"Vauva haaveissa vuodelle 2013 - 2014" - pinosta plussanneet

Muokkasimpa vähän listaa, mulla muuttukin synnäri, kun OAS ei halunnu mua Siellä ei ollut antaa mulle synnytykseen kahta lastenlääkäriä. Muutenkin alkaa kontrollikäynnit ensi kuussa K-PKS:ssä. Poistin samalla noita nimiä pois, kenestä ei ole tietoa, lisää myöhemmin jos jotain ilmenee.

Onnea kääkkis poikalupauksesta!

Eilen kävin neuvolassa, sai taas kurkkia pikkusia tai ei ne enään kovin pikkusilta näyttänyt :heart: A oli jalat alaspäin ja B jalat ylöspäin, ei ihme että liikkeet tuntuu välillä tukalilta. Sokerirasitus meni läpi. Mitä nyt meinasin pyörtyä ja yrjötä ultrassa kun syömättömyys ja se sokerilitku teki lisät asiaansa. Kävin väliajoilla niellä neuvolassa.

Meinasin kämmätäkin tänään kun olin lähettää kelalle paperit, mutta kun mun pitääkin lähettää ne mun työpaikkakassaan, onneks huomasin erheeni.

Mullahan on tullut raskausarpia vaikka rasvaan kanssa, mutta luulen että toi mun masun kasvu on aika dramaattista. Ihmiset tuijottaa jo kaupassakin mun mahaa Ja kun se ei leviä sivuille kaikki tulee eteen.

Mutta nyt kastelee ulkokukat ja nauttii vielä ilta auringosta

Sunshine ja pirpanat 26+5

 

Sunshine: Tervetuloa Keski-Pohojammaalle Asun noin 500m:n päässä keskussairaalasta ja äitiyspolista

 

miss_piggy, kiitoksia, Kokkola onkin mulle tuttu, oon asunut siellä 2003-2010 Sairaala on kyllä uus tuttavuus. Ja tällä hetkellä oon kulkenut töissä Kokkolassa 3 ja puoli vuotta, kun muutin ton miehen perässä tänne Kalajoelle :heart: Oman alan duunia, kun ei ole pahemmin tarjolla täällä päin : /

 

Sunshine: Mitä hommia teet jos saa kysyä? Ite muutin tänne vasta 2010, tai no kotosinhan olen täältä, mutta asunu välillä tuolla maaseudun suunnalla 60 km Kokkolasta Sulla on ihan "kivasti" työmatkaa kumminki kulkea sieltä Kalajoelta Tuo sairaala on ehkä maailman sokkeloisin paikka mutta onneks äippäpoli on melkein heti ku pääovesta mennään sisälle, ei pitäis eksyä

 

miss_piggy: oon tuolla teollisuusalueella (satamassa) laadunvalvojalaboranttina ja välillä näytteen otossa. Ennen tota olin merkonomi ja kaupan kassalla 4 vuotta, mutta rupes ärsyttää ainaiset iltavuorot ja luin uuden ammatin. Joo täältä missä asun niin tulee noin 85 kilsaa töihin : / Joten tää saikkuilu tuli hyvään väliin, en ois oikein jaksanut ajaa. Mä oon muistaakseni joskus käynyt otatuttaa labroja sairaalalla ja se oli sekava ja eikös ne laajentanut tai remppaillut siellä? Nooh kyllä mä kai perille löydän, kun se aika koittaa

 

On siellä tosiaan rempattu, ja itseasiassa en tiä tuleeko jossain vaiheessa jotain remppaa sinne synnärille/polillekin vai onko tehty jo Mun isä on töissä siellä tehdas-alueella, ollu noin 30 vuotta vanhan kemiran tehtaalla
Itekki oon merkonomi, valmistuin täällä kauppiksesta 2002. Sitte opiskelin turvallisuus-alaa mutta ei tää oo oikein mun juttu joten jatkan asiakaspalvelussa

 

Kaikkihan tuolla satamassa on "yhtä suurta perhettä" Tuntuu, että kun tehtaanmiehiin tutustuu niin aina saa juttuseuraa ja moikataan aina... Tuolla vanhan kemiran alueella mäkin majailen tai maijailin, nyt ei varmaan hetkeen tuu käytyä, paitsi moikkaa työkamuja. Mä valmistuin merkonomiksi 2005.

Nyt jatkaa siivousta, kun jostain tuli inspiraatio (vai liekö syynä, että kaveri tulee käymään ensi viikolla, ei viitti näyttää kaikkia pölypalleroita) Eli 135 neliöö imurointia

Poks 27+0 :heart:

 

Mun tekis niin mieli heittää kunnon kaarilaatat, mutta mitään ei taija tulla ulos Etoo oikein kunnolla näin rv 5 kunniaks

 

Onnea miss_piggylle huonovointisuudesta

Aluksi ihmettelin myös kun ei siis yhtään mitään oiretta paitsi menkat myöhässä..tästä sitte jonkin aikaa meni ja alkoi joka päiväinen huutoyrjöäminen mikä kestikin sen 13-14viikkoa, joka aamu ja joka ilta. Vieläkin tulee usein iltaisin paha olo mutta nyt varmaan johtuu pikkujätkän ilta aktiviteeteistä

Mites teidän henkinen hyvinvointi? Tuntuuko siltä että raskaus on naisen elämän onnellisinta aikaa?
Mulla on kamalaa tunne mylläkkää jatkuvasti ja itseeni en sitte ole yhtään tyytyväinen. n.8kg tullut painoa lisää, joka paikkaa kolottaa hiukan ja mitään ei jaksaisi tehdä. Kuumakin vielä Mieskin on välillä aivan kamala hirviö, eikä huomioi tai ymmärrä minkälainen tämä olo on!
(Oikeasti siis ukko on aivan paras tuki ja turva, pyrkii ymmärtämään parhaansa mukaan) Aina ei vaan osaa ajatella tätä niin kovin ihanana aikana :ashamed:
Raskaushan on todella toivottu ja keskenmenojen jälkeen meille todellinen ihme :heart: Johtuiskohan tämä vaan pelosta meneekö kaikki hyvin loppuun asti..
Nytkin tätä kirjoittaessa tulee aivan typerä olo kun kaikki tosiaan on hyvin järjellä ajateltuna!
Synnytys alkaa jo jännittämään vaikka aikaa on jäljellä vielä..

Ainolinnea ja pikkujäpikkä 31+4

 

Niin ja Amiraalille raskausarvista.. Mulla siis rv31+4 ja nyt on alkanut pienen pieniä ja aika haaleanpunaisia jälkiä näkyä vatsassa. Vasta jonkin aikaa sitten aloitin ton aktiivisen rasvaamisen kun jotenkin tuli fiilis että nyt aletaan venymään oikeen tosissaan Hassusti sen kyllä tunsi millon maha venyy yli mittojensa kun pikkunen siellä takoi tilaa itselleen.

 

Kontrolli takana :heart: Siellä näkyikin sukukalleudet selvästi, meille tulee kaksospojat :heart: A painoi 1108g ja B 1135g. Tasatahtia kaverukset kasvaa.

Saikkua tulikin kesälomaan asti, joten koko kesän saa vaan olla ja nautiskella rauhassa.

Sunshine ja prinssit 27+4

 

Sunshinelle onnea ihanista ultrakuulumisista! :heart: Mä salaa toivon että meillekin tulis tuplat, mies ei vaan ole ajatuksesta niin innoissaan. Enkä oikeastaan tiedä miksi mietin asiaa niin paljon

Täällä henkinen hyvinvointi on mitä on... Lähinnä tunteet heittelee laidasta laitaan, en nyt sinänsä ole raskaudesta ajatellut onko se "kivaa" vai ei, kaikki muu vaan tuppaa välillä v*tuttamaan aika rankasti Ja kaikkein pieninkin asia tuntuu jättimäiseltä katastroofilta. Huonoina hetkinä kun oksettaa tai on kamalan väsynyt kiroan sitä ettei kukaan kertonu mulle tän olevan tämmöstä, tai itse en ajatellut että voisi olla näin huonona alkuaikana. Eniten ehkä harmittaa kun ei tosiaan vain voi maata kotona kun olisi pakko töissäkin käydä |O

Jospa tää tästä helpottais pikkuhiljaa kun viikot kasvaa

Mijau 9+3

 

Onnea Sunshine tulevista poikasista :heart:

Henkinen hyvinvointi on täälläkin aika vaihtelevaa. Joinain päivinä on ihan hyvä olla, mutta jos lapset on olleet hankalia tai muuten särkee, niin sitä miettii vaikka mitä : / Raskaudet eivät ole olleet ikinä mulle herkkua, mielialat vaihtelee niin rajusti plus kaikki fyysiset oireet. Onneksi tämä on minulle viimeinen kerta, niin se auttaa jaksamaan

kääkkis ja sisu 21+5

 

Henkinen hyvinvointi ..Usein iltaisin iskee sellainen ahdistus ja pelko siitä, ettei tyypillä olekkaan kaikki hyvin. Olen vasta nyt sisäistänyt sen niin kliseeltä kuulostavan asian "ei ole väliä, onko poika vai tyttö, kunhan on terve". Olen aina ajatellut, että tottakai jompaakumpaa sukupuolta enemmän toivoo, tuo on vaan tuollainen lause, mikä kuuluu sanoa.. Mutta totuushan on juuri tuo, mitään muuta en toivo, kuin että tyyppi on terve kaikinpuolin. Kehitysvammakin menee (sulattelemista tietenkin asian kanssa olisi), mutta sellainen vakava sairaus, joka veisi lapsen hengen, olisi aivan liikaa.. Myös kaikenmaailman huulihalkiot ja fyysiset epämuodostumat ovat kummitelleet mielessä iltaisin, kun nykyisin ei oiken tule enää uni heti sänkyyn mennessä.

Miten teidän parisuhteenne jakselee? Mulla olis toisaalta kamala läheisyydenkaipuu miehen vierelle, mutta en ole koskaan rakastanut vartaloani, ja nyt vielä vähemmän, joka aiheuttaa sen, että en jollain tavalla siedä läheisyyttä juuri lainkaan. Seksistä puhumattakaan Ja tuntuu, että tuo maha on tiellä joka paikassa, joka ei helpota esim. halailua. Toivon, että lapsen synnyttyä alan palautua normaaliksi itsekseni, vaikka luulen, että se vie aikaa.. Joskus on vaan ikävä sitä aikaa ennen raskautta.. Hikilenkkejä ja kuntosalia, sitä, että tunsi oman kehonsa. Nyt se tuntuu aivan jonkun muun omaisuudelta.. :'(

Fyysiset vaivat Täällä tuo pikkupapu on oppinut työntämään peppua palleaan, niin ettei henki kulje ja ruokaa ei pysty syömään kuin puolet normaalista. (Mikä tietenkään ei ole paha, koska noita kiloja on jo ihan tarpeeksi). Mutta tuo painontunne ylävatsalla on aivan karseeta.. pööh.

Amiraali ja tyyppi (joka on vallannut mielen ja kehon) 30+2

 

Onnea Kääkkis tästä viimisestä kerrasta! Itse ajattelin että lapsia tulee tähän perheeseen vähintäänkin kaksi..ja nyt toivon vaan hartaasti että saan tämän yhdenkin ulos jollain keinolla Tosin on meillä aikaa vielä harkita toista lasta mutta nyt se ei todellakaan tunnu ajankohtaiselta Kauhulla luin tuosta ylempää miten Mijau toivoo kaksosia ja Sunshinelle on tulossa tuplat. Mietin miten ahdistavalta mahtais tuntua jos omassa mahassa kaksi pientä valmistautuisi maailmaan muikein potkuin ja myllerryksin :O

"kiva" kuulla että muillakin on inhottava olla itsensä kanssa Ei sentään!
Läheisyyden kaipuu on täälläkin valtava, nyt varsinkin kun on sisäistänyt sen että kohta ei ole aikaa niin paljon kahdestaan vietettäväksi. Läheisyyden otan kyllä vastaan ja vaadinkin sitä tiettyyn pisteeseen asti, niin kauan kunhan ei seksistä ole tietoakaan! Mies se kuitenkin selkeästi haluaisi seksiä kuten normaalistikin mutta itsellä kun kroppa kasvaa ja muuttaa muotoaan jatkuvasti niin olen todennut että edes hyvää asentoa ei seksi harrastamiseen ole! Ja itseäni on vaivannut pitkään kovat vatsakivut lähes aina seksin aikana tai viimeistään sen jälkeen, se taas on iskostunut päähän niin että ei halua edes yrittää vaikka mielitekisikin Oikeastaan en edes halua ilmaista halujani miehelle koska en tunne itseäni haluttavaksi..Menipä vaikeaksi tämäkin :|

Fyysisistä vaivoista tunnistan myös tuon Amiraalin kertoman "peppujumpan", joka ei todellakaan tunnu mukavalta. Ei pysty syömään kunnolla, ei pysty istumaan (ainakaan pitkiä aikoja), ei liikkumaan ja närästää jatkuvasti. Painon tunne luonnollisestikin joko ylhäällä tai alhaalla.
Uskon että kaikki tulee olemaan tämän arvoista, kunpa vaan saisin sen pienen nyytin jo syliin :heart:
Ja aina helpottaa kun saa valittaa

Ainolinnea ja pikkujäpikkä 32+4

 

Onnea Sunshinelle poikasista!
tulinpa kertomaan meikäläisen töppäilystä: tässä viime tiistaina olin erittäin erittäin väsyny kun tämä meijjän prinsessahan herää oikeastaan joka yö kolmen jälkeen ja sen jälkeen vaan pyörii ja inisee ja ähisee.
noo... minähän olin näppäränä ja laitoin 2 koliikkituttipulloa kattilaan ja hellalle kutoselle ja lähin syöttään vauvaa. voinette varmaan arvata miten siinä sitten kävi? kaikki nukahettiin ja mies hyppäs sängystä ylös joskus 22.30-23 aikoihin ja juoksi keittiöön ja takasin makkariin ja sano että nyt äkkiä ulos täältä, koko kämppä ihan savussa! voi paska että säikähin! makkarin ovi oli kiinni, niin ei tullu savut sinne onneksi pahastikkaan. no, ei siinä, parvekkeen kautta äkkiä tuommoselle lastauslaiturin katolle ja soittoa hälyytyskeskukseen ja ooteltiin että paloauto tuli. ei onneksi ollu syttyny pullot tuleen, mutta ei niistä ollu kyllä muuta jäljellä ku tuttiosa ja se valkonen renkula sieltä pullon pohjalta. palomiehet puhalsi savut pihalle ja ambulanssi kävi mittaamassa meitä happisaturaatiot ja kuuntelemassa keuhkot ja ei ku hotelliin yöksi.
seuraavana päivänä vauvan kans lähettiin evakkoon junalla rovaniemelle, matka meni onneksi hyvin. ja sunnuntaina oli vauvan ristiäiset ja neki meni ihan hyvin, mitä nyt mies sano papin kysyessä nimeä kaikkien eessä, että veera olivia. minä olin ihan kauhuissaan että apua eikä ole ku veera ilona jos papereihin ei ois ehitty kirjottaa nimeä nii olis se veera oliviaki mulle kelvannu miehellä se vaan hävetti hulluna, mutta kaikki sano että sehän oli vaan tuommonen mukava pikku kevennys
nyt ollaan taas täällä kotona ja kyllähän täällä tietenki vielä vähän tuo muovin haju on, mutta ei onneksi paha!
ai palohälytinkö..? jooo, onhan meillä kaks semmosta, mutta edellinen asukashan oli vieny patterit niistä!
suosittelen viimeistään sitten ku ootte teki saanu vauvan tai vauvat, tarkistamaan että ne patterit on paikoillaan ja hälyytin toimii, meinaan vaan, että melko moni on sanonu että niille on käyny samallalailla...

eipä mulla muuta ku hyvää alkanutta viikkoa kaikille!

 

Oho hintriikka :O Onneksi ei kuitenkaan pahemmin käynyt. Jännitystä elämään Onnea tyttöselle kauniista nimestä :heart:

Parisuhdeasioista kyseltiin, niin olen nyt kyllä vielä enemmän hellyyttä vaille, kuin ennen Seksikin maistuisi useammin, samaa oli viime raskaudessakin. Tyttöjä kun odotin, niin ei oikein ne hommat silloin kiinnostaneet. Mullakin esiintyy jälkeenpäin aina aika kovia kipuja alavatsalla, oletan, että ovat jotain kiinnikekipuja, koska aina ne menevät ohi. Olen kyllä tosi herkillä nyt vähän joka asiassa, niin tappelua saan aikaiseksi vaikka lattialle tippuneesta sukasta : / Onneksi mies kyllä ymmärtää homman nimen, samaa se on ollut joka kerta.

Lapset ihanat ovat täällä jo suunnitelleet kuinka hoitavat sitten pikkuveljeä ja auttavat äitiä :heart: Vähän pelkäsin että tuleeko jotain mustasukkaisuus-episodia, mutta ehkä he ovat jo tottuneet, että meitä on yhdenlainen lauma Se jännittää miten tuo meidän pikkumies ottaa veljensä vastaan

kääkkis ja sisu 22+2

 

Heippa vaan kaikille!

Empä ole juurikaan jaksanut/kerennyt kirjoitella kun tulee nykyään surffailtua puhelimella enempi.
Tänne ei ihmeitä, vaivoja on mutta ei niistä sen enempää. Alkais vähän riittää jo tää raskaana olo...Siinä lyhykäisyydessään.

Epa ja Bingo 33+3

 

Hihi, jotenkin vaan kaksoset tässä vaiheessa tuntuisi ihan mukavalta yllätykseltä, totuus vaan taitaa olla ihan muuta kun mahassa tosiaan alkaa pari pikku-ihmistä mönkimään Parin viikon päästä on np-ultra, saa nyt nähdä montako tyyppiä tuolla majailee. En kyllä tosissaan usko että meille kaksosia siunaantuisi, ajatuksella vaan lähinnä leikkinyt

Hintriikallahan on ollut jännät paikat kotona! Onneksi mitään vakavaa ei tapahtunut ja selvisitte tapauksesta säikähdyksellä

Epalle voimia olojen kanssa, kyllä se raskaus aikanaan loppuu. (Enkö olekin lohduttava? )

Tänne on rantautunut kamala ahdistus. En niinkään mieti tällä hetkellä onko vauvalla kaikki hyvin, jostain syystä olen viime aikoina ollut todella varma siitä että saadaan ihan terve lapsukainen. Enemmänkin tuntuu minun ja miehen välit aiheuttavan stressiä. Eikä mitään ole edes tapahtunut! En itsekään ole koskaan ollut tyytyväinen itseeni, ehkä sitä jotenkin jo etukäteen miettii kuinka mies sitten tulee inhoamaan isoa mahaa ja turvonnutta akkaansa... Loppuisi jo nämä ajatukset.

Ollaan nyt jo jonkin aikaa kuultu kotidopplerilla pikkuisen sydänäänet! :heart: Hirveä jumputus käy tuolla masussa ja varmaankin juuri nuo sydänäänet ovat rauhoittaneet mun mieltä vauvan voinnin suhteen.

Hyvää juhannusta kaikille! :flower:


Mijau 10+2

 

Kylläpä Hintriikalla on ollut tosissaan jännät paikat, onneksi ei käynyt pahemmin!

Ja epalle voimia, että jaksaa!

Ainolinnea Kyllähän tuolla mun mahassa on aika myllerrys ja potkuja satelee. JA kun nuo on vielä niin liikkuvaisia. Viime ultrassa oli A pt ja B rt. Noh kontrollissa ne oli poikittain. Ja nyt tuntuu että ollaan taas hollilla kun potkut tuntuu alas.

Jep jep, tänään olikin lääkäri/neuvola. Kaikki oli ok. Sain jopa kuulla ekaa kertaa tyyppien sydän äännet :heart: Tasaista 153 molemmilla. Paino oli tippunut viikossa 1,2kg Ja mä oon kyllä syönyt. Sf mitta vaatimottamasti 35. Ei ihme että alkaa olee tukalat olot.

Parisuhteesta Seksiä meillä ei ole ollut pitkään pitkään aikaan, juurikaan ton mun mahan takia. Mutta kyllä meillä muuten kyllä riittää läheisyyttä ja halailua. Ehkä tää tästä kun vauvat on sitten pois mahasta. Vauvan tulot ahistaa aina välillä, kun erehtyy stressaa sitä, että miten mä pärjään syksyllä kun alkaa farmarien kiireet ja mä tuun olee kaksikon kanssa 14-16 tuntia yksin. Onneks äiti on luvannut tulla, niin vähän lieventää ahdistusta.

Niin kaikille myös ihanaa juhannusta!

Sunshine ja pojat 28+4

 

Neuvola kuulumisia:
Rv 33+5 (30+6)
Paino + 1,4kg (+500g)
Turvotus + (+)
RR 118/67 (113/71)
SF-mitta 31 (31)
Vauvan syke +135 ja liikkeet ++
Tarjonta: Edelleen PT

Perätilan vuoksi lääkäri aikaa aikaistettiin ja se on nyt 5.7 klo 8.15. Jos vauva silloinkin pt:ssa, menemme suoraan TYKSiin kääntöyritykseen.
Taas eri täti. Sf-mitasta oli sitä mieltä että edellinen mitannut vähän "korkeasti" ja sen takia ei ole muuttunut.

Epa ja B

 

Neuvolakuulumisia 31+1 täältäkin:
Virtsa: neg, keto edelleen + muttei enää niin voimakkaasti, kuin aikaisemmin (neg, ket+)
Hb 123 (116) Rautakuuri jatkuu edelleen.
RR 118/68 (128/69)
Sydänäänet 130 -> kunnes heräsi -> 150 (140-150)
sf-mitta 27 (28)
Paino +300g/vk (+230g)
Tarjonta: Pt(?) (Rt)

Tuon tarjonnan takia lääkärineuvolaa aikaistettiin. Terkkari ei saanut selville miten päin tyyppi majailee, ja halusi kontrollin nyt jo viikolle 34 lääkärille. Tässä välissä kuitenkin vielä yksi normi terkkakäynti. Itse olen ihan siinä uskossa, että tyyppi oli kyllä perätilassa, koska hikka tuntui ennen neuvolaa pallean kohdalla. Neuvolan jälkeen juhannussiivoa/leipomuksia tehdessä alkoi kovat alavatsakivut (kovimmat tähän mennessä), niin että piti oikaista itsensä sohvalle ja oikein koettaa rentoutua ja hengitellä syvään. Eilen illalla hikka olikin sitten taas tuolla vas. lonkan alueella. Onko kokemuksia, sattuuko vauvan ympäri keikkaaminen vastaavalla tavalla?

Juhannusaatto meni ähkyyn syödessä. Söin pari sillin palaakin, vaikka jostain kaivoin tiedon, että listeriavaara niissäkin on olemassa. Illalla syötiin sipsejä, ja nyt olo on kuin krapulaisella sen suolamäärän vuoksi. Suuta kirvelee ja ällöttää :kieh: Eipä vissiin kannattais pahemmin niihin koskea.

Amiraali ja tyyppi 31+3

 

Parus montanus ilmoittautuu mukaan; Positiivinen tulos!

Jätin kapselin pois huhtikuussa, menkat, toiset eli "normaalit" 14. toukokuuta alkava kierto, josta raskaaksi. Ihan ilman mitään valtakunnan yritystä! Kivaa olla helposti sikiävää "pariskuntaa".

Neuvolaan ajattelin soittaa kunhan ehdin. Arvaan että nyt menossa 5. raskausviikko. Kierto, siis nuo kaksi, olivat 32 päiväisiä. Laskettu aika olisi nettilaskurin mukaan helmikuussa puolen välin kieppeillä.

Pahoinvointia on ollut vähän. Se alkoi monipäiväisellä ripulilla ennen positiivista tulosta. Ostin testit ja odottelin niiden kanssa menkkojen alkua. Menkkamaisia oireita oli = raskausoireita.

Väsymystä, turvotusta, pahaa "oloa". Helpottaa jos mahassa on ruokaa. opcorn:

 

Onnea Parus montanus plussasta ja tervetuloa :heart::flower:

Amiraali: Mulla oli nuorempi tyttö tosi pitkään perätilassa ja eräs yö heräsin siihen, kun kääntyi pää alaspäin. Se oli todella voimakas muljahdus. Muiden kääntyilyistä ei mitään hajua, mutta tuon muistan todella elävästi

Tämä tyyppi viihtyy näköjään erittäin hyvin myös PT:ssä, ehtii kyllä kääntymään vielä vaikka kuinka monta kertaa, mutta tuntuu inhottavalta kun potkii suoraan tuonne alas ja valkkaria tms. lorahtaa herkästi ja tuntuu pitkään ällöltä :x

Tiistaina oli neuvola ja kaikki vallan hienosti Painoakaan ei ole tullut vielä yhtään, alle lähtöpainon ollaan ja kohdun kasvukin on nyt tasoittunut. Sf oli 20cm Seuraavaksi onkin lääkärineuvola, 17.7

kääkkis ja sisu 23+1

 

Onnea plussasta Parus montanus :heart:

Meillä oli viime viikolla RU ja pikkuinen poikahan sieltä on tulossa. Myönnän että pieni pettymyksen aalto pyyhälsi ylitse tyttötoiveiden takia mutta nyt ajatus tuntuu jo oikein luonnolliselta ja ihanalta Painoarvio jätkälle oli sillä hetkellä 360g (rv 20+3) ja muutenkin kaikki oli kunnossa
Tällä viikolla on alkanut ensimmäistä kertaa hieman olemaan "raskas" olo ja vatsakin painaa ajoittain. Mutta edelleenkin olo on loistava ja odottelen kovasti kesäloman alkua ja muutamaa ulkomaanmatkaa!

Perjantaina taas neuvolaan käymään!

Mylvinen ja Kaapo 21+4