Vauva onkin tyttö, ja oon pettynyt.

Olisin halunnut pojan. Vituttaa.

 

Syntyikö jo vai selvisikö ultrassa?

 

En olisi ikinä uskonut, että itsekin sorrun tähän, mutta: sinä olet sentään onnellisesti raskaana, aivan sama kumpi sieltä tulee.

Itse en ole yrityksistä huolimatta vieläkään raskaana...

 

Kamalaa!! Olen niin pahoillani! Hirveä tilanne! Onko jo liian myöhäistä tehdä abortti?

Jaksuja!

Hoh hoijaa.

 

Rakenneultrassa selves. Ei, ei oo sama, ainakaan tällä hetkellä, kumpi sieltä tulee.

 

Miksi ei ole sama ja tuliko yllätyksenä että tulla voi kumpi tahansa?

 

Rakenneultrassa selves. Ei, ei oo sama, ainakaan tällä hetkellä, kumpi sieltä tulee.

Kerro lisää.

 

mä luulin että saatais esikoiseksi tyttö,mutta poika tuli. olihan se outo tunne vähän aikaa,mutta kyllä mä poikaani rakastankin "väärästä sukupuolesta" huolimatta. Sain tytön kuitenkin toisella kertaa.

 

No se nyt oli tiedossa, että sieltä voi kumpi vaan tulla, mutta halusin niin kovasti poikaa, ja olin "varma", että poika se on. Oon pettyny, kun ei ollukaan poika. Tänään sain tietää,

 

ei tommosten ihmisten pitäs saaha tehdä lapsia kun niin vaan toivotaan sitä tiettyä sukupuolta.käsittämätöntä että ei tajuta sitä että voi tulla ihan kumpi vaa ja sit täällä itketään kun tuleekin se "väärä".sääliksi käy tulevaa lastasi kun joutuu sinun lapseksesi.moni muu olisi iloinen tulevasta lapsesta oli se sitten kumpi tahansa.

 

Siis mistä sä olit muka niin varma? No annatteko lapsen adoptioon?

 

itse olisin maailman onnellisin jos tulisin joskus raskaaksi. pitäisi olla aivan sama kumpi sukupuoli kunhan lapsi olisi terve =) kai sä silti rakastat tyttöökin?

 

ei tommosten ihmisten pitäs saaha tehdä lapsia kun niin vaan toivotaan sitä tiettyä sukupuolta.käsittämätöntä että ei tajuta sitä että voi tulla ihan kumpi vaa ja sit täällä itketään kun tuleekin se "väärä".sääliksi käy tulevaa lastasi kun joutuu sinun lapseksesi.moni muu olisi iloinen tulevasta lapsesta oli se sitten kumpi tahansa.

Kuten jo sanoin, sen verran on tullu oltua bilsan tunneilla hereillä, että tiedos oli, ett kumpinvaan voi tulla. Mutta petyny oon silti, mutta eiköhän tää tästä..

 

kuule sä sentään oot raskaana ja saat lapsia kun niin moni ei ole ja saa koskaan omaa lasta. ihme valittaja olet!

 

[QUOTE="vieras";28539922]Siis mistä sä olit muka niin varma? No annatteko lapsen adoptioon?[/QUOTE]

No, että se on poika. Joo, tietysti annetaan adoptioon.

 

Tavallaan ymmärrän pettymyksesi, jos tosissasi olet luullut odottavasi toista sukupuolta.

Itselläni ei missään raskaudessa ole ollut mitään sukupuolioloja, joten todella onnelinen olen ollut jokaisen kolmen tytön syntymästä

 

Toivon ettei sun lapsi saa ikinä tietää että tuotti äidilleen pettymyksen jo ennen syntymäänsä. Ei varmaan kauhean hyvää tekis lapsen itsetunnolle...

Olen itsekkin raskaana ja onnesta soikeana saamassa kumman sukupuolen tahansa!

 

Eikö sitä sais vaihettua poikaan synnärillä myöhemmin? Kannattaa ainakin kysyä.

 

No, että se on poika. Joo, tietysti annetaan adoptioon.

Kysyjä tarkoitti, että millä perusteella sä olit "niin varma että se on poika"? Koska mikään poika- tai tyttöolo ei tarkoita vielä mitään!

Harmittaa, kun jotkut jo valmiiksi mallailevat tulevaa perhettä ja sisustetaan vaikka lastenhuone pikkupojalle tai ostetaan kaapit täyteen Hello Kittyä, kun "musta tuntuu että se on tyttö". Sitten ollaankin niin pettyneitä että.

 

höh, kyllä jotkut raskaana olevat käy mielessää tuonkin "pettymyksen" jos ajatusmaailma olikin ihan päinvastainen siis halutaan poikaa;tulee tyttö ja päin vastoin. Kyllä moni arvuuttelee mielessää sukupuolta ja ovat jotain mieltä sukupuolesta vaikka ei tiedetä (vrt.tyttöolo/poikaolo).

Sen "pettymyksen"kanssa oppii elämään ja vähitellen sekin unohtuu ja painuu taka-alalle kuten synnytyskivut etc. Itse koin tämän ja se ei vähennä arvoani äitinä. Olen onnellinen terveestä lapsesta ja nautin jälkikasvustani. Raskaana ajatusmaailma aina pyörii pikkasen erimaailmoissa kuin normaalitallaajan. Pitää kuitenkin muistaa ne hormonit.

jaksuja ap, kyllä se siitä. työstät asiaa ja koe hyviäkin asioita lapsen "muuttuneesta" sukupuolesta. jos tuntuu ylitsepääsemättömältä kannattaa puhua neuvolassa.

 

[QUOTE="vieras";28539956]Kysyjä tarkoitti, että millä perusteella sä olit "niin varma että se on poika"? Koska mikään poika- tai tyttöolo ei tarkoita vielä mitään!

Harmittaa, kun jotkut jo valmiiksi mallailevat tulevaa perhettä ja sisustetaan vaikka lastenhuone pikkupojalle tai ostetaan kaapit täyteen Hello Kittyä, kun "musta tuntuu että se on tyttö". Sitten ollaankin niin pettyneitä että.[/QUOTE]

Ei oo valmiiksi mallailtu mitään, olin vaan niin kovasti toivonu poikaa. Eikä ollu oloja, oli vaan toive sukupuolesta. Enkä kyllä käsitä, kiten mun pettymys sukupuolesta on pois joltain lapsettomalta?

 

Mulle keskimmäinen oli pitkään vaan "vauva" en edes kutsunu häntä etunimellä, koska jotenkin se poika tuntui niin...en mä tiedä, se vaan oli kovin vieras ajatus, että mulla olis poika. Mut kyllä siihen tottui ennen kun se kouluun meni !

 

Voi harmi. Toivottavasti elämä opettaa.

 

Enkä kyllä käsitä, kiten mun pettymys sukupuolesta on pois joltain lapsettomalta?

Eihän se pois olekaan, mutta tuntuu vain hölmöltä kuunnella noita yhyy väärä sukupuoli-kitinöitä, kun vois olla pahemminkin. Mutta joo, tietysti pettymys sukupuolesta on myös sallittu tunne, kunhan nyt vain työstät sitä ja pääset sen yli. Saat ihanan pikkutytön, onnea!

 

Mulle keskimmäinen oli pitkään vaan "vauva" en edes kutsunu häntä etunimellä, koska jotenkin se poika tuntui niin...en mä tiedä, se vaan oli kovin vieras ajatus, että mulla olis poika. Mut kyllä siihen tottui ennen kun se kouluun meni !

Eli toivoa vielä on