vauva 1,5 kk ja työhaastattelu

[onnellinen]

no kannattaa se nyt ainakin käydä kokeilemassa pääsetkö kakkos kierrokselle, saahan maidon tosisaaan annettua tuttipullostakin ja lypsät sitä vaan sitte varastoon pakkaseen jos pääsetkin sinne viikonloppu haastatteluun.. ja siellä sitte lypsät maitoa jotta maidon tulo jatkuu.. eli imetys ei nyt ainakaan voi olla esteenä, eri asia on että miten työ sitten jatkossa verottaisi aikaa lapselta/lapsilta.. isähän voi ihan hyvin pitää sen vanmhempain vapaan lopun ja tekee vaan hyvää isä-lapsi suhteelle.. mutta miettisin kyllä tosissaan miten sitten jatkossa kun kumpikin on työelämässä takasin niin onko työt kuinka aikaa vieviä siis siinä mielessä että olisiko paljon reissuja ja pitkiä päiviä... se ei meinan välttämättä ole hyväksi pienelle lapselle..

 

[en voi tajuta]

Kuten huomaatte joillakin täällä ei ole mitään muuta kuin lapset, lapset ja lapset. Mitä väliä mistään muusta, eikä varsinkaan miten viihtyisi töissä?

Jos lapsen saa, lapsen kuuluu olla pääosassa. Surettaa, että nykyään äidit ovat niin itsekkäitä, että pistetään jokin muu asia lapsen edelle. Taitaa olla vanhanaikaista omistaa elämänsä lapselle täysin edes muutamaksi kuukaudeksi. Miksi se on niin paha asia nykyään? Ja kotiäitiyttä ei arvosteta juurikaan.

Miten se haastattelussa käyminen on vauvalta pois? Tai viikonlopun kestävä haastattelu jos mummo tai isä hoitaa lasta? Minä en vaan ymmärrä yhtään näitä mielipiteitä. Jos työpaikka odottaa ja äitiysloman jälkeen sinne menee, niin miten vauva on kärsinyt? Siitä yhdestä viikonlopustako!?

 

[uranainen]

Kuten huomaatte joillakin täällä ei ole mitään muuta kuin lapset, lapset ja lapset. Mitä väliä mistään muusta, eikä varsinkaan miten viihtyisi töissä?

Jos lapsen saa, lapsen kuuluu olla pääosassa. Surettaa, että nykyään äidit ovat niin itsekkäitä, että pistetään jokin muu asia lapsen edelle. Taitaa olla vanhanaikaista omistaa elämänsä lapselle täysin edes muutamaksi kuukaudeksi. Miksi se on niin paha asia nykyään? Ja kotiäitiyttä ei arvosteta juurikaan.

Itse henkkoht arvostan kotiäitejä ja kotiäitiyttä. Mutta minusta ei ole siihen, näitä muutamia kuukausia lukuunottamatta. En olisi jäämässä kotiäidiksi vaikka en hakisikaan tähän uuteen paikkaan. Meillä ei ole a) taloudellista mahdollisuutta siihen b) tarvitsen myös muuta elämääni, olkoot se sitten itsekästä. Haen uutta työpaikkaa koska en ole vanhassa viihtynyt. Tärkeitä on kuitenkin mielestäni se, että jokainen perheessä olisi onnellinen ja eläisi mielekästä ja antoisaa elämää, niin lapset, isä ja äiti. Ja koira.

 

[lässyn lää]

Kuten huomaatte joillakin täällä ei ole mitään muuta kuin lapset, lapset ja lapset. Mitä väliä mistään muusta, eikä varsinkaan miten viihtyisi töissä?

Jos lapsen saa, lapsen kuuluu olla pääosassa. Surettaa, että nykyään äidit ovat niin itsekkäitä, että pistetään jokin muu asia lapsen edelle. Taitaa olla vanhanaikaista omistaa elämänsä lapselle täysin edes muutamaksi kuukaudeksi. Miksi se on niin paha asia nykyään? Ja kotiäitiyttä ei arvosteta juurikaan.

tottakai lapsi on pääasia, mutta elämässä voi olla muutakin ja pitääkin olla.

 

[Näkymätön Ninni]

Mä oon sitä mieltä että että jos itse sitä todella tahdot ja pelkäät katuvasi jälkikätten ja jos miehesi on valmis jäämään vauvan kanssa kotiin jos tarttee aloittaa työt ennen äitiysloman loppua niin sitten sinä menet ja teet sen mitä haluat tehdä!

Ei lapset estä toteuttamasta unelmia, varsinkin jos on se vastuunsa tunteva ja sinua tukeva mies siinä rinnalla!

Jossain ulkomailla ei äiti voi olla paria kuukautta kauempaa kotona vauvan kanssa koska pakko tehdä työtä jotta saa ruokaa pöytään ja katon pään päälle, lapsi kyllä pärjää vaikka ihanne olisikin olla kotona, mutta mielestäni rakastava ja huolehtiva isä ajaa samanasian kuin äiti, paitsi et imetys ei miehiltä vielä suju, mutta voihan sitä sitten imettää silloin kun kotona on ja pumpata vauvalle omaa maitoa pakastimeen jos niin haluaa.

Teet just niin kuin sinusta tuntuu jos miehesi sen hyväksyy!


Tarttee nyt kai lisätä jotta ei kuitenkaan sontaa niskaan tule että itse tahdon kuitenkin valita kotiäitiyden ja lapset, mahdollisesti joskus myös hoitolapset, koska minun "työni" on olla kotona lasten kanssa, tai siis niin sen tahtoisin olevan, nyt kun olen työelämää maistanut.. Eikä minulle sitä paitsi mintään loistotilaisuuksia koskaan tulisikaan..

 

[Viblsp]

Kuten huomaatte joillakin täällä ei ole mitään muuta kuin lapset, lapset ja lapset. Mitä väliä mistään muusta, eikä varsinkaan miten viihtyisi töissä?

Jos lapsen saa, lapsen kuuluu olla pääosassa. Surettaa, että nykyään äidit ovat niin itsekkäitä, että pistetään jokin muu asia lapsen edelle. Taitaa olla vanhanaikaista omistaa elämänsä lapselle täysin edes muutamaksi kuukaudeksi. Miksi se on niin paha asia nykyään? Ja kotiäitiyttä ei arvosteta juurikaan.

Miten se haastattelussa käyminen on vauvalta pois? Tai viikonlopun kestävä haastattelu jos mummo tai isä hoitaa lasta? Minä en vaan ymmärrä yhtään näitä mielipiteitä. Jos työpaikka odottaa ja äitiysloman jälkeen sinne menee, niin miten vauva on kärsinyt? Siitä yhdestä viikonlopustako!?

En vain ymmärrä sitä, että pieni lapsi jätetään muiden hoidettavaksi. Etenkään alle 1-vuotias. Mitä järkeä on saada lapsi ja nähdä sitä sitten hetken aamulla ja hetken illalla? Siis oikein uraputkesta haaveillaan kun vauva on noinkin pieni. Taidan olla epämuodikas ajattelutapoineni. :kieh:

 

[meah]

Jos lapsen saa, lapsen kuuluu olla pääosassa. Surettaa, että nykyään äidit ovat niin itsekkäitä, että pistetään jokin muu asia lapsen edelle. Taitaa olla vanhanaikaista omistaa elämänsä lapselle täysin edes muutamaksi kuukaudeksi. Miksi se on niin paha asia nykyään? Ja kotiäitiyttä ei arvosteta juurikaan.

Mä arvostan kotiäitiyttä ihan todella.

Mutta mä en näe sitä ristiriitaa, mitä täällä mustavalkoisesti toitotetaan.

Se, että teen töitä, ei missään vaiheessa aja tärkeysjärjestyksessä lasteni ohi.
Lapset on kaikkein tärkeintä.
Mutta lapsillani on myös toinen yhtä hyvä ja kykenevä vanhempi. Mielelläni annan hänellekin tilaisuuden nauttia lasten kanssa olosta kotona.

Miksi äidin pitäisi unohtaa kaikki omat haaveensa ja katkeroitua kotona jos se ei hänen luonteelleen sovi, vain siksi että on äiti? Ihmisellä voi olla monta muutakin roolia elämässä, jopa päällekkäin.

En myöskään halua, että lapset ovat täysin riippuvaisia vain ja ainoastaan minusta. Se vasta olisikin itsekästä.
Mieluummin pelaan varman päälle, elämästä kun ei ikinä tiedä.

Edelleen, jokainen perhe on omanlaisensa ja hoitaa asiat itselleen parhaiten sopivalla tavalla.

 

[SONA]

Itse en olisi koko hakemusta edes laittanut,ei juuri työt mielessä kun pojat oli vauvoja,keskityin niihin. Itse en menisi.Mutta olen varmasti erilainen ihminen kuin sinä joten teet oman ratkaisun,sen mikä tuntuu parhaalta.

 

[uranainen]

....
Siis oikein uraputkesta haaveillaan kun vauva on noinkin pieni. Taidan olla epämuodikas ajattelutapoineni. :kieh:

Onko uraputki ja lapsi jotenkin toisensa poissulkevia? Vain joko tai? Eikö kultaista keskitietä ole?

 

[Janicatar]

Minä menisin haastatteluun! Ja en sinuna miettis huono-äiti juttuja yhtään.. Täällähän nyt pyörii kaiken maailman hörhöjä, että älä niistä välitä.. Jos minä olisin vaan päässyt edes haastatteluun, niin olisin mennyt.. Ja varsinkin jos ja kun menet sinne viikonloppuhaastatteluun ja saat sinne vauvalle hoitajan mukaan, niin eiköhän kaikki mene hyvin. Ja itse en niin välitä mistä vauva maitonsa saa, kunhan saa, että olisko se maailman loppu jos hoitaja antais pullosta maitoa vauvalla.. ???? Nämä on vähän jokaisen henk.koht. asioita... mutta tsemppiä sulle! :heart:

 

[NeitiNasu]

Tietysti menet ja kokeilet onneasi jos tuntuu siltä. Meilläkin isä hoitaa lapset (vauva 5 kk) ja on hoitanut jo parisen kuukautta kun mä teen iltoja töissä. :wave:

 

[Kata-76]

Tottakai kannattaa mennä työhaastatteluun, harvemmin sitä ketään kotoa tullaan töihin pyytämään :headwall: Ja jos vauva vaan suostuu syömään korviketta, niin ei minusta parin päivän tauko täysimetystä kaada. (Tissit kyllä räjähtää siinä vaiheessa ilman tyhjennystä.) Ja toisenakin jos mahdollista ota mies mukaan viikonlopuksi, ottakaa vaikka hotellihuone läheltä ja käy imettämässä ruoka- ja kahvitauoilla. Tai pyydä isää tuomaan lapsi sinne tauoille. Kyllä nyt muutama päivä järjestyy kohtuullisen pienillä järjestelyillä.
Itse työhomma, jos sen saat niin on asia erikseen, eli miten lapsen hoito jne.
Täältä ei todellakaan saa kannustusta työhommiin, mutta on olemassa ihmisiä jotka haluaa lapsia, mutta myös uran, eli et ole ainoa! Lapset ja ura ei minusta ole toisiaan poissulkevia. Minä menin takaisin töihin kun lapsi 7.5 kk, isä jäi kotiin loppulomiksi, sen jälkeen päivähoitoon. Homma on toiminut meillä oikein hyvin.

 

[tutteri himmeenä]

Itse tiedän miltä tuntuu mennä joka päivä työhön jonka ilmapiiri on terveisiä....... Olen ollut opintovapaalla välillä ja koittanut hakea aktiivisesti uutta työtä, mutta en ole onnistunut sitä vielä saamaan siispä nytkin joudun palaamaan omaan työhöni 1.10. hyvin raskain askelin. Joten sinuna menisin niin pitkälle rekrytointi prosessissa kuin vain ikinä mahdollista ja siinä vaiheessa kun sinut valitaan tehtävään voit vielä ratkaista asian kuten sillä hetkellä parhaalta tuntuu.

Toiseksi isä on myös vanhempi ja aivan yhtä pätevä ihminen olemaan lapsen kanssa kotona kun äiti käy työssä, ethän kuitenkaan ollut laittamassa lasta vieraaseen paikkaan hoitoon heti kun mahdollista vaan olette miehesi kanssa keskustelleet asioita halki.

Minä itse olisin valmis uhraamaan unelmatyöpaikan suhteen vaikka aikaani lasten kanssa, koska olen varma että se aika jonka sitten viettäisin lasteni kanssa olisi paljon laadukkaampaa ja parempaa kuin se aika minkä nyt vietän työpäivästä toipuen ja rutiinit hoitaen. Kun on töissä hyvä olla on helpompi hoitaa siviilitehtävääkin.

Ei muuta kuin ura uusiksi, ei hyvä äitiys ole siitä kiinni kuinka paljon vietät aikaa lasten kanssa vaan miten vietät sen ajan.

Ja nyt tää äiti alkaa tekee kouluhommia!

 

[possu]

Se on once, ei ones in a lifetime. Ja en kyllä edes miettisi mitään työ- tai koulupaikkaa noin pienen lapsen äitinä. Toivottavasti hakuprosessi on kohdallasi syrjivä.

Onko sulla jo vakipaikka jossain odottamassa ?
Meidän pienin oli 6kk kun hain paikkaa mikä sattui oleen auki. Tarkoitus ei ollut mennä töihin vielä 2 vuoteen, mutta toisin kävi. Pääsinkin yllättäen haastatteluun ja sain tietää parin vko:n päästä että paikka on mun. Haastattelussa sanoin että haluan olla lasten kaas vielä ainakin kesän. Saatiin viettää se kesä vielä kotosalla ny oon jo töis. Tällä alalla ei oo muutakun pätkiä tiedos ja ne on lapsille ja vanhemmille rankempia kuin se että tietää töiden jatkuvan ja pystyy suunnitella elämäänsä pitemmälle kuin yhdeksi päiväksi.
Kyllä mäkin oon aina ollu sitä mieltä että lapsen paikka on kotona, mut mielipide saattaa muutua tai ei välttämättä mielipide, mut elämä.
Aurinkoisia päiviä kaikille kotiin ja töihin !!!+ kotitöihin

 

[winhis]

Kuten huomaatte joillakin täällä ei ole mitään muuta kuin lapset, lapset ja lapset. Mitä väliä mistään muusta, eikä varsinkaan miten viihtyisi töissä?

Jos lapsen saa, lapsen kuuluu olla pääosassa. Surettaa, että nykyään äidit ovat niin itsekkäitä, että pistetään jokin muu asia lapsen edelle. Taitaa olla vanhanaikaista omistaa elämänsä lapselle täysin edes muutamaksi kuukaudeksi. Miksi se on niin paha asia nykyään? Ja kotiäitiyttä ei arvosteta juurikaan.

kyllä mä ainakin arvostan, arvostan näet sellaisiakin ihmisiä jotka tekevät asiat toisin kuin minä ja tiedostan, että en tiedä toisten perhe-elämästä ja taustoista tarpeeksi voidakseni arvostella heidän valintojaan ja kykyjään vanhempina.

 

[poikia3]

Kuten huomaatte joillakin täällä ei ole mitään muuta kuin lapset, lapset ja lapset. Mitä väliä mistään muusta, eikä varsinkaan miten viihtyisi töissä?

Jos lapsen saa, lapsen kuuluu olla pääosassa. Surettaa, että nykyään äidit ovat niin itsekkäitä, että pistetään jokin muu asia lapsen edelle. Taitaa olla vanhanaikaista omistaa elämänsä lapselle täysin edes muutamaksi kuukaudeksi. Miksi se on niin paha asia nykyään? Ja kotiäitiyttä ei arvosteta juurikaan.

Miten se haastattelussa käyminen on vauvalta pois? Tai viikonlopun kestävä haastattelu jos mummo tai isä hoitaa lasta? Minä en vaan ymmärrä yhtään näitä mielipiteitä. Jos työpaikka odottaa ja äitiysloman jälkeen sinne menee, niin miten vauva on kärsinyt? Siitä yhdestä viikonlopustako!?

En vain ymmärrä sitä, että pieni lapsi jätetään muiden hoidettavaksi. Etenkään alle 1-vuotias. Mitä järkeä on saada lapsi ja nähdä sitä sitten hetken aamulla ja hetken illalla? Siis oikein uraputkesta haaveillaan kun vauva on noinkin pieni. Taidan olla epämuodikas ajattelutapoineni. :kieh:

Tiedätkö, että äitiyslomasta vain pieni pätkä on äitiyslomaa ja loppu vanhempainvapaata, jonka voi pitää kumpi vain vanhemmista. Miksi vanhempainloma olisi vain äidin oikeus. Miksei sitä vapaata voisi pitää myös isä? Ja miksei voida kunnioittaa jokaisen perheen valintaa siitä, kuka loman pitää? "Mitä järkeä on saada lapsi ja nähdä sitä sitten hetken aamulla ja hetken illalla?" kirjoitat. Näin joutuu suurin osa isistä toimaan, miksi se sitten oikeampi tapa toimi?

 

[äiti 40plusplus]

eli vauva olisi melkein puolivuotias kun työt alkaisi? en nyt lukenut olisiko sinun miehelläsi mahdollista olla se vanhempainvapaa-aika kotona sitten tai miten hoito järjestyisi. Mutta onhan äitejä jotka tuon tekee ja vauvat pärjää ihan hyvin kuitenkin.
Mutta onko sinulla mahdollista siirtää työn alkua yhtään? aikanaan yksi ystävättäreni haki yhtä virkaa raskaana ollessaan (kertoi rehellisesti olevansa raskaana!)ja sovittiin että hän aloittaa kun ä-loma (ja se vanhempainvapaa myös, ettei nyt kukaan ala saivarrella) on pidetty.
Vaikka lapset on tärkeitä niin kuitenkin myös se että lapsella on hyvä koti, vanhemmat viihtyy työssään ja voivat hyvin muutenkin, on hyvin tärkeää.

 

[vieras]

no haet sinne töihin uudestaan vuoden kuluttua! kuulostaa vähän sellaiselta duunilta, että sinne on varmasti mahdollista hakea ja päästä myöhemminkin.

 

[uranainen]

Kiitos kannustavista kommenteista ja muistakin, ei niin kannustavista ajatuksista. Tarkennuksena vielä viesteihini, että jo hakemuksessa kerroin olevani äitiyslomalla.

Olen nyt ajatellut asiaa. Menen haastatteluun ensi viikolla. Katsotaan pääsenkö jatkoon ja täytyykö tuota viikonloppuhaastattelua miettiä ja järjestellä. Jos pääsen jatkoon, katsotaan sitten uudelleen asiaa. Asia kerrallaan. Tuo haastatteluviikonloppu varmaankin jotenkin järjestyy ja lapsi ei siitä varmasti mitään elinikäisiä traumoja saa. jos työn saan, pyydän että aloitan työn vasta vanhempainvapaan loputtua. Jos se ei onnistu, niin en tiedä minkä valinnan teen. Nyt tuntuu siltä, että kieltäytyisin uudesta työstä ja palaisin vanhaan, tympeään työpaikkaan sitten loman loputtua.

Ja tosiaan joka tapauksessa yrittäisin sitten myöhemmin uudelleen.

 

[utelias]

Kiitos kannustavista kommenteista ja muistakin, ei niin kannustavista ajatuksista. Tarkennuksena vielä viesteihini, että jo hakemuksessa kerroin olevani äitiyslomalla.

Olen nyt ajatellut asiaa. Menen haastatteluun ensi viikolla. Katsotaan pääsenkö jatkoon ja täytyykö tuota viikonloppuhaastattelua miettiä ja järjestellä. Jos pääsen jatkoon, katsotaan sitten uudelleen asiaa. Asia kerrallaan. Tuo haastatteluviikonloppu varmaankin jotenkin järjestyy ja lapsi ei siitä varmasti mitään elinikäisiä traumoja saa. jos työn saan, pyydän että aloitan työn vasta vanhempainvapaan loputtua. Jos se ei onnistu, niin en tiedä minkä valinnan teen. Nyt tuntuu siltä, että kieltäytyisin uudesta työstä ja palaisin vanhaan, tympeään työpaikkaan sitten loman loputtua.

Ja tosiaan joka tapauksessa yrittäisin sitten myöhemmin uudelleen.

Mitenkä sun kävi haastattelussa ?

 

[Rieputarallaa]

meahin kanssa täysin samaa mieltä .

*muoks* Olipas tämä vanha ketju... luin tekstejä niin innolla, etten hokannut päivämääriä ollenkan. Mielenkiintoista olis kyllä kuulla, miten ap:n työkuvioiden kävi.

 

[Ainuli]

Minä kyllä olen sitä mieltä, että ehdottomasti menet siihen haastatteluun. Ja sitten katsot miten pitkälle pääset. Kyllä vauva pärjää yhden viikonlopun ilman sinua, kun hänellä kerran on turvallinen hoitopaikka. ÄLÄ JÄTÄ TILAISUUTTA KÄYTTÄMÄTTÄ, KOSKA IHAN VARMASTI SE HARMITTAA!!