vauva 11kk, joku vaihe päällä?

[jeij]

Alan olee ihan poikki. Päivät kuluu jotakuinkin näin: Herätään vauvan kanssa siinä klo11 kieppeillä. Vauva ei itke on iloinen ja höpöttelee sängyssä. Kun itse nousen ja otan vauvan syliin, alkaa samantien kiukuttelu. Ei kelpaa lelut, ei syli, eikä ruoka. Raivoo vaan sylissä ja rimpuilee pois ja kun laitan lattialle heittäytyy ja kolhii päätänsä. Ei suostu syömään kun syötän, ei suostu edes omin käsin (ennen oli maailman kivoin leikki kun sai kauhoa omalla kädellä puuroa). Eri ruokia kokeiltu, ei mikään kelpaa kun äiti antaa. Päiväunille ei suostu menemään, kiukuttelee ja raivoo kunnes nukahtaa. Olen kokeillut laulaa, tuudittaa keinussa, silitellä, mikään ei ole hyvä. Jos ehtii herää ennen kun isi on tullut kotia, alkaa sama raivoominen. Neljään asti vauva siis elää pelkällä maidolla melkein, kun mikään muu ei kelpaa.

No sitten se isi tulee kotiin ja vauva on taas ihana aurinkoinen itsensä; syö hyvin, leikkii isin kanssa ja juttelee sylissä. Paitsi jos äiti koittaa. Jos vauva satuttaa itsensä, se kattoo heti vihaisesti mua vaikka en olisi ollut lähelläkään ja rauhoittuu sitten isin tai jonkun muun sylissä.

Onko muilla samankaltaisia kokemuksia? Kauan tätä kestää ja onko vinkkejä miten mun tulisi toimia? En ole koskaan kohdellut vauvaa kaltoin, tai jättänyt yksin itkemään. Neuvolassa sanoivat että on joku vaihe päällä, mutta ei osattu neuvoa miten mun tulisi toimia. Vinkkejä kaivataan!

Kiitos!

 

[jeij]

anyone?

 

["vieras"]

Se on pitkästynyt, toiset vauvat ovat kovin sosiaalisia ja kaipaavat sopivasti äksöniä.
Ja jos ei osaa vielä liikkua niin sekin turhauttaa.

 

[jeij]

osaa ryömiä sujuvasti ja pikkasen kontata ja juuri oppinut seisomaan... Mistähän mä sitä äksöniä keksisin? kaupoissa kiertely on aika hyvä, siitä tykkää tosin isi ei tykkää kun tiliotteet tulee =D

 

[jeij]

eniten tässä harmittaa se tunne mikä välillä tulee, ettei ole tarpeeksi hyvä äiti. Mutta kai se niinkin on että kun äiti on se tutuin niin sen kanssa on sitten hyvä kehittää luonnetta?

 

["vieras"]

lähde leikkipuistoon ja anna mönkiä maassa muiden taaperoiden seurassa, mene perhekerhoon tms. äiti-vauva jumpaan. Kaupoissa kiertely ei enään anna tuonikäiselle riittävästi "äksönia", tarvitsee jo hieman muutakin puuhaa.

 

[juuupas]

puistoihin ja kerhoihin. Turhaumat helpottaa!

 

["mnä"]

veikkaisin pakkia... tai jos se on automaatti loota niin hmmm......

 

["vieras"]

[QUOTE="vieras";24531510]lähde leikkipuistoon ja anna mönkiä maassa muiden taaperoiden seurassa, mene perhekerhoon tms. äiti-vauva jumpaan. Kaupoissa kiertely ei enään anna tuonikäiselle riittävästi "äksönia", tarvitsee jo hieman muutakin puuhaa.[/QUOTE]

lisään vielä että, älä itseäsi piiskaa, hyvä äiti olet. Kuten neuvolakin jo sanoi niin vaihe meneillään ja ohi menee, mutta suosittelen tuota edellä mainitsemaani. Niin ja lasten kanssa eläminen on yhtä vaihetta vaiheen perään, yhdestä kun pääsee niin seuraava on hollilla taas. Kummasti kaikesta selviää ja pian ihmettelee et mitähän siinäkin oikein oli niin vaikeaa. Kaikesta kyllä selviää ja viisaampana ja vahvempana vanhempana. Lapset on viisaita ja valmistelee meitä tulevaan, siihen kun aika on heidän pesästä pois lähteä näin itse ajattlen, et siksi tämä kaikki hulabaloo tulee pienissä erissä pitkin arjen kiemuroita.

Eli jaksamista ja tänne vain sauhuamaan, kun käy ylivoimaiseksi kestää

 

["mnä"]

[QUOTE="vieras";24531566]lisään vielä että, älä itseäsi piiskaa, hyvä äiti olet. Kuten neuvolakin jo sanoi niin vaihe meneillään ja ohi menee, mutta suosittelen tuota edellä mainitsemaani. Niin ja lasten kanssa eläminen on yhtä vaihetta vaiheen perään, yhdestä kun pääsee niin seuraava on hollilla taas. Kummasti kaikesta selviää ja pian ihmettelee et mitähän siinäkin oikein oli niin vaikeaa. Kaikesta kyllä selviää ja viisaampana ja vahvempana vanhempana. Lapset on viisaita ja valmistelee meitä tulevaan, siihen kun aika on heidän pesästä pois lähteä näin itse ajattlen, et siksi tämä kaikki hulabaloo tulee pienissä erissä pitkin arjen kiemuroita.

Eli jaksamista ja tänne vain sauhuamaan, kun käy ylivoimaiseksi kestää [/QUOTE]

ei toi nyt kuulosta ihan fiksulta.... vveikkaan kyl edelleen pakkia?

 

[sikinsokin]

Kokeilisin myöskin ulkoilua, yleensäki uusia asioita. Tuossa iässä jo kovin seuraa tapahtumia ja sitten tottakai turvallisin ja tutuin ihminen on se, jolle äksyillään paras äiti olet lapsellesi.
Mites vrk- rytmin muutos, jos heräisitte 8-9 ja sit ulos ja ruokaa niin auttaisikohan nukahtamiseen ja syömiseen?

 

["juupas"]

Niin ja lisäisin sen verran, että 11kk ei varmaan nuku kovin aikaisin jos herää klo 11. Itsellä saman ikäinen herää klo 7 ja menee nukkumaan klo 12

 

["vieras"]

[QUOTE="mnä";24531603]ei toi nyt kuulosta ihan fiksulta.... vveikkaan kyl edelleen pakkia?[/QUOTE]

miksi pakkia?

 

["mnä"]

[QUOTE="vieras";24531630]miksi pakkia?[/QUOTE]

nokatsos kun jos kolhii ja rimpuilee eikä meinaa eteenpäin päästä niin yleensä kolarit tapahtuvat parkkipaikalla ja peruuttaen... ja kuitenkin kun vaihdetta kysyttiin niin...

 

["vieras"]

[QUOTE="mnä";24531694]nokatsos kun jos kolhii ja rimpuilee eikä meinaa eteenpäin päästä niin yleensä kolarit tapahtuvat parkkipaikalla ja peruuttaen... ja kuitenkin kun vaihdetta kysyttiin niin...[/QUOTE]

niin, mutta eikös kysynyt vaihetta?

 

["Ehkäpä"]

Katopa googlella 1-vuotiaan raivo ja tutustu useampaankin keskustelukirjoitukseen. Nuo teidän oireet näyttäis hyvin samalta kuin meillä tällä hetkellä 1 v 3 kk oireet. Teillä alkoivat vaan aiemmin kuin meillä. Kutsuvat "esiuhmaksi", joten menee ohi. Toivottavasti ennemmin kuin myöhemmin. Itseäni helpotti, kun näki kuinka monella muullakin on samoja ongelmia.