vauva 10 kk eikä vielä yhtään täyttä yötä ole nukkunut

Joo otsikko kertoo kaiken. Meillä siis ihana ukkeli, joka jaksaa päivällä olla iloinen ja seurusteleva. Mutta kun tahtoo olla yölläkin sama meno. Tai ei siis iloisena, mutta hereillä kuitenkin. :saint: . Alkaa olla tämä äiti melko väsy, kun yöt on yhtä peiton laittelua ja tassuttelua, mikä ei todellakaan meille ole tuonut rauhallisia öitä. No ok joskus saattaa olla sellainenkin yö että ei tarvi laittaa kuin kerran peittoa päälle, mutta ainakin aamut sitten alkaa 5-6 aikaan.
Kerronpas millainen meidän normaali yö on. Herra laittaa n. 20 aikaan illalla nukkumaan. Usein herää viimeistään ensimmäisen kerran kitisemaan puolen yön aikaan. Siitä sitten vaihtelevasti pätkiä nukkuen nukkuu jonnekin 5-6 saakka, välillä siis kitisten, mutta yleensä kyllä nukahtaa pelkästään siihen että laittaa peiton päälle. Sitten niitäkin öitä, että huudetaan tunti kaksi ennenkuin uni tulee. No sitten 5-jälkeen ei enää puhettakaan että tassuttelut auttais tai peittelyt vaan sitten tarvitaan maitoa nukahtamiseen. Kolme aamua on nyt kokeiltu, ettei maitoa vaan vettä, nin siitäkös elämä on syntynyt. Tänäänkin Puolitoista tuntia huusi vaihtelevalla volyymilla, mutta olin tiukkana enkä antanut maitoa. Nukahti, mutta vain 45 minuutiksi ja sama homma. Kello oli kyllä silloin jo puoli kahdeksan, joten sitten annoin maitoa. Eipä kylläkään juonut sitten paljoakaan, joten nälkä ei taida olla. Mutta ei kyllä sitten enää kyllä nukahtanutkaan.
Päivällä ei sen enempää unia ole herran kalenteriin merkitty, kuin 1,5 - 2 maksimissaan, ja nekin on vain yhet päikkärit mitä nukkuu päivällä.
Hirvittää mit se saa aikaiseksi, kun valvoo niin paljon, eikös tuon ikäisen pitäisi nukkua vielä aika paljon päivässä? Muuten ukkeli on kuin mikäkin enkeli, ei valita tai itke hereillä ollessa vain silloin kun nälkä tai väsyttää.
Alkaa vaan itse olla niin väsynyt noihin yö hulinoihin, vaikka päivät sitten meneekin hyvin kun vaan saa itsensä kiskottua ylös. Mitä ihmettä voisin tehdä toisin?
Ps. korvikkeen lisäämisen jälkeen yöt vain pahentuneet ja kakka on vihreää, ja yleensä melko löysää, pitäisikö vaihtaa merkkiä?

 

Tämä on nyt ehdotus, en tiedä auttaako: kerroit, että usein pitää laittaa peitto takas päälle. Oletko kokeillut unipussissa nukuttamista? Silloin lapsella on koko ajan lämmin olo, eikä sinun tarvitse nousta laittamaan peittoa päälle.

 

Niin me ollaan kokeiltu kyllä kahtakin eri unipussia, mutta ei ole auttanut asiaan ollenkaan. Esikoinen nukkui unipusissa jo kahden kuukauden ikäisestä alkaen ja yli vuoden ikään asti ja nukkuikin tosi hyvin unipussissa, joten luulimme sen auttavan univaikeuksiin tämän kuopuksenkin kanssa mutta ei . On se kyllä niin että ei ole samanlaisia sisarukset unilahjojensa kanssa, huoh. Toinen nukkuu tosi hyvin 13-14h yöunia ja toinen häthätää 9 tuntia, mitenhän se jaksaa noin vähillä unilla???

 

Jaksamisia vaan teidän koko perheelle ja erityisesti sinulle `suloinen`! Meillä myös neiti 10 kk ja yhtään kokonaista yötä en ole vielä nukkunut. Tosin en varmaan enää osakaan, mutta voishan ne unipätkät olla pitempiä kuin n. 3 tuntia yöllä maksimissaan. Meillä neiti saadaan yöunille 20.30-22.30 välillä ja saattaa siitä jo puolen tunnin päästä olla uudestaan hereillä. Yöllä joko annetaan vielä pullosta maitoo tai sitten se on tasaisen väli ajoin tutin laittoa suuhun. Myöskään meillä ei neiti nuku päiväunia kuin 30 min.-1,5h tuntiin. Tosin se nukkuu sitten kahet unet, kun yleensä ei jaksa yhdillä lyhyillä unilla koko loppu päivää. Oeln huomannut, että meijän neiti on sellainen levoton nukkuja, että siihen on kai vaan totuttava. On sellainen temperamenttinen, kuitenkin iloinen vipeltäjä! =) Jos sitä jossain vaiheessa ei sitten ite heräilis niihin levottomuuksiin vaan lapsikin oppisi kenties jossain vaiheessa itekseenkin rauhottuun.

En siis osaa auttaa, muuten kuin toivottaa ja toivoa rauhallisempia yöunia myös teidän perheelle! :hug:

 

Joo, meillä neiti täyttää parin viikon päästä vuoden eikä toivoakaan edes yhdestä täydestä yöstä. Esikoinen aikoinaan nukkui ekan täyden yön 2,5 vuotiaana, joten siihen vissiin tähtäin nytkin Pikkusen väsyttää...

 

Kuulostaisi kovasti että teidän ukkelilla olisi jotain (maha) vaivaa joka valvottaa... Ootko keskustellu asiasta nla lääkärin kanssa. Itselleni tässä allergikkojen äitinä tietysti mieleen tuo suolioireinen maitoallergia, mutta kyse voi olla jostain muustakin. Mutta meillä valvoskellaan ja nukutaan levottomasti silloin kun on jotain allergiaoiretta päällä. Mutta unimaidonkin nuo lapset ovat kaivanneet vielä kaksivuotiaaseen asti ja meidän 10 vuotiaskin herää vielä kerran yössä käymään meidän vieressä. Voimia teille...

 

Esikoinen oli maitoallergikko, nyttemmin ei enää oireile. Ja suolisto-oireinen sellainen, joten senpä vuoksi kuopukseltakin on otettu verikokeet sen varalta jos on allerginen. Eipä ollut!! Ei sekään tuonut helpotusta. Niinpä, jo lähes kaikki asiat on mietitty ja kelattu, mikä voisi olla vikana, mutta ratkaisua ei vaan löydy. Jossain vaiheessa epäilin refluksia, mutta neuvolan täti tyrmäsi lääkkeet ihanh suoralta kädeltä. Ja vaikka aikoinaan sanoi, että jos tulee painonnousun kanssa ongelmia niin sitten harkitaan lääkettä, ja painokonkrolliinb ollaan kohta menossa niin ei llääkkeitä tipu. Nyt joskin on kyllä nuo puklautukset loppuneet lähes kokonaan. joten ei kai refluksia sittenkään.
Kai sitten on vaan niin että on totuttava tähän valvomiseen, kun herra on kyllä melko tempperamenttinen tapaus. Kiihtyy ihan mitättömistä asioista. Kaikin puolin nin erilainen kuin vanhempi veli., joka on nukkunut yönsä hyvin 2 kk:n ikäisestä asti, ja on muutenkin lunkimpi tapaus, ei vähästä kummasta hermostu mistään. Mutta eihän ne tietysti mitään klooneja olekaan vaikka veljeksiä ovatkin

 

Hei!

Kuulostaa ihan samalta, kun meillä ennen unikoulua (pehmeää sellaista).
Ennen heräiltiin puolen-tunnin-kahden välein huutamaan ja vaatimaan tissiä. Yleensä homma meni niin, että ilta-aikaan, kun vanhemmat olisivat todellakin kaivanneet hetken rauhaa ja katsoneet esim. elokuvaa, neiti heräili puolen tunnin välein. Myöhemmin sitten tunnin välein, joskus harvoin saattoi mennä max kaksi.

Nykyisin nukutaan, kun tukki iltayhdeksästä aamukahdeksaan-yhdeksään koko porukka. Luksusta! (koputtaa samalla puuta). Vaikeaahan se oli ja en olisi millään uskonut, että näin hyviin tuloksiin olisi mahdollista päästä. Jos kiinnostuit kerron mielelläni lisää. Jossain vaiheessa sen valvomisen on pakko loppua! Itse olin aivan rikki yli puoli vuotta jatkuneen todellakin jatkuvan heräilyn jälkeen.

Tsemppiä!

 

Ja hei, kokeile ihmeessä sitä maidotonta korviketta. Tai esim. jogurttia ja puurot esim. luomumaitoon. Käsitellyt maitotuotteet eivät sovi monillekaan vauvoille (eikä sen puoleen aikuisillekaan...).

 

Joo kerrohan kimalainen lisää siitä unikoulusta. Ne yöt vielä jotenkuten meneekin pelkällä peittelyllä, mutta se 5-6 on maaginen raja sille, ettei unta enää saa millään ilman maitopulloa. Vesi ei kelpaa ja tassuttelu ei enää auta. Ollaan kyllä yritetty sitä tassuttelua, mutta jokin on kai mennyt pieleen, kun ei tunnu auttavan.
Josku harvoin on tosiaan sellaisia öitä kuin viimeyö, jolloin yhden kerran piti peitellä ja kuuteen asti riitti unta. Mutta kaikki ehdotukset tervetulleita! Kiitos

 

Meidän kuopus (8,5 kk) on aivan samanlanen, kyllä meillä on ihan yksilöllistä tuo yön yli nukkuminen. Esikoinen nukkui läpen koko yön jo heti ensi yöstä lähtien. Keskimmäinen alkoi nukkumaan koko yön kolmen kuukauden ikäisenä. En voi olettaa heti et kuopuskin nukkuisi koko yön. Yksilöllistä ainakin meillä.

Olen kanssa kokeillut unipussit, silkkimyssyt yms. yöksi. Poika on aina liti märkä unipussissa ja silkkimyssyssä. Nyt öisin annan tutin suuhun ja peiton päälle. Kerran yössä pullollisen maitoa, herää sen 1-4 kertaa yössä. Nyt on vähentänyt 1-2 yössä. Jospa se tästä vähitellen.

Serkkupoika heräilee kahden tunnin välein, vauvasta saakka ja heräilee edelleen, on parikymppinen jo.

 

Heippa!

Yösyöttöjen lopettaminen kysyy kanttia. Meillä tilanne oli aika lailla pakonsanelema, koska vauva nukkui TODELLA huonosti ja heräsi TODELLA usein vielä seitsenkuisena. Uuteen uneen päästiin vain tissin avulla, vaikkei nälkä ollutkaan. En enää kerta kaikkiaan jaksanut moista. Kerron nyt tarkkaan, mikä toimi meillä. Eräänlainen pehmeä unikoulu, jos nimeä metodille halutaan.

Paljon ruokaa ja läheisyyttä päivisin. Iltaan tarkat rutiinit, vauva omaan huoneeseen, jos mahd. Kahdet tarpeeksi pitkät päiväunet.
Nukkumaankäydessä rauhoittuminen tapahtuu rinnalla, sylissä tai pullolla, ei kuitenkaan nukuteta vaan varmistetaan, että vauva tiedostaa siirtämisen omaan sänkyyn. Hyvänyön toivotukset, silitykset tms. ja pois. Vaikka jää itkemään (alussa jää lähdetään silti. Odotetaan hetki oven takana ja kuunnellaan itkun sävyä. Jos ei vaimene (alussa ei todellakaan) muutaman minuutin päästä mennään huoneeseen, silitetään, toivotetaan hyvää yötä ja lähdetään taas pois. Meillä lapsi sai aina pahemman hepulin, kun mentiin luokse. Halusimme kuitenkin, että vauva tietää, ettei häntä ole hyljätty. Meillä siis toimi se, ettei häntä jääty rauhoittelemaan saati nukuttamaan. Toisilla toimii rauhoittelu tassun avulla. Jostain syystä meillä tassuttelu sai vain aikaan pahemman raivarin. Siispä muutaman minuutin, max viiden minuutin välein käytiin luona ja poistuttiin saman tien. Jos itku oli vaimeaa tai taukosi välillä, kuunneltiin. Ei siis rynnätty huoneeseen heti vaan vasta, kun kuultiin, että ilman ei selvitä. Tätä niin kauan, kun nukahtaa illoin ja öin, meillä myös päiväunilla, jos uhkaavat jäädä ihan pätkäksi. Ei sängystä nostamista, ei kantelua tai pyllylle taputtelua. Ne ovat vain uusia asioita, joihin ehdollistua ja joita vaatia tulevaisuudessa.

Nykyisin, reilua kuukautta myöhemmin, meillä nukutaan n. yhdeksästä aamuun 7.30-9. Lähtötilanteessa alettiin heräillä puoli tuntia nukahtamisen jälkeen aina puolen tunnin välein ja yöllä sitten tunnin välein. Hohhoijaa... Meillä kaiken a ja o oli se, että vauva oppi nukahtamaan itse omaan sänkyynsä. Siihen sitä uskaltaa sitten nukahtaa öisinkin herättyään, samaan turvalliseen paikkaan. Oma huone takaa rauhan ympärillä. Joskus yhä herää yöllä itkemään, mutta ei kaipaa toimenpiteitä. Huomatessaan olevansa turvallisessa paikassa, nukahtaa uudelleen itsekseen muutamassa minuutissa. Aamukuutta kannattaa pitää rajana heräämiselle.

Huh, huh, tulipa selostus! Jos jäi jotakin epäselväksi, kysele lisää.
Onnea matkaan!

Vielä yksi juttu.
Yön pimeinä tunteina epätoivon ja syyllisyyden iskiessä sain apua eräästä kirjasta lukemastani ajatuksesta.

Vauvan herätessä hänen ajatuksensa ovat seuraavanlaisia:
minua pelottaa, en osaa nukahtaa, en selviä yksin, kuolen tänne.

Aikuinen voi toimillaan viestiä vauvalle seuraavilla tavoilla:
olet oikeassa, kuolet varmasti, et selviä. Tule syliin, niin tuuditan sinut uneen.

Tai näin: Et tietenkään kuole, tottakai selviät, katso nyt, ei mitään pelättävää, oma sänky on ihan turvallinen paikka!

 

Romuttuuko tuo koko unikoulu, jos aamulla sitten 6 aikaan annan maitoa, sylissä ja sitten laitan takaisin sänkyyn ja vauva nukahtaa? Kun sellaista meillä on ollut jo pitkään, mutta lisäksi nuo yöheräilyt, jotka kyllä välissä on vähempänä ja joskus taas niitä heräilyjä on paljon. En usko että nyt olisi hampaitakaan tulossa, tai mitään uusia taitoja olisi opittu. Jotkut puhuu jostain eroahdistuskausista, meillä sitä on vissiin jatkunut ensimmäiset 10 kuukautta
Tuo päiväuni asia kans mietittyttää, kun meillä ei kertakaikkiaan nukuta niitä toisia päikkäreitä. Se on aivan kamalaa huutamista, jos erehdyt viemään omaan sänkyyn, eikä monesti nukahdeta vaunuihinkaan.
Ruokakaan ei maistu kovin hyvin, tai siis kaikki makea menee, mutta mutta se liharuoka on yhtä taistelua. Yhden liharuoan saan päivässä jotenkuten menemään, mutta toista ei millään. JOten voihan se tietty vähän nälkäinenkin olla yöllä, mutta aamulla maitoa ei mene kuitenkaan kuin 1dl.
Tuota tuollaista unikooulua ollaan harjoitettu jo aika pitkään, mutta tosiaan se 5-6 on sitten sellainen raja että ei jatku unet ei.Välissä tassutellaan, välissä muuten vaan käydään silittelemässä, mutta uni ei kyllä tule ilman maitoa.Mutta ehkä se onkin se meidän ongelma, että sitten tulee sitä maitoa annettua, ei yöllä, mutta aamuyöstä, joten vauva varmaan olettaa, että sitä tulee ainasitä maitoa, mistä se vauva voisi kellonajan tietää.
Tuttia ei poika ole koskaan huolinut, joten siitä ei ainakaan ole kyse, että tarvitsis olla laittamassa sitä suuhun, että nukahtaisi tai jos se sattuu tippuun lattialle...

 

hei tähän väliin, millasia ne unipussit on ja mistä niitä saa??? sori kun tässä kysyn. meil heräillään kans 1-5krt.. tyttö kyl vasta 6kk.

 

vauvatarvikeliikkeistä minä olen ostanut molemmat.lisäksi netin kautta saa tilattua niitä unipusseja. googleta unipussi niin saat varmasti osoitteita mistä voi tilata.

 

Meillä tyttö 10 kk nukkuu unipussissa heräämättä ilman tuttia noin 20 - 06 eli uusi päivä alkaa kello kuus tai viimeistään puoli seitsemän. Muistaakseni alkoi nukkua n. 7 h pätkiä noin 2 kk ja puolivuotiaasta (silloin siirretty omaan huoneeseen) nukkunut tuon 10 h yhtä soittoa. Kavereita kun kuuntelee niin kovin on yksilöllistä tuo yöuni, ja samaa tuntuu kertovan asiasta käyty keskustelu täälläkin

 

Meillä ollaan unikoulutektu ja luovuttu tutista ja yötissittelystä (rajana pidän että ennen kuutta ei tissiä tipu, sitten on jo niin mahdottoman pitkä aika iltapuurosta maidosta että minusta tuntuu että täytyy maitoa antaa ja poika kyllä sitten syökin), tassuteltu, silitelty, vaivihkaa opetettu että ihan itsestäänkin voi nukahtaa ja SILTI poika (vajaa 10kk) herää vähintään kerran ennen kuutta ja hänet täytyy laittaa makaamaan jotta ymmärtää alkaa nukkumaan. Unipussi on asia mitä ei olla testattu, täytyykin ottaa selvää valikoimasta ja hommata sellainenn, jospa se takaisi meillä äidillekin makoisat yöunet (jos sitä enää osaa nukkuakaan

 

Tutukta kuulostavat 10kk unipulmat täälläkin! Yöt tosi vaihtelevia, esim. nyt heräsi itkemään vain klo 01 ja 03 ja kuudelta annoin maitoa. Välillä pojan herääminen yöllä on itkua, toisinaan taas seisoo sängyssä ja hymyilee pirteänä!? Nyt on alkanut vähän paremmin riittää tutti alkuyön kertoina, 05-06 myös meillä on jo saatava maitoa, tutti lentää kaaressa suusta ja poitsu hermostuu, jos ei pulloa ilmesty. Myös tuttujen kanssa jutellessa huomaa, miten erilaisia nukkujia lapset on, tosi usein kuitenkin kuulee juuri tätä yöheräilyä! Myös meillä poika nukkuu yksin, luulen, että sekin osaksi rauhottaa hänen, ja myös minun öitäni!