Vauva käännetty perätilasta-millainen synnytys?

Hei!
Nyt viikkoja olisi kasassa 36+risat ja vauva nököttää edelleen jaloillaan. Ensi viikolla olisi ilmeisesti mahdollisuus ulkokäännöksen kokeiluun, mutta jostain syystä käännös arveluttaa. Haluaisin kuulla kokemuksia teiltä, joille on ulkokäännös tehty ja se on onnistunut. Miten alatiesynnytys sitten onnistui? Oliko silti tarjonta huono, pitkittyikö synnytys tai oliko napanuoran kanssa ongelmia, vai menikö kaikki ns. normaalilla kaavalla?

Perätilassa tuskin alan kokeilemaan synnytystä koska lapsi hyvin todennäköisesti yli 4kg syntyessään. Jäljelle jää sitten kääntöyritys + alatiesynnytys, jos se onnistuu tai sitten vaan sektio. Sektio ei houkuttele monestakaan syystä, mutta tuo "väkisellä" kääntäminenkään ei kyllä kuulosta hyvälle. Tiedän ettei vauvaa väkisellä runnota ympäri, mutta lähinnä tarkoitan sitä että kun ei ole itsekseen kääntynyt, niin onko sitten jokin syy ettei käänny, eikä pitäisi väkisellä yrittääkään.. Johtaako sitten kuitenkin ongelmiin synnytyksessä, vaikka saataisiin oikein päin ja alakautta alettaisiin synnyttelemään..

Kauhea tilanne, alkaa ahdistaan kun pitäisi huonoista vaihtoehdoista valita se vähiten huono: /

 

Tämä ei nyt vastaa yhtään sun kysymykseen, mutta pieni oma kokemus.

Meillä tyttö oli koko raskauden perätilassa. Ei auttanut kaksi kääntöyritystä, ei kääntynyt. Syntyi suunnitellulla sektiolla napanuora jalanympärillä. Olen vaan jälkeenpäin miettinyt, että kai hänellä oli syynsä olla niinpäin kuin oli. Ja mitä sitten jos tuo napanuora olisikin ollut kaulanympärillä kääntöyritykseen lähdettäessä? Ja ois vaikka ollut vielä normaalia lyhyempi.

Sektio oli muuten tosi hyvä kokemus.

 

Itsekkin haluaisin tietää tästä asiasta enemmän. Olen tällä hetkellä viikoilla 33+4 ja vauva on koko raskauden ajan istunut eikä ole missään vaiheessa yrittänytkään kääntyä. Nyt sitten tuli synnytystapa-arvioon aika joka on viikolla 35. Sanoivat että jos vielä silloin istuu laittaavat kuopioon ulkokäännökseen. Olen miettiny käännytystä ja en siihen haluaisi mennä ollenkaan koska pelkään että napanuora on/ tai menee kaulan ympäri. Joten sitten jäisi vaihtoehdoiks perätilasta synnyttäminen tai sektio. Perätilasta synnyttäminen ei kuulosta kovin hyvälle joten sektio kai tässä sitten varmaan edessä on ellei vauveli käänny itsekseen johon ei kyllä kätilö enää uskonut..

 

Synnytin alateitse perätilavauvan, joten tämä menee alkuperäisen kysymyksen ohi, mutta tuohon käännösyritykseen halusin kuitenkin kommentoida. Myös minulla vauva istui vähintäänkin puolivälistä pyllyllään eikä ikinä yrittänyt itse kääntyä. Jälkikäteen ajateltuna olisi pitänyt vain kuunnella itseään ja kieltäytyä koko käännösyrityksestä. Se ei ollut todellakaan miellyttävä kokemus. Varsinkin, kun tuntui hieman siltä, että lääkäri tajusi heti, ettei vauva lähde kääntymään, mutta piti kuitenkin yrittää, kun "protokolla" tavallaan niin määrää. Ehkä sellaiselle odottajalle, jolla vauva vaihtelee muutenkin asentoaan, lopun käännösyrityksestä saattaa olla hyötyä. Itsellä oli todella vahva tunne siitä, että vauvalla on jokin syy olla niin päin kuin on, mutta ensisynnyttäjänä ei uskaltanut kauhean vahvasti luottaa itseensä.

Itse perätilasynnytyksestä sen verran, että aika suunniteltuun sektioon oli lasketuksi ajaksi, mutta lapsi päätti tulla viikkoa aiemmin. Alatiehen päädyttiin, kun oli aiemmin ultratessa luvattu kolmikiloista (syntyessään 2,8kg) ja röntgenillä todettu lantion sisämitta yht. 37 cm, joka oli lääkärin mukaan ladonovesta seuraava. Muksu tulikin sitten melkoisella rytinällä maailmaan, kun lantion luut eivät olleet reittiä estämässä. Mutta jos luvassa olisi ollut yli kolmekiloinen, en olisi mitoista huolimatta uskaltanut lähteä alatietä kokeilemaan.

 

Minulla myös vahvasti sellainen tunne että vauvalla joku syy miksi ei käänny itse. Kai se täytyy vaan sitten olla topakkana neuvolassa ja sanoa ei kääntö yritykselle.

 

Hei!

Laitanpa minäkin vielä lusikkani soppaan! Esikoinen istuskeli mahassa lähes koko ajan enkä tuntenut, että olisi kääntyillyt mahassa edes takaisin. Sain kääntöajan 37+0 ja menin synnärille sitä varten. Lääkäri ultrasi ja kokeili mahan päältä ja tuumasi että tuskin kääntyy, kun vauva oli jo melko alhaalla, vettä on vähän ja vauva melko iso (arvio 3,4kg). No siitä huolimatta käännöstä yritettiin. Eipäs mennyt kauaakaan kun vauva kääntyi! Itse en edes ehtinyt tajuta, kun vauva oli jo oikein päin! Toimenpide ei juurikaan sattunut, mutta kyllähän sitä mahaa aika kovakouraisesti painellaan. Vauva syntyi sitten ihan normaalisti alateitse 39+3 ja synnytys oli helpohko. Itselläni on siis hyvin positiivinen kokemus ulkokäännöksestä! Toimenpidettä ei kannata pelätä ollenkaan ja sitä kannattaa yrittää. Kyllä lääkärit lopettavat, jos näyttää että vauva ei käänny/ongelmia tulee. Toimenpidehän tehdään synnytyssalissa juuri riskien minimoimiseksi. Syyksi perätilaan on epäilty oman lantioni muotoa, sillä myös kakkonen viihtyi perätilassa lähes loppuun saakka. Aina syynä ei siis ole vauvan/napanuoran ongelmat...

-Martta