näköjään kaikin keinoin. onneksi hän on toisella osastolla töissä nyt. Hän on näyttänyt vielä masentuneelta ja haluaisin kysyä mikä vikana, mutta pelkään sitä vauva-vauva-vauva -purkausta... ei pysty, ei jaksa, ei vielä.

Tähtisumu kp 22 dpo 3 (laskin kalenterista)

 

Ei ole mun mielestä noista sumutuksista tullu vielä mitään, ihan normi menkat meneillään, tai no päivällä ne tais viivästyä. Jos oon oikein käsittäny niin ekana parina viikkona ei vielä mitään tunnukaan, vaan niiden vaikutus alkaa hitaasti. Tarkoitus on ettei yhtään munista lähde nyt kasvamaan ennen kuin piikeillä kasvatetaan. Jotenkin tää kaikki tuntuu tosi ristiriitaiselta. Yhdellä lääkkeellä estetään, toiselle kasvatetaan, ja sitten vielä jotain muuta päälle. Noissa valmisteyhteenvedossa kyllä luki ettei saisi sumutuksia aloittaa jos epäilee raskautta...Miksihän lääkärini oli asiasta toista mieltä. Noh, eilen tein vielä kolmannenkin nega-tetsin, joten turvallista sen käyttö nyt on.

Ahdistaa vaan ylipäätänsä hormonien käyttö, en käsiä kuinka jotkut pystyy kuukaudesta toiseen jotain käyttämään, ja siirtymään aina hoidosta ytosieen - eihän se loppujen lopuksi voi olla terveellistä. Mutta kai sen ensimmäisen lapsen vaan haluaa keinolla millä vaan.

Sitä olen myös miettinyt, että kun sitten vihdoin on raskaana, niin kestääkö sitä sitten kaikki raskausoireetkin paremmin. Onko mulla oikeus kitistä ja valitella kun on niin huono olo yms. Varmasti sitä lasta osaa kyllä arvostaa paljon enemmän. Olen huomannu miten tää sekundäärinen lapsettomuuss on saanu mut aina vaan enemmän olemaan iloinen siitä että se yksi lapsi on. Välillä pussailen sitä varmaan liikaakin. Ja ärsyttää kun näkee äitejä jotka roudaa hampaat irvessä lapsikatrastaan perässä ja tiuskii niille. Noh, huonoja päiviä varmaan kaikilla.

Oon nyt kyllä aika alavireinen. Tänään taas äidin luo sairaalaan....siitä on tullut jo rutiini, minkä toivon vielä pitkään jatkuvan.

 

Nyt se sitten tapahtui - hermoromahdus. Kaikki murheet ja negatiiviset asiat vaan vyöryi eilen päälleni ja kaikki itkemättä olevat itkut purkautui ulos. Olin ollu jo koko päivän tosi väsynsyt ja joka paikkaa särki - ja jouduin ravaamaan kahdessa eri apteekissa hormoonien perässä. Kotiin tultuani sekosin. Apteekkilasku oli monta sataa euroa, ja koko homma alkoi ahdistaa. Voipi olla että nuo sumutukset on nyt alkaneet toimia ja nostaa tunteet pintaan. Oli siinä miehellä ja pojalla ihmeteltävää. Ei mieskään ole tajunnu kuinka rankkaa mulla on - ja tää on vasta alkua. Poika tuli luokseni leikkilääkärilaukun kanssa ja alkoi hoitaa. Ensin tarkasti korvat.

Valon pilkahduksia odotellessa.

Näihin tunnelmiin,
Nel

 

Voi Nel. Lohdutukset ja voimia lähettelen täältä. Toivottavasti miehesi jaksoi kuunnella ja tukea sinua. Usein se puhuminen auttaa. Toivottavasti pystyt tänään lepäämään rauhassa ja annat kehollesi aikaa totuttautua hormoneihin.

ON. Kohta lähden ajelemaan täältä töistä klinikalle aukkariin. Tuntuu että vatsakin on ollut aamun sekaisin, viissiin jännityksestä. Otan ennen lähtöä vielä pari vahvempaa buranaa noin varmuuden vuoksi. Henkisesti olen jo varautunut että en tule sen jälkeen töihin vaan meen kotiin lepäämään. Mies lupasi tulla mukaan (ei tosin itse toimenpiteeseen) jotta mulla on autonkuljettaja jos sellaisen tarvin. Viikonloppuna pitää alkaa taas tikutteleen ovistakin. Nyt käytössä sekä netistä tilatut halvat tikut että clearbluen kallis digitesti. Teen vertailua että näyttääkö digitesti silloin hymynaamaa kun tikussa viivat yhtä vahvat.

Martta, kp 8

 

Tsemppiä Martta tutkimuksiin, se ei mun mielestä ollu mikään paha, ja itsekseni pääsin sieltä pois päin.

 

Voi Nel,
Se voi olla mullakin lähellä. Välillä tuntuu, että toi mies ei tajua millaisessa tunnemyrskyssä nainen tässä muutenkin on. Ja itse mietin, onko mitään järkeäkään.

Toivottavasti Martan aukkari meni hyvin. Ja tulos on hyvä.

 

Heipat. Tutkimuksesta selvitty. Ei ollut kauhean paha. Katetrin vienti kohdunkaulasta tuntui nopeana vihlaisuna. Sen jälkeen tutkimus oli lähinnä epämukavaa jomotusta, ei varsinaista kipua. Tutkimuksen jälkeen mulle tuli hieman huimaava ja paha olo, joten pötköttelin lepohuoneessa hetken. Varmasti tuo johtui vain siitä että jännitys laukesi. Olisin pystynyt pienen levon jälkeen itsekin ajamaan, mutta jätin homman kuitenkin miehelle, ja menin suosiolla kotiin vielä lepäämään enkä mennyt enää töihin loppupäiväksi. Hartiapistosta mulle ei tullut ja loppupäivän tuntui jotain pientä nipistelyä vatsassa mutta ei kipuja.

Aukkarin tulos oli seuraava. Oikea johdin oli nätisti auki ja sain itsekin töllistellä ultran ruudulta sitä kuvaa, mutta vasemmalla puolella ei tapahtunut mitään. Eli oletus on että toinen johdin tukossa. Syytä tähän ei ole tiedossa.

Lisäksi sain kuulla että mun alkukierron verikokeet oli kaikki tosi hyvät. Ultrassa näkyi vasemmalla 15mm follikkeli, oikealla 13mm folli. Kohtu normaali ja eteenpäin kallellaan. Lääkäri käski alkaa tänään tikuttamaan ovista (clearblulla aamulla nega). Lisäksi saatiin miehen alustavat tulokset. Määrä ja tiheys oli OK, mutta liikkumattomia reilusti yli puolet. A-luokkaa oli vain 7% ja B:tä 19% eli yhteensä vain 26% kun pitäisi olla yli 50%. Lisäksi nuo liikkumattomat voivat haitata noita hyviä. Koepesun jälkeen jäljellä 5miljoonaa veijaria joista 80% A-luokkaa ja 20% B-luokkaa.

Näillä tiedoilla siis voidaan jo alustavasti alkaa mietiskelemään inssiä. Lopullinen päätös jatkosta tehdään sitten lokakuun käynnillä kun multa otettu loppukierron kokeet ja miehen tulos kokonaisuudessaan tulee.

Eli luomunakin periaatteessa pitäisi onnistua, mutta kyllä jo pohdimme että inssiin mennään. Se jää nähtäväksi vielä tehdäänkö se sitten luonnolliseen kiertoon. Varmasti ennen inssiä pitää varmistaa ultralla että munis on lähdössä oikealta jossa putki on auki.

Martta, kp 9

 

Hyvä että teillä homma etenee Martta ja ehkä joitain syitäkin löytyi miksi ei vielä tärppiä. Jäin miettimään että mihin ne sieltä tukkoselta puolelta olevat munasolut sitten kulkeutuu, jos eivät ulos pääse? Vai onko se niin että kyllä se munasolu sieltä ehkä puikkelehtii, mutta simpat ei mahdu uimaan sitä vastaan? Onko sulla ollu mahd endon oireita?

Mehän säikähdettiin silloin ensin miehen tulosta, mutta ratkaisevinta on se että kuinka monta miljoonaa niitä hyviä simppoja on, vaikka siis kokonaismäärästä niitä olisikin vain osa. En nyt muista miheni sitä lukemaa, mutta se oli huippu luokkaa kuitenkin. Olen myös kuullut sellaisesta että jollakin voi olla jopa liikaa niitä simppoja, niin että ne ruuhkautuu eivätkä pääsee eteenpäin ollenkaan - ongelma siis sekin. ja huom miehellä vaihtelee nämä tulokset kuukaudesta riippuen. Merkitystä on sillä mitä on tehnyt just joskus 3kk aikasemmin. Eli onkohan mun miehellä enää niin priimatavaraa?

Tänään vähän parempi mieli - kunhan ehtis viikonloppuna levätäkin. Maanantaina sitten mielenkiintoinen lääkärikäynti, minkä jälkeen alkaa piikitykset - ja lisää sivuvaikutuksia. äh.

 

Kyllä meitä molempia miehen kanssa helpotti saada selitystä miksei tärppiä ei ole tullut. Ja onneksi tilanne ei täysin toivoton (luomunakaan), ja päästään aloittamaan hoidot vielä sieltä helpommasta päästä.

Joo itsekin mietin sitä että mihin se munis sitten menee...Ehkä se jää sitten sinne vatsaonteloon kellumaan kun ei pääse putkeen ja surkastuu sitten ajan kanssa. Ei mulla mitään ihmeempiä endon oireita ole. Menkat ei oo mitenkään erityisen runsaita (nyt pillereiden jälkeen vuoto vähentynyt selvästi). Menkkakipuja mulla on ollut aina joten buranaa joudun ottamaan ekana päivänä mutta mielestäni vielä ihan normaalia kun pärjää perus buranalla eikä sitä tarvi kun sen aikaa että vuoto lähtee käyntiin. Jos sitä endoa olis niin kai sitä ois huomattu gynen tutkimuksissa tai noissa ultrissa.

Joo siitä se lääkäri sanoi että hyviä simppoja on pesun jälkeen oikein riittävästi inssiin. Ennen pesua siis hyviä uimareita normaalia paljon vähemmän ja etenkin se runsas määrä liikkumattomia on sitten niiden kavereiden esteenä jotka pystyisivät uimaan

Voi kun olisi joku ihme kikka millä voisi aktivoida nimenomaan sen oikean muniksen kasvamaan kun siellä kerran putki on auki. Jos joku keksii niin laittakaa ideoita! Välikiertoja hoitoihin voi tulla jos munis lähteekin vasemmalta niin silloin ei tietty järkeä ole tehdä inssiä.

Hyvä juttu että olet Nel paremmalla mielellä. Kuten Tähtisumu sanoi niin ehkä miehet kokee niin eri lailla kun heidän ei tarvi piikitellä, testialla ovista jne. Ehkä miehillä vaikuttaa sekin onko yrityksessä esikoinen vai ei. Esikoisen kohdalla miestäkin tietty jännittänee enemmän joten sama aallonpituus löytyy helpommin.

 

Hyvä, että Martta sait selvyyttä asiaan. Helpompi varmaan (?) sulattaa asiaa, kun on joku syy. Itse kun sain sen selittämättömän diagnoosin. Ja hyvä, ettei ollut kivulias operaatio. Päästäänkö sitten yhtämatkaa inssitouhuihin?

Että ottaa pattiin, kun eilen ja tänään sain miehen kiinni tupakanpoltosta ja toinen valehteli suoraan, ettei muka ole polttanut. Ihan muuten vaan lähti illalla klo 9 viemään roskia (mitä ei ikinä tee) kun nukutin lasta. Se ei tajua, että se tupakanhaju tarttuu vaatteisiin ja todellakin ei-tupakoivat haistavat sen selkeästi. Eniten ehkä ketuttaa se, että pitää silti väittää ettei ole polttanu. Olis sanonu suoraan, että poltin. Idiootti.

 

Onpas täällä ollut tapahtumia! Olen vain pikaisesti ehtinyt käydä kurkkaamassa, ollaan oltu reissussa reilun viikon verrran, edelleenkin ollaan.

En tässä kierrossa löytänyt taas ovista ollenkaan, ja tuhruttelu alkoi ke-to yönä, kp 1 ajattelin olleen eilen eli nyt kp 2 menossa. Tuli ihan vanhat tutut tunteet pintaan kun ei ovista alkanut kuulua, ja kun vielä tuhruttelu alkoi.. Tuli taas sellainen tuttu olo että miksei taaskaan voi onnistua Kunnes lueskelin teidän muiden tilannetta. Se suhteutti taas asioita, ja tajusin että tämä oli meillä vasta ensimmäinen yritys...

Tuntuu aika hurjalta noi sumuttelut ja inssit, ne on just sellasia mitä jotkut toiset joutuu tekemään mutta joita ei ikinä ajattelis omalle kohdalle sattuvan. Kunnes sattuu. Voi olla aika vaikeaa alkuun hyväksyä asiaa? Musta tuntui jo ne clomifenit niin vierailta, ja yhdessä kierrossa sain primolutia kun kierto oli ihan sekaisin. Sitähän pelkäsin nytkin, kun ei ovista alkanut kuulua, että kierto venähtää yli 50 päiväiseksi. Mitähän siitä nyt tuli? Reilulla viikolla taisi venähtää, ehkä joku 39 päivää.

Paljon voimia ja tsemppiä kaikille!! Palaan paremmalla ajalla reissun jälkeen!

 

Tähtisumu: joo helpotti kyllä saada selville ihan syy miksi ei ole tärpännyt. Varmasti yhtä matkaa insseihin sitten lähdetään Luulen että meillä sitä kokeillaan jo ensi kierrossa, jos munis saattuu irtoamaan oikealta puolelta jossa johdin on auki. Pahoittelut sulle miehesi lapsellisesta käytöksestä. Tuo ottaa varmasti päähän kun itse yrittää tehdä kaikkensa tärpäämisen eteen. Mun mies tykkää oluesta, ja jossain vaiheessa yritin saada häntä tipattomalle, mutta nyt olen hyväksynyt sen että jos viikonloppuna haluaa ottaa pari saunakaljaa niin ottakoon.

Netalle pahoittelut tädin ilmaantumisesta, mutta toisaalta hyvä ettei ihan mahdottomaksi sulla venähtänyt kierto. Hauskaa reissun jatkoa!

Täällä bongattu la-aamuna clearbluen ovistestillä hymynaama (kp 10), ja samana iltapäivänä vielä halpistikuilla vahvat viivat. Eli kai se ovis on sit ollut eilen sunnuntaina. Oli kyllä tosi kätevä se clearbluen testi, vaikkakin hintava. Tosin mulla meni nyt vaan 2 testitikkua eli ainakin ens kierron pärjään vielä samalla paketilla. Näyttäisi että lyhyt kierto tulossa taas, n. 24-25 päivää. Tosin peittoa päästiin heiluttamaan vasta sunnuntai iltana kun tultiin kotiin, joten se on nyt sit ton kerran varassa. Voihan olla että munis irtosi vasemmalta kun siellä se isompi folli oli torstaina, joten tulosta ei ole odotettavissa.

Laskin jo malttamattomana, että seuraavassa kierrossa ovis osuisi sitten nätisti keskelle viikkoa jos kierto pysyy lyhyenä eli ainakin klinikka on auki ja inssiin mahdollisuudet.

Martta, kp 12

 

Uuteen viikkoon väsyneenä. Viikonloppu meni muuten hyvin, mutta viime yönä nukuin monestakin syystä huonosti. Eilen illalla käytiin miehen kanssa vielä läpi sopimusta mikä klinikalle pitää tänään jättää. Yritin sanoa että kysy nyt sitten kaikkea jo multa, ettei lääkärin tarvii sille niin paljon selittää. On mulla kyllä itsellänikin vielä kysymyksiä päässä. Voi siis olla että tänä iltana alkaa jo piikitykset, mitkä kaapissa jo odottaakin. Menkat saatu just ja just loppumaan. Onneksi siis ultrausta ei ollut jo viime pe, muuten ois varmaan menkat sitä häirinneet.

Mistä sai optimistisempaa mieltä tähän episodiin? Oon kyllä jo paljon miettinyt sitäkin, miten paljon helpompaa elämä on yhden lapsen kanssa....

Nel. kp8

 

Nelille voimia ja peukutuksia alkavaan hoitoon. Kyselkää miehen kanssa kaikki maan ja taivaan väliltä ettei jää mitään askarruttamaan mieltä. Sitä varten se lääkäri on

Valitettavasti en osaa antaa mitään positiivisuuden ihmelääkettä. Minua tässä yrityksessä ja edessä olevissa hoidoissa kannattelee se ajatus omasta pienestä ihmeestä. Ja tietysti kiitollisuus jo pelkästään siitä että olen löytänyt ihanan miehen vierelleni, jonka kanssa on hyvä olla kävi tässä vauva yrityksessä miten tahansa.

 

Plääh, ei menkat vielä kokonaan loppuneetkaan, vaikka aamulla niin luulin. Eli kaipa tää on sitä sumutuksesta johtuvaa menkkojen venymistä - ja lääkäri tilanteen ymmärtää.

Oon ajatellut että sitten varsinkin jos tärppi tällä keinolla saadaan, niin kerron kyllä koko lähipiirille ja myös kavereille, miten vaikeaa toista lasta olikaan saada. On hyvä ettei ihmiset kuvittele että lapsia tehdään tosta vaan, vaikka esikoinen oliskin jo olemassa. Myös pomolle ajattelin kertoa, se kun ärsyttävästi on välillä kyselly että noh, milloin toinen tulee. Saan luun kurkkuun monelle.

 

Nel: ..............35v ...........yk22.. ............(2).............kp 29-30..........IVF
Martta: .........30v............yk13...............(1).............kp ~26...........10.10
Tähtisumu: ...33v............yk13................(2)............kp28-32............30.9.
Mamma:........24v............yk2.................. .(3)..............Kp 30...............28.9
Neta:............31v.............yk2.............. ....(2).............kp??...............

Toin listan tällekin sivulle ja päivitin omaa jännäpäivää sekä Netalle yk2:n. Päivitä Neta itsellesi seuraava jännäilypäivä. Otin lisäksi miikun pois listalta kun hän jo kasvattelee masuaan syyskuisen plussan jälkeen.

Miten Mamman ja Tähtisumun tilanne? Jännäpäivät alkaa olla käsillä, oletteko testailleet?

Varasin eilen loppukierron verikokeet perjantaiksi. Sitten onkin myös mun osalta tutkimukset kasassa ja odotellaan 12.10 suunnittelukäyntiä.

 

Tänään on aloitettu piikitykset. Eli eilisessä ultrassa oli kaikki niin kuin pitikin, sumutteet lamauttaneet hormonitoiminnan, ja vain nukkuvia pieniä munasoluja oli havaittavissa. Nyt sitten piikkeillä niitä kasvatellaan...monta! Eilinen lääkärireissu oli aika surkuhupaisa siinä mielessä, kun pitkästä aikaa oli mieskin mukana ja mulla oli niin paljon ihmekysymyksiä, että loppujen lopuksi lääkäri joutui "heittämään meidät ulos", kun aika loppui. Sanoinkin että en nyt varmaan ole kaikissa sielun ja ruumiin voimissa kun olen hormonaalisesti aallon pohjassa - kuin vaihdevuodet ois. Lääkäri sanoikin että kun pistokset alkaa vaikutaa niin mielikin taas virkistyy. Sumute aiheuttaa aika moista negatiivisuutta ja ahdistusta. Piikkien myötä keskikierron tuntemukset tavallaan kaksinkertaistuu, ei sentään kymmenkertaistu vaikka muniksia tuliskin yli 10. En sitten kehdannu kysyä, kasvaako halutkin samalla lailla ja tuleeko limaa tuutin täydeltä. Niillähän ei sinänsä merkitystä kun ei tässä luomusti yritetä. Voi olla että vatsa niin pinkeeä ettei silloin edes seksi maistu, joten jätetään suosiolla väliin.

Aamulla piikitys jännitti ja sanoin että yritän suoriutua siitä itse. Mutta monta kertaa sanoin; en pysty, en pysty. Mutta sitten kun tökkäsin, totesin ettei tunnu missään. Eli enköhän pysty itseäni nyt pari viikkoa piikittämään, tai voi olla että 10 päivääkin riittää.

Ensi viikolla siis kaksi tsekkausultraa, ja lääkemäärien tarkistus. Eli poissaoloja töistä tulee, ja sitten punktion myötä 5 päivän sairasloma. Missähän vaiheessa siitä kehtais jotain ilmoitella? Onneks mulla ei mitään kiirettä täällä töissä.

Tällaista oma napaa.

 

Jännä lukea Nel sun piikityskokemuksia, kun mulla alkaa inssipistelyt ens viikolla (kunhan täti ensin tulee). Täytyy tosin katsoa, että voiko tässä kuussa sitä tehdä, kun on yksi reissu loppukuusta. Eli miten sattuu ovikseen jne. Täytynee konsultoida klinikkaa siinä vaiheessa.

Merkkejä tädistä odotellaan (tissit jo pinkeet). Torstain korvilla +-2 päivää ne pitäis alkaa. Miehen pitäis muuten mennä verikokeisiin ennen inssiä, mutta ajattelin usuttaa sen heti kun täti tulee, ettei tule sitten turhaa käyntiä. Hemmetti jos reissu siirtää kuukaudella inssiä.

Ja Nel, aion myös tärpin jälkeen (vielä positiivisena, että se joskus tulee) kertoa sukulaisille tästä vaikeudesta. Siskolle jo kerroin, ja se ei kyllä tajunnu. Pitää kuulemma oikeeseen aikaan hoitaa hommat ja maata jalat ylöspäin... Just ja joo.

kp 29 (28-30)

 

Hienoa että Nelillä on sumutukset toimineet niinkuin pitääkin, ja että oot pystynyt piikittelemään ihan itse. Mustakin on kiva lukea sun kokemuksia aiheesta, jos vaikka itsellä sama edessä joskus.

Toivotaan ettei teillä reissu viivästytä inssin tekemistä Tähtisumu. Sulla siis tehdään inssi pistelyillä avustettuun kiertoon, jos oikein ymmärsin sun viestin. Itsellä ei vielä ole mitään hajua että tarviiko munkin pistellä vai tehdäänkö luomukiertoon.

Pahoittelut tähtisumu myös siskosi ajattelemattomasta kommentista Kai se niin on että ei tätä oikein voi ymmärtää ne joilla tärppää jos pelkästä jalkojen nostosta. Onneksi meillä ei vielä pahempia sammakoita ole kukaan laukonut, tosi mun äiti nyt jossain vaiheessa kommentoi että kyllä se sieltä tulee ja ei pidä stressata. Eipä juuri lohduttanut. Suht avoimesti ollaan lähipiirille kerrottu että yritystä on ja että alkoi jo tuskastuttaa kun mitään ei tapahdu ja että tutkimuksiin on hakeuduttu.

 

Oon huomannu että just vanhemmat ja muut yli keski-ikäiset on niitä jotka sanoo, että kyllä se sieltä sitten joskus tulee - pitää vaan jaksaa yrittää. Kaverit sen sijaan ymmärtää, että välillä onnistutaan vaan hoitojen myötä jos silloinkaan.

Tän oman hoitoputken myötä on alkanu hölmösti miettimään kaikkien raskaana olevien suhteen ja ylipäätänsä lapsien saaanneiden suhteen, että onkohan tullut luomusti vai miten. Ja kun kaveripiiirissä on joitakin joilla ei vielä lapsia, niin on heti alkanut miettimään että niilläkin on varmaan vaikeuksia, mutta eivät vaan ole puhuneet. On tietty niitäkin jotka ei ollenkaan halua lapsia, ja niitäkin joilla ei ole edes vielä sitä kumppania.

Oon huomannu miten siellä klinikalla usein käykin nelikymppisiä pariskuntia. Ja jos näin törkeesti vois yleistää niin uraohjuksen näköisiä, joilla tullut vasta myöhemmällä iällä mieleen, että lapsia pitäis saada, eikäs se sit enää ole helppoa. Oon mä kauhee. Mutta siellä samassa paikassa olen itsekin. Tietty kyseessä kallis paikka, että jos esim opiskelijalla on vaikeuksia, ei se edes tonne vois hakeutua. Meilläkin on nyt varaa tähän yhteen kierrokseen, sit pitää taas säästää. Kun pitää myös ajatella sitä, että rahaa pitäis olla myös sitä varten jos äitiyslomalle pikäksi aikaa jää.

 

kävinpä kurkkimassa onko mitään uutta täällä. Lähinnä Mamman kuulumisia jännitän.

Omaan napaan ei kuulu niin mitään. Tässä kierrossa on touhuiltu vaan sunnuntaina. Tosin aukkarin jälkeen ei voinut kun tuli pientä tuhrua valkkarin seassa, viikonloppuna ei oltu kotona ja eilenkin meillä oli yövieras. Toisaalta ei kyllä oo oikein huvittanutkaan. Ehkä se miehen simppatulos ja aukkarin tulos toi sellaisen tunteen että miks ees vaivautua kun todennäköisyydet ei oo järin korkeet. Ajatukset kääntyneet jo sinne inssiin.

Martta, kp 14

 

Nel: ..............35v ...........yk22.. ............(2).............kp 29-30..........IVF
Martta: .........30v............yk13...............(1).... .........kp ~26...........10.10
Tähtisumu: ...33v............yk13................(2)......... ...kp28-32............30.9.
Mamma:........24v............yk2.................. .(3)..............Kp 30...............28.9
Neta:............31v.............yk2.............. ....(2).............kp??............... 25.10

Päivitin oman jännäilypäiväni listaan. Kävin tänään gynellä, ja sovittiin että aloitan taas clomifenit tässä kierrossa. Menkat alkoikin kunnolla vasta maanantaina, joten tänään kp3 aloitin clomit. Toivotaan että niistä on apua tälläkin kerralla. Saan kyllä olla todella onnellinen jos niinkin pienellä avulla onnistuu. No, saa nyt nähdä. Ensi viikolla sit follikkeliuä.

Toiveikas Neta

 

When will she come? täti siis. Odotettavissa viikonloppuun asti jännäilyä ja kenties punaista tuhrua tai kirkasta lorinaa...

kp 30 (28-32)

 

Tähtisumu, toivotaan todella että täti pysyy poissa!!

 

Peukkuja jännäilijöille!

Mä oon aika sekaisin. Äitini tilanne on lähtenyt huonompaan suuntaan, eikä varmaan montaa viikkoa ole jäljellä. Miten hullua on yhtäaika yrittää raskautua? Vai onko sillä merkitys että yhtä aikaa tulee uutta elämää kun toisen elämä loppuu? Suuria kysymyksiä - suurta surua. En tiedä miten olisin. Jostain kuitenkin tunnen voimaa saavani, ja vien tämän hoidon loppuun, vaikka raivolla.

Nyt kotona kipeän lapsen kanssa...samalla näitä ajatuksia miettien.

Nel.

p.s. Ja vieläkin tullut tuhrua..siis jo 10 päivää menkkoja. Toi sumute aiheuttaa ylipitkät menkat, ja pitäisi lopulta loppua vasta kun piikitysten teho alkaa vaikuttaa.