Haluaisin tietää onko ihmisiä jotka ovat puolisonsa kanssa perustaneet perheen vaikka on itse ollut vauva/lapsikammoinen??
Tilanne siis se että itse olen vauva/lapsikammoinen... ja tiedän mieheni haluavan lapsia joskus.. onneksi vielä muutenkin meidän elämä sillä mallilla että lapset eivät ole tämän hetken asia...
Haluaisin päästä purkamaan tunteita jonkin sellaisen kanssa joka on itsekkin käynyt kaikki nämä ristiriitaiset fiilikset läpi...1 osa musta haluaisi lapsia mieheni kanssa mutta toinen osa ei halua ikinä lapsia
..ja 3 osa epäilee että ei ikinä pärjäisi kenenkään äitinä...
Sitten tähän kaikkeen vielä kun lisätään sairaus mikä voi tehdä sen etten koskaan edes pysty saamaan lapsia vaikka yrittäisin.. niin on jo valmiiksi fiilis että olen täysin paska nainen kun en pysty välttämättä siihen mitä varten naiset on luotu....
Että onko ketään joka edes osittain ymmärtää mun fiilinkejä vai olenko ainut joka "panikoi" moisesta???? Mielessä käynyt että pitäisikö sitä vaan livistää pakoon vieläkun se on mahdollista
Tilanne siis se että itse olen vauva/lapsikammoinen... ja tiedän mieheni haluavan lapsia joskus.. onneksi vielä muutenkin meidän elämä sillä mallilla että lapset eivät ole tämän hetken asia...
Haluaisin päästä purkamaan tunteita jonkin sellaisen kanssa joka on itsekkin käynyt kaikki nämä ristiriitaiset fiilikset läpi...1 osa musta haluaisi lapsia mieheni kanssa mutta toinen osa ei halua ikinä lapsia
..ja 3 osa epäilee että ei ikinä pärjäisi kenenkään äitinä...
Sitten tähän kaikkeen vielä kun lisätään sairaus mikä voi tehdä sen etten koskaan edes pysty saamaan lapsia vaikka yrittäisin.. niin on jo valmiiksi fiilis että olen täysin paska nainen kun en pysty välttämättä siihen mitä varten naiset on luotu....
Että onko ketään joka edes osittain ymmärtää mun fiilinkejä vai olenko ainut joka "panikoi" moisesta???? Mielessä käynyt että pitäisikö sitä vaan livistää pakoon vieläkun se on mahdollista