Vauva masussa ja ero mielessä....

[vieras]

Tuossa eräässä ketjussa olikin jo kokemuksia siitä kun mies ottaa ja jättää raskausaikana, mutta minulla on itselläni mietteet samaan suuntaan. Odotan siis neljättä lastamme ja eroa on jauhettu oikeastaan melkein koko liittomme ajan. Toistemme arvostus on tipotiessään, kerroinkin tässä pari päivää sitten täällä kuin mieheni taas haukkui minua ja kiroaa miltei taukoamatta.

Olenko ihan hullu kun "haaveilen" erosta ja paremmasta ja tasaisemmasta elämästä lasteni kanssa? Hirvittää tietenkin se aika kun olen sitten viimeisillään raskaana ja synnytyksen jälkeinen aika ei varmasti ole helppoa, mutta ei elämä ole helppoa nytkään. Sitten se ois vaan rankkaa erillalailla.

En ole lukenut mistään kokemuksia siitä, että eropäätöksen tekeekin nainen joka on raskaana ja jää monen lapsen kanssa. Onko kukaan tehnyt niin isoja "liikkuja"?

 

[huh huh]

Olisit eronnut sen ekan lapsen jälkeen

 

[vieras ap.]

ei taida kanssa-sisaria löytyä..... kohta mun pitää mennä, mutta etsin sit tän ketjun haulla takas, jos joku kertoisi kokemuksia tai muuten kommenttia...

 

[Mämmäm]

en kyllä ymmärrä minäkään että neljättä lasta jo odotat samalle miehelle vaikka koko ajan olette olleet eron partaalla :/

 

[vieras]

Ei ole kokemusta, mutta pitäsikö teidän mennä vaikka juttelemaan jonkun ammatti-ihmisen kanssa jos ei vielä kerran ole täysin suhde poikki. Jos vaikka saisitte elämän kuntoon.

 

[ap.]

Ei ole kokemusta, mutta pitäsikö teidän mennä vaikka juttelemaan jonkun ammatti-ihmisen kanssa jos ei vielä kerran ole täysin suhde poikki. Jos vaikka saisitte elämän kuntoon.

Ollaan käyty useamman kerran, toki on yritetty.
Se, että lapsia on tullut, on ollut ihana asia molemmille. Rakastamme heitä yli kaiken. Itse kun olin sinkku ja lapseton, niin ajattelin, että jos ei kivaa miestä löydy, niin voisin alkaa vaikka sijaisäidiksi jollekkin huostaanotetulle lapselle. Eli lapset ovat niin eri asia mitä se mies, lapsia toki elämääni haluan ja sen miehenkin, jos hän vaan olisi se aikuinen ja tasavertainen kumppani siinä rinnalla. Välillä hän käyttäytyy ku huonosti kasvatettu murrosikäinen lapsi.

 

[Vanha]

En ymmärrä minkä ihmeen takia niitä lapsia on pitänyt vääntää kun parisuhde on tuolla mallilla ollut jo pitempään?

 

[mamma2]

voimia!kyllä asiat järjestyypi.jospa oott eka että vauva syntyy ja punnitset sitten asioita vielä vakavasti ja rauhassa.oisiko mahollista että hornonitkin vaikuttaa nyt mieleesi?jos päädyt eroon,se on sitten oma päätöksesi ja itse tiedät mitä haluat ja tunnet.halauksia!

 

[ap.]

En ymmärrä minkä ihmeen takia niitä lapsia on pitänyt vääntää kun parisuhde on tuolla mallilla ollut jo pitempään?

Et varmaan kerennyt lukea ed. kirjoitustani. Siinä siis tuli se selväksi.

 

[Vanha]

Olisit tehnyt niitä lapsia vaikka jonkun yhdenillan suhteen kanssa kun kerran niitä halusit. Nyt sitten pilaat lasten elämän erolla.

 

[ap.]

voimia!kyllä asiat järjestyypi.jospa oott eka että vauva syntyy ja punnitset sitten asioita vielä vakavasti ja rauhassa.oisiko mahollista että hornonitkin vaikuttaa nyt mieleesi?jos päädyt eroon,se on sitten oma päätöksesi ja itse tiedät mitä haluat ja tunnet.halauksia!

Voiko hormonit vaikuttaa miehen käytökseen? Hän se on se, jota pitää toppuutella kielenkäytössä ja meidän muiden perheenjäsenten nimittelyssä. Ikävää kun lapset kuulevat kiroamista joka päivä, sitä ihmettelen, ettei esim. meidän vanhin poika juuri kiroa. Aamulla se vaan tuumasi minulle,että isi sanoi "helvetti" (tuohan ei ole kovin pahasti vielä edes sanottu), mutta tuumasin vaan, että joo,isi sanoi rumasti.
Ehkä hän on vaan isäänsä viisaampi ja fiksumpi. =)

 

[Cassyput]

En kyllä valitettavasti ymmärrä minäkään. Ei ne lapset varmaankaan voi kovin hyvin, kun äidin ja isän suhde on niin huonolla mallilla. Ja silti niitä pitää tehdä lisää? Lasten tulo on ollut ihana asia teille molemmille. Hienoa. Entäs ne lapset? Miltä heistä tuntuu?

 

[vieras ap.]

En kyllä valitettavasti ymmärrä minäkään. Ei ne lapset varmaankaan voi kovin hyvin, kun äidin ja isän suhde on niin huonolla mallilla. Ja silti niitä pitää tehdä lisää? Lasten tulo on ollut ihana asia teille molemmille. Hienoa. Entäs ne lapset? Miltä heistä tuntuu?

Varmaan ei lapset ota asioita samalta kantilta mitä me aikuiset. Mutta ei onneksi ole nämä ihanat lapset jääneet tekemättä, en ajatellutkaan, että tämä neljäs ois jotenkin jo "liikaa" koska parisuhde voi huonosti. Onneksi he ovat saaneet syntyä tähän maailmaan ja elämään vaikka parisuhde on nyt koetuksella. Ja jos ihan mahottomaksi menee, niin erohan siitä sitten tulee ja siten myös kodissa ilmapiiri paranee. Emmehän voi lapsiamme suojella koko loppuelämää kaikilta vastoinkäymisiltä??

 

[Cassyput]

No ei tietenkään voida. Mutta se on silti hieman eri asia tehdä lapsia liittoon, joka on koko ajan hajoamaisillaan.

 

[Kysyn vaan]

Mitenkäs aiot taata, että isä on lasten elämässä yhtä paljon kuin tähänkin saakka? Lapsille isä on tärkeä ja lapset isälleen.
Et suinkaan kuvittele, että pidät lapset itselläsi ja lasten kannalta kaikki on hyvin. Sinun kannaltasi saattaa olla, muttei lasten. Aika itsekäs ihminen olet.
Kuvitteletko, että lapset eivät erossa kärsi yhtään??

 

[Annu]

Ei ole kokemusta, mutta pitäsikö teidän mennä vaikka juttelemaan jonkun ammatti-ihmisen kanssa jos ei vielä kerran ole täysin suhde poikki. Jos vaikka saisitte elämän kuntoon.

Tätä minäkin ehdottaisiin.

Kannattaa myös muistaa, että raskaana nainen ei ole täysin "järjissään" hormonien yms. takia eli ei kannata ehkä nyt tehdä hätäisiä liikkuja. Tosin jos olet miettiny eroa jo vuosia, niin se on toki eri juttu...

Ensin siis juttelisin miehesi kanssa.

 

[mie]

Lapsilla on oikeus syntyä toivottuina kahden toisiaan rakastavan aikuisen perheeseen. Noh, aina ei näin käy, mutta tieten tahtoen elämän järjestäminen tuohon malliin, että käytetään toista siitosorina ja lapset elävät riitaisen suhteen jaloissa kuulostaa härskiltä!

 

[ap.]

Mitenkäs aiot taata, että isä on lasten elämässä yhtä paljon kuin tähänkin saakka? Lapsille isä on tärkeä ja lapset isälleen.
Et suinkaan kuvittele, että pidät lapset itselläsi ja lasten kannalta kaikki on hyvin. Sinun kannaltasi saattaa olla, muttei lasten. Aika itsekäs ihminen olet.
Kuvitteletko, että lapset eivät erossa kärsi yhtään??

Lapset ovat onneksi miehelle kaikki-kaikessa ja yhteishuoltajuus toki tulisi. Taatusti saavat tavata toisiaan ja usein ! Toisaalta tilanne saattaisi olla miehenikin kannalta sitten helpompi, myös hän saisi levätä ja sitten kun olisi lasten kanssa, niin jaksaisi myös nauttia heistä. Harmittaa kun toinen on väsynyt ja itse on pakko lähteä esim. töihin ja sitten kiukkua puretaan myös lapsiin. Tästä asiasta olen miehelleni tiukkaan sanonut, että menis ajoissa nukkumaan niin ei aamulla tarvi olla naama nurinpäin ku joutuu lapsia hoitamaan.

 

[kysyn vaan]

Mitenkäs aiot taata, että isä on lasten elämässä yhtä paljon kuin tähänkin saakka? Lapsille isä on tärkeä ja lapset isälleen.
Et suinkaan kuvittele, että pidät lapset itselläsi ja lasten kannalta kaikki on hyvin. Sinun kannaltasi saattaa olla, muttei lasten. Aika itsekäs ihminen olet.
Kuvitteletko, että lapset eivät erossa kärsi yhtään??

Lapset ovat onneksi miehelle kaikki-kaikessa ja yhteishuoltajuus toki tulisi. Taatusti saavat tavata toisiaan ja usein ! Toisaalta tilanne saattaisi olla miehenikin kannalta sitten helpompi, myös hän saisi levätä ja sitten kun olisi lasten kanssa, niin jaksaisi myös nauttia heistä. Harmittaa kun toinen on väsynyt ja itse on pakko lähteä esim. töihin ja sitten kiukkua puretaan myös lapsiin. Tästä asiasta olen miehelleni tiukkaan sanonut, että menis ajoissa nukkumaan niin ei aamulla tarvi olla naama nurinpäin ku joutuu lapsia hoitamaan.

Miksi lasten pitää tyytyä vain tapailemaan isäänsä ja miksi isän pitää vaan tyytyä tapailemaan OMIA LAPSIAAN?
Oletko yhtään ajatellut, kuika kauhea muutos tuo on lasten ja isän suhteeseen??

Luulet vain että lasten elämä on enää koskaan entisellään, kun toinen vanhempi viedään heidän arkielämästään??

 

[ap.]

Ei ole kokemusta, mutta pitäsikö teidän mennä vaikka juttelemaan jonkun ammatti-ihmisen kanssa jos ei vielä kerran ole täysin suhde poikki. Jos vaikka saisitte elämän kuntoon.

Tätä minäkin ehdottaisiin.

Kannattaa myös muistaa, että raskaana nainen ei ole täysin "järjissään" hormonien yms. takia eli ei kannata ehkä nyt tehdä hätäisiä liikkuja. Tosin jos olet miettiny eroa jo vuosia, niin se on toki eri juttu...

Ensin siis juttelisin miehesi kanssa.

Kiitos näistä hyvistä vinkeistä, näitä tosiaan kaivataan ja tsemppiä tulevaan!
En vaan ole enää ehkä n. vuoteen yrittänytkään miehelleni puhua,ei siitä mitään tule. Hän alkaa vaan vänkyttämään päälle eikä selvästi halua, että asioista keskustellaan. Siksi en edes ole enää yrittänyt.

Miestäni en siitosorina todellakaan ole pitänyt, niinku joku tuolla väitti. Kyllähän kaksi aikuista ihmistä tietää, että mitä voi tapahtua ku ei ehkäsyä käytä. Lasten kanssa touhutaan onneksi paljon ja mieheni kuitenkin huolehtii niistä hyvin, vaikka väsymys välillä häntäkin koittelee.

 

[Palstan KAUNOTAR]

Miksi kuitenkin olette onnettomaan liittoonne tehneet lapsia? Paikataksenne jotain? Monta onnetonta lasta jää ilman äiti-isä perhettä kun eroatte.

 

[Palstan KAUNOTAR]

Lapsilla on oikeus syntyä toivottuina kahden toisiaan rakastavan aikuisen perheeseen. Noh, aina ei näin käy, mutta tieten tahtoen elämän järjestäminen tuohon malliin, että käytetään toista siitosorina ja lapset elävät riitaisen suhteen jaloissa kuulostaa härskiltä!

peesaan tätä kirjoituta täysin.

 

[mie]

Taitavat olla jotain sosiaalitoimiston vakiasiakkaita. Ei käytetä ehkäisyä, vaikka erosta puhuttu vuosikausia, tehdään lapsia ihmisen kanssa, josta ei edes kunnolla välitetä... huh huh.

 

[tähdenlento09]

En mä sua tuon takia hulluks sanois.
Mä pakkasin tavarat ja jätin exän kun kuopus oli 4kk.
Meidän suhde oli jo jonkun aikaa ollut "hakoteillä", mutta silti halusimme kolmannen lapsen.

:hug: sulle ja teet just niinku susta itsestä parhaalta tuntuu.

Itse teet päätöksesi ja valintasi oman ja lastesi elämän suhteen, ja jos ero paras vaihtoehto, niin sitten se vaan on niin. Mitä siihen muiden kotkotuksia enää tarvitsee, sinä sitä elämääsi elät, ei kukaan muu.

 

[ap.]

Mitenkäs aiot taata, että isä on lasten elämässä yhtä paljon kuin tähänkin saakka? Lapsille isä on tärkeä ja lapset isälleen.
Et suinkaan kuvittele, että pidät lapset itselläsi ja lasten kannalta kaikki on hyvin. Sinun kannaltasi saattaa olla, muttei lasten. Aika itsekäs ihminen olet.
Kuvitteletko, että lapset eivät erossa kärsi yhtään??

Lapset ovat onneksi miehelle kaikki-kaikessa ja yhteishuoltajuus toki tulisi. Taatusti saavat tavata toisiaan ja usein ! Toisaalta tilanne saattaisi olla miehenikin kannalta sitten helpompi, myös hän saisi levätä ja sitten kun olisi lasten kanssa, niin jaksaisi myös nauttia heistä. Harmittaa kun toinen on väsynyt ja itse on pakko lähteä esim. töihin ja sitten kiukkua puretaan myös lapsiin. Tästä asiasta olen miehelleni tiukkaan sanonut, että menis ajoissa nukkumaan niin ei aamulla tarvi olla naama nurinpäin ku joutuu lapsia hoitamaan.

Miksi lasten pitää tyytyä vain tapailemaan isäänsä ja miksi isän pitää vaan tyytyä tapailemaan OMIA LAPSIAAN?
Oletko yhtään ajatellut, kuika kauhea muutos tuo on lasten ja isän suhteeseen??

Luulet vain että lasten elämä on enää koskaan entisellään, kun toinen vanhempi viedään heidän arkielämästään??

Joo, eikös vaan oo kinkkinen juttu!! :-/ Jos yhteiselämä meillä aikuisilla ei onnistu, niin PAKKOHAN sitten toisen on asua eri osoitteessa! Muutos ei varmasti ole siinä mielessä hyvä lapsille, mutta ei varmasti heidän ole hyvä kuulla sitäkään kuin isä noituu ja haukkuu muita, vai ?
Eli tässä on nyt kaksi "pahaa" vastakkain ja kumpi niistä nyt sitten ois se "pienempi paha"??? Toistahan en voin muuttaa, eli että hän alkaisi ottamaan meidän huomioon paremmin omalla käytöksellään tai alkaisi muuten hoitamaan parisuhdetta - jos minä sen yksin voisin tehdä, niin voi siskot, oisin aikapäiviä sitten jo korjannut tilanteen!