Vauva ei nuku...

[Huoh...]

Vauvamme 3 kk harrastaa iltaisin hyvin pitkiä imumaratoneja ja tätä on jatkunut melkein syntymästä asti. Vauva saattaa imeä 3-6 tunnin ajan lähes jatkuvasti, ei tyydy olemaan muualla kuin tissillä. Tänä aikana hän saattaa nukahdella tissille, mutta kun saadaan sänkyyn, niin huuto kuuluu 5 min jälkeen ja haluaa takaisin tissille. Sänkyyn ei häntä saada ikinä ennen puolta yötä. Tuttia ei huoli millään. Herää siitä huolimatta, vaikka ollaan yritetty jättää äidin vaatetta viereen. Vaunulenkkejä on kokeiltu, mutta siellä hän vain matkustaa silmät kirkkaasti auki ja odottaa, että päästään takaisin kotiin ja tissille. Päivisin ei nyt ole vielä mitään rytmiä, vaan nukahtaa jos nukahtaa.

Keinot alkavat olla aika vähissä ja väsy painaa päälle... Eipä ole kohta muuta keinoa, kuin kokeilla huudattamis tekniikkaa... Mitäs tekisi?

 

[lopsis]

Kuulostaa vähän siltä, kuin vauvasi pitäisi sinua huvituttina. Eli lopettaa imemisen ja nukahtaa, mutta heti kun yritätä ottaa rinnan pois, niin alkaa taas imeä. Ja toisaalta vauva ehkä hätääntyy kun herää sängystään äidin sylin sijaan. Tuttu juttu.

Meillä esikoinen (nyt 2 v.)teki samaa. Kuopuskin (4kk)on yrittänyt, mutta siihen en enää suostu. Tokihan vauvat imevät illalla tiheämmin, mutta tuo kuusikin tuntia kuulostaa aika hurjalta. Kokeile lypsää maitoa vaikka desin verran valmiiksi iltaa varten. Kun nukkumaanmeno aika sitten koittaa, niin vauva sänkyyn ja vielä ruokaa pullosta. Tätä ennen voitte toki tissitellä. Meillä ainakin toimii silloin kun tarvis on. Vauva ei edes välttämättä syö koko pullollista (koska on imenyt rintaa pitkin iltaa), mutta tämä auttaa häntä nukahtamaan. Joskus nukahtaa myös niin sikeästi mieheni syliin, että on sitten helppo kantaa omaan sänkyyn.

Tutia ei meilläkään kumpikaan lapsista ole suostunut syömään. Joskus vauvat myös nukahtavat tai nukkuvat paremmin vatsallaan (ei kyllä välttämättä suositella). Oletko kokeillut vauvallesi eri asentoja? Ehkä myös sylissä kantaminen ja hyräily voi auttaa, että vauva nukahtaa.

Voimia sinulle/teille!

 

[ap.]

Lypsy ei onnistu, sillä maidontuloni alkaa tyrehtymään... Kumma juttu, tiedän. Se ei vain jotenkin stimuloi rintaani tarpeeksi. Ollaan kokeiltu antaa korviketta pullostakin, mutta eipä sekään auta, sillä vauvallahan ei kuitenkaan ole nälkä, haluaa vain tisua. Nälkäisenä vauva toki syö pullostakin, tämä ollaan kokeiltu. Ollaan kanneltu vauvaa ympäri kotia sylissä ja rintarepussa, ja tällä tavalla vauva usein saadaan nukahtamaan, mutta kun laitetaan sänkyyn niin sama juttu, eli huuto kuuluu 5 min jälkeen. :/ Kiitos sympatiasta! Olen aika toivoton...

 

[perhepeti?]

Oletteko kokeilleet perhepetiä? Ainakin jonkun aikaa että saisitte kaikki nukuttua.. Meillä poika kun ei suostunut nukkumaan muuta kuin sylissä, niin lopulta väsyneenä päädyin ottamaan viereen sänkyyn ja kas kummaa, nukkui heti 3h unet ennenkuin heräsi tissille ja siinä sängyssä nostin paidanhelmaa, poika söi, ja jatkoi taas samantien unia. Näin meillä on sitten jatkettu ja poika nukkuu ainoastaan päikkärit pinniksessä. Kai tuo pitää vierottaa vanhempana omaan sänkyyn, mutta nyt vaan nautin siitä että kaikki saamme nukuttua yöllä. Itku kun ei välttämättä tarkoita nälkää vaan läheisyydenkaipuuta.

Maidontulo ei ole välttämättä tyrehtymässä vaikket pumpulla saisi maitoa tulemaan!! Pumppu ei tosiaan stimuloi rintaa samalla tavalla kuin imetys ja rintapumpuissakin on valtavia eroja.

 

[Kahden äiti]

Mulla on käsin/sormilla "lypsy" toiminut parhaiten. Opin sen taidon vasta kuopuksen syntymän jälkeen.

 

[ap.]

Täällä yhä valvotaan... Tietty. :/ Mikään lypsy ei minulla onnistu... Tai siis onnistuu kyllä mutta... Maitoa tulee käsin lypsäessä ja pumpulla lypsäessä. Ihan helposti tulee purkkiin 100 ml. En tiedä kuinka paljon enemmän tulisi kun tisut tulee aika helläksi lypsämisestä, joten lopetan siihen. Ongelma on se, ettei sen jälkeen enää seuraavalla imetyskerralla tulekaan maitoa tarpeeksi vaikka vauva imisi. Tisseista tulee totaalisen tyhjät. Tissit aivan kuin luulisivat, etten olisi tuolloin imettänyt ollenkaan. Siihen siis tyssää maidon tulo. Muutaman kerran olen yrittänyt ja aina sama juttu. Onneksi olen aina saanut maidon nousemaan takaisin. Minulla siis tulee olemaan aika helppoa lopettaa imetys, mutta se ei lohduta nyt.

Täälläkin ollaan sorruttu useimmiten ottamaan vauva viereen, kun kello lyö kolmea, eikä vauva vielä nuku... Meidän sängyssa vauva kyllä nukahtaa viereen tissi suussa. Ollaan yritetty siis nukuttaa vauvaa tällä tavalla sänkyymme jo klo 22 maissa, mutta kun lähdemme pois, niin sieltäkin vauva alkaa huutelemaan 5 min päästä. Klo 22 olisi varmasti aikuisillekin ihan hyvä aika mennä nukkumaan, mutta kun mieheni työt saattavat kestää kovinkin myöhään, niin toivottaisiin edes tuntia iltaisin kahdestaan.

Eipä taida olla muuta keinoa kuin yrittää kestää... Huudattaminen raastaisi omia hermoja... Ei taida olla kenelläkään mitään taikoja tähän tilanteeseen. Jos tuo vauva ei ikinä opi, niin onko silloin tukeuduttava huudattamiseen?

 

[äitix2]

omani kanssa oli pakko turvautua huudattamiseen ja vaikka se kuinka paljon raastaa sydäntä, niin tiedä että äitinä montakin kertaa tulevaisuudessa lapsesi "raastaa"sydäntä, niin hyvässä kuin pahassa...(omani murrosikäisiä)
Turvauduin perhepetiin kunnes luin jutun jossa äiti oli tukahduttanut lapsensa nukahtaessaan tämän päälle.Lapsen paikka on omassa sängyssä vaikka se kuinka raa alta tuntuukin, enemmän tilanne viakeutuu jos et nyt jo totuta haluamaasi rytmiin.An ole mikään hirviö äiti mutta kokemuksesta voin kertoa että mitä nopeammin nyt toimit sitä helpommin asiat menevät omille urilleen.
Kaikkea hyvää sinulle ja ennenkaikkea voimia ja kärsivällisyyttä!

 

[murkun äiti]

Meillä oli myös uniongelmia ja kaikki keinot kokeiltiin. Huudattaminen ei auttanut yhtään, ei suostunut nukkumaan yksin. Perhepeti toi ratkaisun ja lapsi nukkui kuin tukki ja me vanhemmat myös. Aikanaan sitten siirtyi omaan sänkyynsä ilman mitään sirkusta. Tarkennuksena vielä, että lapsemme on aina ollut hyvin vähäuninen, mutta kun nukkuu, saa vaikka talo kaatua, eikä herää..Tulos on tasapainoinen nuori, jolla on edelleen luottavaiset välit vanhempiinsa. Lapset ovat jo vauvasta erilaisia ja sinun on selvitettävä, millainen omasi on. Onnea teille!

 

[gngirnzsö]

Puhun myös perhepedin puolesta. Meillä nukuttu niin noin 2 kk ikäisestä alkaen, kun yöt alkoivat olla niin rikkonaisia. Ja kas kummaa, tilanne parani kuin taikaiskusta.
Sänky vaan seinän viereen ja vauva sinun ja seinän väliin. Äidin vaisto on niin voimakas, ettet kierähdä vauvan päälle, mutta isällä tunne ei ole niin voimakas. Aluksi en meinannut itse saada unta, mutta muutaman yön jälkeen siihen tottuu.

 

[Voimia!!!!]

Vaikka rinnat tuntuvat tyhjiltä, niin se ei tarkoita että maitosi on loppumassa! 100 ml on jo tosi hyvä määrä! Itse en saanut koskaan lypsettyä kuin 20 ml kerrallaan. Uskoisin että kun nyt olet lypsänyt ja imettänyt rintasi ihan tyhjiin, niin parin päivän kuluttua rintasi pakahtuvat maidosta. (Muista vaan juoda riittävästi vettä.) Itselläni imetyshistoriani aikana rinnat olivat välillä kuin tyhjät säkit.

3kk ikäinen vauva on jo niin hyvä imemään, että hän saa tarvitsemansa maidon lyhyemmälläkin imettämisellä. Imettämisen VOI keskeyttää. Pidä parin tunnin tauko imetyksien välillä. Vauvakin oppii. Sitten lisäksi paljon syliä ja vaikka tutti jos on kova imemisen tarve.

Meillä toimi tällainen systeemi: imetin n. tunnin ennen "yöunia". Sitten annoin hänet miehelle valmiiksi peittoon käärittynä, joka keinutteli vauvan rintaansa vasten uneen keinutuolissa. (Minun sylissäni nukahti vain harvoin, halusi vaan tissiä) Kun vauva nukahti ,niin odotimme vielä sen n. 20 min, että vauva vaipui syvään uneen. Siirsimme hänet sitten varovasti sänkyyn AINA vatsalleen, sillä heräsi heti jos laittoi selälleen. Pidimme hetken kättä selän päällä ja odotimme että todellakin jatkoi unta. Yöllä imetin myös vain n. puoli tuntia ja sitten sänkyyn. Vieressä nukuttaminen ei toiminut meillä ollenkaan, sillä vauva ei imenyt silloin tehokkaasti, heräili jatkuvasti enkä itse saanut nukuttua.

Univelkasi on varmaankin massiivinen! Olisiko mitenkään mahdollista, että joku voisi tulla hoitamaan vauvaa yöksi että saat nukuttua. Edes yhden yön! Henkilölle joka ei joudu valvomaan joka yö, ei ole mikään vaiva kanniskella vauvaasi yhden yön ajan. Pääseehän hän seuraavaksi yöksi taas nukkumaan! Vaikka sitten toisi esim. 3 h:n välein rinnalle. Teille sopiva ratkaisu varmasti löytyy!

Olet juuri nyt siinä vaiheessa jolloin itse koin vauva-ajan hyvin raskaaksi. Unen puute alkoi todella painaa ja olin myös masentunut. Vauvan itku tunti musertavalta. Halusin olla myös mieheni kanssa mutta olin NIIN väsynyt. Se että ei saa nukuttua useampaa tuntia yhtenäistä unta saa kenen tahansa epätoivon partaalle (keskeytettyä unta käytetään yhtenä kidutusmuotona...)

Toivottavasti teillä pian helpottaa ja löydätte teille sopivia ratkaisuja!

 

[Juulia77]

Meillä myös oli vaikeuksia saada vauva yöunille, vaikeudet alkoi n. 2 kk iässä kun hän ei enää illalla nukahtanutkaan tissille / syliin, mistä siihen asti olimme siirtäneet hänet sänkyyn hyvällä menestyksellä. Sen sijaan vauva vaan itki väsymystään.

Emme keksineet muuta keinoa kuin yrittää nukuttaa hänet omaan sänkyynsä (missä hän muutenkin nukkui). Joka ilta teimme samat rutiinit - klo 20 maissa yöpuku ja vaippa, valoja vähemmälle (oli syksy), imetys hämärässä makkarissa ja sitten petiin. Kellonaika määräytyi sen perusteella, että vauva vaikutti silloin väsyneeltä. Meidän puolesta hän olisi toki saanut valvoa vaikka 22 asti.

Ongelma oli se, että jos vauvan jätti itsekseen nukahtamaan, hän ei nukahtanut, vaan alkoi kohta itkeä. No, rauhoitimme sylissä ja laskimme uudestaan sänkyyn - itku alkoi heti. Eikä mikään pieni itku vaan semmoinen nopeasti hysteeriseksi yltyvä paniikki-itku. Lopulta se ei tyyntynyt enää sylissäkään vaan vauva saattoi itkeä tunnin tai kaksi kunnes simahti väsymyksestä

Tätä jatkui varmaan 3-4 vkoa, olimme ihan epätoivoisia, ainoa lohtu oli se että sentään vauva ei sentään yksin sängyssään huutanut vaan aina pidimme sylissä. Yritimme toki myös itse istua sängyn vieressä, laulaa unilauluja, pitää kädestä kiinni, silittää päätä jne. Välillä onnistui niin, että kun otin uudestaan hetkeksi rinnalle, rauhoittui - mutta vain joskus. Ei nukahtanut siihen ja huuto alkoi heti sängyssä.

Jos taas annoimme hänen valvoa ja yritimme odotella, että hän nukahtaisi syliin tms., lopputulos oli yliväsymys - ja parin tunnin huuto.

Mutta tuon 3-4 vkon jälkeen ihme tapahtui, eli vauva alkoi iltaisin rauhoittua omaan sänkyynsä eikä itkenytkään. Istuimme vieressä kunnes nukahti. Tutista oli suuri apu eli hän oppi käyttämään sitä rauhoittumiseen. Laitoimme tutin suuhun aina kun se putosi. Pidimme kädestä kiinni, juttelimme rauhallisella äänellä tms. ALuksi nukahtamiseen saattoi mennä tunti, mutta sitten aika alkoi lyhentyä.

Tällä pitkällä lätinällä yritin kai kertoa lähinnä sen, että meidän kohdalla johdonmukaisuus toimi, vaikka vei aikaa. Itse en osaa nukkua perhepedissä, joten siksi emme voineet sitä edes yrittää. (Muuten mulla ei ole mitään perhepetiä vastaan, se on varmaan myös toimiva vaihtoehto!

Kyllä elämä helpottui huomattavasti kun vauva alkoi mennä helposti nukkumaan klo 20 aikaan ilman huutoja... Siihen asti tuntui todella raskaalta. Tämän kummempia neuvoja en osaa antaa, miten tuon imetysmaratonin saisi katkaistua... Varmasti vauva saa masun täyteen 15 minuutissa, joten vaikka tarvitsisi vähän iltatankkausta, 3-6 h putkeen on nälän kannalta varmasti turhaa. Päivisin ei tossa iässä mun mielestä vielä rytmiä tarvi ollakaan.

Ystävälläni on 3 kk vauva ja he ovat nukuttaneet hänet illalla kantoliinaan, oletko kokeillut sitä?

 

[nimimerkkinimimerkki]

Meillä oli alusta saakka järkyttäviä iltoja... vauva ei nukahtanut millään (päivällä ongelmaa ei ollut), ja sitten kun nukahti, heräsi hetken päästä eikä millään uudestaan. No, meillä auttoi asiaa perhepeti, ja menin aina vauvan kanssa nukkumaan yhtä aikaa tuossa 22 maissa, tällä keinolla useimiten onnistui. Omassa sängyssä olisi huutanut koko yön läpeensä. Vauva nukkui välissämme 4kk saakka. Sitten aloitimme opettamaan vauvaa omaan sänkyyn, niin että joka ilta rutiinit toistuvat juuri samalla tavalla. Joka ilta samaan aikaan kylpyyn, ja syöttö makkarissa, sitten omaan sänkyyn ja jompi kumpi silitteli vauvaa niin että alkoi olla aika unen pöppörössä. Sitten lähdettiin pois sängyn luota ja vauva nukahti. Nyt toimii hienosti, kylpy, pullo ja omaan sänkyyn, ja heti itse pois huoneesta. Jokaisella on omat rutiininsa, mutta kylpy (siskollani on 6 lasta ja hän neuvoi) alkaa unettaa vauvoja, useimpia ainakin varsinkin skun siellä viipyy vähän aikaa. Homman avain on yleensä rutiinit, ja niistä ei saa poiketa näiden vauvojen kohdalla. Aina kun olemme jossain reissussa, homma menee läskiksi muutamaksi illaksi...kun rutiinit katkeavat.

Mutta, itse uskon että aika auttaa, alussa melkein kaikki vauvat ovat juuri tuollaisia kuin vauvasi, kyllä se rytmi alkaa löytyä varmasi ennen puolta vuotta. Tsemppiä!

 

[nimimerkkinimimerkki]

..ja piti sanoa vielä että kun opetimme vauvaa omaan sänkyyn teimme näin; aina kun vauva alkoi hermostua ja huutaa, silitin vauvaa, jos ei auttanut otin syliin ja silittelin ja keinuttelin rauhalliseksi, Heti kun rauhoittui kunnolla, omaan sänkyyn, niin että EI nukahtanut syliin. Alussa tätä piti tehdä joskus 5-6 kertaa illassa, mutta uskon että vauvan turvallisuuden tunne vahvistui ja hän uskalsi jäädä omaan sänkyyn kun huomasi että kun huudan, minua hoidetaan. Mutta siis niin että ei nukahda syliin vaan aina sänkyyn.

 

[xglgiöhop]

KOlmen äitinä kommentoin nopeasti että noin pienellä tuollaiset univaikeudet ovat aika normaaleja. Itse kokeilisin sinuna perhepetiä. Huudatus on tuon ikäiselle ihan järjetön juttu. I

 

[jipp]

Meillä oli myös esikoisen kanssa 5h kestäviä iltaimetysmaratoneja. Alkoi klo 22.00 ja vauva nukahti rinnalle klo 3.00. En nyt enää tarkkaan muista kauanko näin jatkettiin mutta yhtäkkiä vauva menikin nukkumaan jo klo 1.00 (muistaakseni se oli parin kk iässä) ja tästä pikkuhiljaa tunti kerrallaan nukkuminen saatiin puoli yhteentoista (tytteli nyt 8kk). Se on meille ihan hyvä kun muistelee tuota rankkaa alkua.
Minulta tuli aluksi niin paljon maitoa että vauva oli välillä helisemässä sen kanssa, vaikka pumppasin esimaitoa pois niin silti sitä suihkusi. Kun maitoa tuli suihkuamalla niin tyttö myös okensi paljon, mikä pidensi iltatankkausta (piti vaihtaa puhtaat vaatteet , joskus pariin kertaan ym). 3kk iässä tyttö alkoi selvästi erottaa päivän ja yön kun pidettiin ihan vauvasta asti samat iltarituaalit, pesut, vaipanvaihdot ja sitten vielä erikseen meillä oli yövaatteet (mies kyllä ihmetteli miksi niin pieni tarvitsee yövaatteet). Hyväksi koettiin myös unipussi. Meillä myös tyttö nukkunut aina omassa sängyssä. Kun vihdoin sain tainnutettua tytön rinnalle niin että päästi itse irti rinnasta (oli tällöin kylläinen ja tyytyväinen) niin nostin omaan sänkyyn mahalleen nukkumaan. Jo sairaalassa laittoivat tytön nukkumaan mahalleen. Annoin tytölle myös Rela-tippoja ja karsein omasta ruokavaliosta itselle ilmavaivoja aiheuttavat aineet (ruisleipä, colajuomat, suklaan ja teen) . Nyt alkoi jo menemään ohi aiheen mutta näillä oli vaikutusta meillä, koska tekivät tytön olon tukalaksi. Meillä ei myöskään ole koskaan kelvannut tuttipullo tai tutti. Nykyään kyllä ottaa tutin suuhun mutta ei osaa imeä sitä (puree sitä). Vaunuissa meillä opittiin nukkumaan päiväunia vasta 4kk iässä. Tuli vielä mieleen että eikös tuossa 3kk iässä ole tiheänimun kausi?
Omaan sänkyyn nukuttamisesta vielä että meillä omassa sängyssä nukuttiin pienenäkin vain yöunet, päiväunet hän nukkui sohvalla kantokopassa. Meillä ei koskaan huudatettu vauvaa, jos ei heti jatkanutkaan uniaan sängyssä vaan alkoi itkemään otin syliin ja kanneskelin vähän aikaan ja kokeilin uudestaan jos ei auttanut niin rinta suuhun ja 10 min päästä jo nukkui. Sitten 5kk iässä yöt alkoi olemaan aika repaleisia niin siirrettiin tyttö nukkumaan omaan huoneeseen, tästä alkoi äidin ihanat 6-7h yöunet eli tyttö ei häiriinny meidän kuorsauksista eikä me tytön unissa itkuista. Toki kuulen koska on oikeasti hätä mutta ne pienet turhat herätykset jää pois. Nykyään nukkumaan hänet viedään hereillä mutta tarpeeksi väsyneenä joten nukahtaa itse sänkyyn, joskus pitää vielä imettää omassa huoneessa mutta useimmiten jää itsekseen nukkumaan, joten meillä ei ainakaan siitä ole ollut haittaa että vauvana nukkutin rinnalle.
Tämä äitinä olo on aika salatiedettä varsinkin esikoisen kanssa. Kaikki on uutta ja ihmeellistä, aina kun luulee että nyt helpottaa niin vähän ajan päästä tulee taas jotain mikä pistää yöunet ja päivärytmit sekaisin (hampaat, liikkumaan oppiminen, eroahdistus).
Toivottavasti löydätte teille sopivan tavan hoitaa nuo illat, jaksamista!

 

[Sa.nni]

En tiedä lohduttaako, mutta meijän poika oli ihan samanlainen. Mä en saanut poistua paikalta, tai huuto alkoi. Niin pientä en huudattamaan suostunut kun pakkoa ei ollut, joten siellä sängyssä sitten köllittiin kaikki.
Ekat 3-4 kuukautta piti olla tissi kokoajan kosketuksessa, muuten huusi, sitten sai siirtyä jo 5sentin päähän, ja ah, kun lapsi oli 10kk, pääsin ekan kerran syntymän jälkeen olkkarin puolelle istahtamaan lapsen nukahtamisen jälkeen
Mutta siis ihan sillon vauva-aikana me raahattiin telkkari makkariin, ja siellä miehen kanssa köllittiin sitten illat vauvan kanssa. Nyt poika on kaksi vuotta, samassa huoneessa on vieläkin, mutta nyt nukkuu kokoyön omassa sängyssään, eli aika kyllä auttaa

 

[Sa.nni]

Niin, ja tosiaan tissit voi tuntua tyhjiltä, mutta kyllä niissä silti tavaraa voi olla. Mulla ainakin pingotti rintoja vaan pari kertaa, muuten ne oli tyhjän tuntuset, mutta kyllä silti 1,5 vuotta imetin

 

[kokemuksia kolmesta vauvasta]

Luin juuri hiljattain jostakin, että traumaattisinta pienelle vauvalle on se, jos hän nukahtaa parhaiten tuntemaansa paikkaan eli rinnalle ja sitten hän herääkin jostain toisesta paikasta. Olen itsekin oppinut tämän kantapään kautta eli pane vauva HEREILLÄ ollessaan omaan sänkyynsä eikä vaivihkaan nukkuneena.

Alussa rinnat ovat pinkeät, kun maidontulo ei ole tasapainossa. Kuitenkin jo esim. 3 kk:n päästä rinnat ovat normaalin pehmeät ja tuntuu, että niistä ei tule mitään. Isoa vauvaa ei tarvitse imettää kuin 5 minuuttia per rinta ja hän saa imettyä tarpeeksi maitoa.

Jos annat vauvan käyttää sinua huvituttina, väsyt itse ja vauvan joudut joka tapauksessa vierottamaan rinnasta ennemmin tai myöhemmin. Anna siis vauvan imeä esim. 10 min/rinta ja sitten irrotat otteen rinnasta siten, että laitat esim. etusormen vauvan poskeen, jolloin rinta ei veny, vaan vauva irrottaa otteen suullaan helposti. Jos hän itkee, voit tyynnytellä häntä sylissäsi kantamalla. Opeta häntä pikkuhiljaa olemaan myös yksin esim. lattialla. Se, että vauva itkee, ei tarkoita sitä, että olet häntä hylkäämässä, vaan totuta häntä olemaan hetken itsekseenkin, sillä et kuitenkaan voi ottaa häntä esim. vessaan mukaan. Omasta kokemuksestani tiedän myös sen, miten hartiat menevät täysin lukkoon, jos vauva on sylissä ihan koko ajan.

 

[ap.]

Tulin kertomaan tilanne tiedotusta...

Eli... Pumppaamalla olen tosiaan saanut sen 100 ml, mutta sen jälkeen ei enää tullutkaan mitään. Ei vauvalle, eikä pullolle. Muutamassa päivässä maito onneksi aina nousi takaisin. Tiedän kyllä, että vaikka rinnat tuntuvat tyhjiltä, niin maitoa voi tullakin, mutta minun tapauksessani se tosiaan alkoi tyrehtymään. Meillä ei olla muutoin raivottu rinnalla, kuin tuolloin, kun maitoa ei tosiaan tullut. Korviketta sitten kylläkin meni pari desiä...

No mutta nyt sitten päädyttiin siihen, että ollaan vain jätetty vauva sänkyyn. Viikon verran ollaan kuunneltu huutoa iltaisin. Välillä enemmän, välillä vähemmän. Olisin luullut, että tuo olisi jo oppinut jäämään sinne rauhassa, mutta ei aivan vielä. Vaikea sanoa, onko edes ollut edistystä, mutta kaipa vähän. Kauankohan kestää, että tuo oppii jäämään sänkyyn ilman kitinöitä...?

 

[Näin se taitaa olla]

Rintojen ”tyhjenemisvaihe” osuu tyypillisesti vauvan n. 3kk ikään, jolloin saattaa yhtäaikaa olla vauvan tiheän imun kausi ja rintojen lopulliselta tuntuvat pehmeneminen. Se, että rinnat lakkaavat pingottumasta ennen pitkää, on ihan luonnollista. Kun sitten tosiaan lapselle tyypillinen tiheän imun kausi (osuvat klassisesti n. 3 ja 6 viikon ikään sekä 3 ja 6kk ikään) osuu tähän pingottumattomuuteen, niin moni äiti ja moni neuvolan terveydenhoitaja tulkitsee pehmeät rinnat tyhjiksi rinnoiksi. Tyhjiä rinnat eivät ole. Maidontulo ei voi yhdessä yössä loppua kuin seinään. Rintojen pingottuneisuus on epänormaali olotila ja pehmeät rinnat ovat se luonnollinen olotila. Luonto pyrkii luonnollisuuteen. Jos äidistä tuntuu, että maitoa ei enää suihkua alkuaikojen malliin, niin jos ylempänä kerrotut merkit maidon riittävyydestä täyttyvät, niin maitoa tulee juuri hyvin vauvan tilauksen mukaan. Luonto on vielä hoitanut homman niin, että mitä tyhjemmän tuntuinen rinta, sitä rasvaisempaa maitoa sieltä tulee. Siksi juuri iltaisin monet lapset viihtyvät maratoonarimaisesti rinnalla imien sieltä hyvää ja rasvaista äidinmaitoa yötä vasten.

 

[Edellinen........]

http://www.hernekeppi.fi/kantsu/tietoa.html

Linkki ylläolevaan viestiin.

Oikeasti vauva tilaa sitä maitoa lisää. Älä missään nimessä anna nyt periksi. Tuo on ihan normaali vaihe. Äläkä suotta huudata 3kk:n ikäistä vauvaa nälässä!

 

[<<<]

Jos maidontulo tuntuu tyrehtyvän, niin pitäisi sitten antaa vauvan imeä vain enemmän ja enemmän. Itse olen kolmen lapseni kanssa yrittänyt kiihdyttää maidon tuloa siten, että lapsen lopetettua imemisen, olen jatkanut hetken aikaa käsin lypsämistä, jolloin rinta saa lisää stimulaatiota, että maitoa pitäisi tulla. Myös jos vauva jostakin syystä on nukkunut pidempään, olen tyhjentänyt käsin rintoja ja kun vauva on herännyt, hän on saanut imeä lisää maitoa rinnoista.

Jos vauva nukahtelee rinnalle, hänelle riittää ne pikkunokosetkin. Älä anna vauvan nukahtaa rinnalle, koska silloin hän käyttää sinua vain huvituttina. Juuri pikkunokosten vuoksi vauva ei ole väsynyt illalla, kun laitat hänet sänkyyn. Jos vauva lopettaa imemisen, irrota ote rinnalta ja nosta hänet syliin. Pidä hänet hereillä pitämällä hänen mielenkiintoaan yllä. Kun väkisin antaa hänen olla hereillä, hän sitten kyllä nukahtaa omaan sänkyyn. En väitä, että tämä on helppoa varsinkin, kun itse on vielä illalla myös väsynyt, joten pitäisi vain jaksaa tsempata, vaikka itsekin kaipaisi jo omaa aikaa.

Tärkeintä on se, että laitat hänet sopivasti väsyneenä, mutta hereillä olevana sänkyyn. Mitään nukuttamisrituaaleja ei pitäisi tarvita, vaan voit totuttaa hänet siihen, että aina samalla tavalla laitat hänet sänkyyn, joten hän oppii rutiinien kautta, että milloin pitää nukahtaa.

 

[ap.]

En missän nimessä olekaan lopettamassa imettämistä. Maitoni siis riittää erittäin hyvin vauvalle. Kirjoitin, että sen jälkeen kun olen pumpannut maitoa, niin maidon tulo alkaa tyrehtymään. Outoahan tuo on, mutta se ei tosiaan stimuloi rintojani tarpeeksi. Kun olen tuota yrittänyt, niin sen jälkeen olen antanut vauvan imeäkin tyhjää rintaa niin kauan kuin itse jaksaa, jotta maitoa alkaisi taas muodostua lisää, mutta alkuperäiselle tasolle se nousee vasta muutamassa päivässä. Tämän muutaman päivän aikana pumppauksen seuraksena, olen joutunut antamaan hiukan lisänä korviketta, jottei vauva huuda nälkäänsä. Lisä maitoa en todellakaan joudu hänelle antamaan niin kauan kun annan suoraan imeä tisua.

Meillä on vain pari pientä iltarutiiniä (yökkäri päälle...), josta vauvan tulisi ymmärtää nukahtaa. Liian hankalaksi en aio elämää tehdä ja esim. kylvettää häntä joka ilta. Kannan vain tuon sänkyyn ja sinne sitten tulisi ymmärtää nukahtaa. Toivottavasti pian tajuaisi.

 

[ap.]

Vauva ei siis ikinä missään nimessä mene nukkumaan nälkäisenä.

 

[voi kurja]

Kannan vain tuon sänkyyn ja sinne sitten tulisi ymmärtää nukahtaa. Toivottavasti pian tajuaisi.

Eikös sun vauva ollut 3kk??? Ei se nyt kyllä tuossa iässä tajua. Mutta totta se että lakkaa jossain vaiheessa itkemästä. Vetäytyy itseen ja lakkaa hakemasta kontaktia kun ei sitä saa. Surullista ((