V
vierailija
Vieras
Meille on syntymässä toinen vauva, laskettu aika lähenee (27.12) ja olen hirveän stressaantunut kaikesta. Esikoisen kohdalla vauva-aika suoraan sanottuna pilattiin täysin miehen puolen sukulaisten taholta. Esikoinen siis nyt 1,5 v. Raskausaikana anoppi kommentoi koko ajan mahaani: "ei kai tuolla nyt mikään vauva mahdu kasvamaan" "et sinä varmaan,raskaana ole,kun,ei mahakaan näy,mihinkään" "silloin kun MINÄ odotin omiani niin kyllä oli paljon isompi maha" ja koko ajan, päivittäin tuli viestiä että koska se syntyy ja kyllä sitten vauva heti tulee hoitoon. Synnytys oli pitkä ja kivulias, repesin pahasti ja vauva oli todella tempperamenttinen. Saimme olla kotona viikon rauhassa, kun pidin pintani ja ilmoitin, että meille ei tulla. Puhelin soi taukoamatta ja koko ajan piti olla selostamassa vauvasta. Imetys ei onnistunutkaan ja siitäkös riemu repesi kun ei ollut "esteitä" hoitoon antamiselle. Kahden viikon ikäisenä alkoi ainainen hoitoon ruinaaminen ja vauvaa revittiin väkisin sylistä. Minulla ei ollut mitään asiaa pitää vauvaa kun oli sukulaiset samassa huoneessa. Vauvaa raijattiin eri huoneeseen, että saivat kahdenkeskistä laatuaikaa. Jos mentiin johonkin yleiseen paikkaan, esimerkiksi ravintolaan, minua ei saanut kutsua äidiksi, kun muuten kaikki luulevat, että "vauva on minun". Jos joku tuli kyselemään minkäikäinen vauva on, saman tien,tultiin vauva repimään pois minulta ja huudettiin että minun pitäisi varmaan hankkia oma 
D). Synnytyksen jälkeen minulle myös ilmoitettiin että en merkkaa suvulle mitään, ketään ei kiinnosta jaksamiseni/kipuni, koska pääasiahan on että olen vain synnyttänyt lapsen.
Nyt toisen synnytyksen lähestyessä homma on,alkanut saamaan taas huolestuttavia piirteitä. On tullut viestejä, että ei me toista vauvaa tarvita, kun on jo esikoinenkin. Mummi voisi kernaasti ottaa oheishuoltajuuden ja jälleen varaillaan vauvan,hoitovuoroja etukäteen. Eilen tuli viesti että mummi on nyt ottanut vapaata koko joulu-tammikuun että voi sitten hoitaa vauvaa. Miehelle oli sanottu että hänen pitää ilmoittaa kun vauva syntyy, että voidaan sitten tulla hakemaan vauva heti sairaalasta.
Alan olla niin väsynyt tähän. Ei auta mikään mitä sanon ja alkaa pikku hiljaa tuntumaan että johonkin se raja on,vedettävä. Kokemuksia? Neuvoja?
D). Synnytyksen jälkeen minulle myös ilmoitettiin että en merkkaa suvulle mitään, ketään ei kiinnosta jaksamiseni/kipuni, koska pääasiahan on että olen vain synnyttänyt lapsen.Nyt toisen synnytyksen lähestyessä homma on,alkanut saamaan taas huolestuttavia piirteitä. On tullut viestejä, että ei me toista vauvaa tarvita, kun on jo esikoinenkin. Mummi voisi kernaasti ottaa oheishuoltajuuden ja jälleen varaillaan vauvan,hoitovuoroja etukäteen. Eilen tuli viesti että mummi on nyt ottanut vapaata koko joulu-tammikuun että voi sitten hoitaa vauvaa. Miehelle oli sanottu että hänen pitää ilmoittaa kun vauva syntyy, että voidaan sitten tulla hakemaan vauva heti sairaalasta.
Alan olla niin väsynyt tähän. Ei auta mikään mitä sanon ja alkaa pikku hiljaa tuntumaan että johonkin se raja on,vedettävä. Kokemuksia? Neuvoja?
