vatsa pilalla raskauksien jälkeen ja uusi suhde. (sis kuvan)

Jos vaakakupissa painaa enemmän täydellinen ulkonäkö kuin täydellinen luonne, niin arvot ovat aika pahasti vinossa.

Eihän M33 väittänyt että pitäisi olla täydellinen.

Mä ainakin olen hiton nirso. Noin 90 prosenttia vastaan kävelevistä miehistä ei kelpaisi mulle ulkonäöllisesti. Siis ihan vaan ulkonäön perusteella jätän tutustumatta suureen osaan ihmisistä.

Ja se kymmenen prossaa, minkä kelpuutan, ei kyllä ole mitään kiiltokuvapoikia tai urheilutähtiä muodoltaan. Eikä se, jos jonkun paidan alta paljastuisi arpia muuttaisi mielipidettäni mihinkään.

Mutta ON se tärkeä!

 

M33, mikä iloa saat tälläisesta jänkkäämisestä? Jokainen sai mielipiteensä sanoa, miksi pitää ruveta vaatimaan ketään "tilille" ketään?

Olen hirveän pahoillani jos jatkoajassa on liian hiljaista, mutta se nyt varmaan olisi oikea paikka väittelyllesi

 

Jos vaakakupissa painaa enemmän täydellinen ulkonäkö kuin täydellinen luonne, niin arvot ovat aika pahasti vinossa.

Siinä tapauksessa maailma on täynnä arvoiltaan vinoutuneita ihmisiä. Luonteeltaan täysin moitteettomat ihmiset saavat nimittäin jatkuvasti pakkeja siksi, että heidän ulkonäkönsä ei satu syystä tai toisesta sytyttämään treffikumppania. Ihmettelen joidenkin kommentoijien tiukkaa rajanvetoa, jonka mukaan muut syyt kiinnostuksen lopahtamiselle ovat okei, mutta suhteen kehittyminen deittailua pidemmälle ei saa missään tapauksessa kaatua ulkonäköpiirteisiin. Näin siitäkin huolimatta, että romanttista kiinnostusta ei voi itse kytkeä päälle.

Ilmeisesti moraalinen ihminen jatkaa deittalua ja antaa suhteen kehittyä vaikka lasten hankintaan asti, vaikka ei tuntisikaan toiseen fyysistä vetovoimaa. Ei ihme, että niin moni avioliitto päättyy eroon.

 

[QUOTE="henni";30282431]M33, mikä iloa saat tälläisesta jänkkäämisestä? i[/QUOTE]Ennemminkin pitäisi kysyä, mitä iloa eräät muut keskustelijat saavat epäloogisen, laiskasti ajateltujen ja loukkaavien kommenttien esittämisestä.

 

Oot normipainoinen ja tissit on ok. Ei hätää. Minä antasin mennä ihan tilanteen mukaan koska tod. näk. vatsa häiritsee enemmän sinua kuin miestä.

 

[QUOTE="M33";30282438]

Ilmeisesti moraalinen ihminen jatkaa deittalua ja antaa suhteen kehittyä vaikka lasten hankintaan asti, vaikka ei tuntisikaan toiseen fyysistä vetovoimaa. Ei ihme, että niin moni avioliitto päättyy eroon.[/QUOTE]

Fyysinen vetovoima ei ole ainoa asia, jota pitkä liitto vaatii. Ja mielestäni jos ihmisillä on keskenään sekä fyysinen vetovoima, että henkinen yhteys, sellainen suhde kestänee paremmin. Vaikka toinen olisi ulkonäöllisesti täydellinen, mutta kemiat ei kohtaa, niin eihän siitä mitään tule.

Mielestäni yksinkertaistat tätä ulkonäköasiaa liiaksi. Vedät niin sanotusti mutkat suoriksi.

 

voi jestas mitä ryöppyä M33 saa niskaansa =D

Siis väitättekö te naiset oikeasti, ettei ulkonäöllä ole väliä? Tai ulkonäön muuttumisella ole väliä? Vai sanotteko näin siksi, että naiset monesti muuttuvat eniten?

Ensinnäkään raskaus ja synnytys eivät automaattisesti pilaa ja lihota läheskään kaikkia naisia. Toisekseen ei ole omassa valinnassa kiihottua tai olla kiihottumatta toisen ulkonäöstä.

Mun exä oli mukava tyyppi, mutta aina kun se riisuutui, mua alkoi tökkimään. No se suhde ei kauaa kestänyt.

Mutta kyllä minä näin naisena lemppaan miehen ennemmin vaikka isomman lihomisen kuin uskonnollisen vakaumuksen vuoksi.

 

Mutta kyllä minä näin naisena lemppaan miehen ennemmin vaikka isomman lihomisen kuin uskonnollisen vakaumuksen vuoksi.

Täytyy sanoa, että tämä lause kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Kumpi noista ominaisuuksista on sellainen, johon henkilö voi itse vaikuttaa..??

Läskin saa aina pois, mutta ajatuksia on vaikea muuttaa.

 

Mulla on kans kaksoset ja tuollainen ylivenyttynyt mahanahka (ollut jo 15 vuotta) + ylipainoa reilusti ja silti mun mies jaksaa hiplata mun mahaa jatkuvasti ja kertoa, miten ihanan pehmoinen se on (johtuu varmaan siitäkin, kun tietää, että itse inhoan tuota etureppua), ja melkein joka ilta nukkumaan käydessä se hivuttaa käden joko tisseille tai sit mahalle, joten eipä tuo inhottavan tunnu.. :/

 

Näytin kuvaa miehelleni ja kysyin rehellistä mielipidettä. Hän oli sitä mieltä että asia häiritsee enemmän sinua itsesäsi kuin miestä. Hänelle ei raskauden jäljillä olisi mitään merkitystä jos nainen muuten on kiinnostava. Sanoi vielä että jos miehellä on seksi mielessä niin hän ei edes huomaa vatsaasi.
Joten lähde mökille äläkä stressa asialla äläkä mainitse vatsastasi mitään etukäteen.
Mulla on neljä lasta ja yhdet täysaikaiset kaksoset mutta ihme kyllä ei yhtään raskausarpea eikä vatsanahka roiku.

 

voi jestas mitä ryöppyä M33 saa niskaansa =D

Siis väitättekö te naiset oikeasti, ettei ulkonäöllä ole väliä? Tai ulkonäön muuttumisella ole väliä? Vai sanotteko näin siksi, että naiset monesti muuttuvat eniten?

Ensinnäkään raskaus ja synnytys eivät automaattisesti pilaa ja lihota läheskään kaikkia naisia. Toisekseen ei ole omassa valinnassa kiihottua tai olla kiihottumatta toisen ulkonäöstä.

Mun exä oli mukava tyyppi, mutta aina kun se riisuutui, mua alkoi tökkimään. No se suhde ei kauaa kestänyt.

Mutta kyllä minä näin naisena lemppaan miehen ennemmin vaikka isomman lihomisen kuin uskonnollisen vakaumuksen vuoksi.

Oletko kiihkeä ateisti? Muuten en oikein ymmärrä, miten uskonnollinen vakaumus rinnastuu epämiellyttäviin luonteenpiirteisiin (esim. väkivaltaisuus, ylimielisyys, empatiakyvyttömyys).

On totta, että kiinnostumisvaiheessa ulkoisilla seikoilla on paljonkin väliä - harva kiinnostuu ihmisestä, joka ei yhtään viehätä. Mutta sitten kun toinen on todettu ihmisenä ihanaksi, ulkonäöllä ei enää ole kummoista merkitystä. Jos tuossa vaiheessa paljastuu vaikkapa arpia tai löysää nahkaa mahassa, sillä ei ole juurikaan väliä enää, koska tyyppi on muuten kiva.

Näin siis mulla, ja samanlaista asennetta odottaisin potentiaaliselta kumppaniltakin. Jos tyyppi osoittautuisi niin ulkonäkökeskeiseksi, että "sielujen sympatiasta" huolimatta jotkin arvet veis pohjan jutulta, mä olisin kyllä tehnyt tosi pahan virhearvion ja homma sietäiskin viheltää poikki.

 

En nyt jokaista juupas-eipäs-kommenttia jaksanut lukea, mutta aikamoista kyytiä M33 kyllä nyt saa. Ja mielestäni ainakin osittain ihan turhaan.

Olen ylipainoinen, isoperseinen ja mulla on tosiaan melkeen samanlainen maha, kuin mitä ap:llä. Lisäksi mulla on vino nenä ja korvatkin on vähän höröt. Kaksoisleuka on ehkä kuitenkin kasvojeni näkyvin ja huomiota herättävin piirre.

Voidaan siis sanoa, etten ehkä olen kedon kaunein kukka. Enkä toiseksi kauneinkaan

Mä ymmärrän hyvin sen, jos en ulkonäöllisistä syistä kelpaa jokaiselle vastaantulevalle miehelle. Mun mielestäni se on täysin normaaalia, että ihmisillä on erilaisia mielytymyksiä ja osa niistä mieltymyksistä kohdistuu ulkonäköön. Siinä missä yksi haluaa ehdottomasti kumppanin, jossa "on mistä ottaa kiinni", toinen haluaa kumppanin, joka on "tiukka ja fit". Kolmas haluaa sitten jotain siitä välistä ja neljännelle se on aikalailla sama.

Ei se neljäs kuitenkaan ole oikeassa se enempää, kuin ne kolme muuta. On ihan ok, jos ulkonäkö on yksi kumppanin valintaan vaikuttava asia.

Mä en voisi kuvitellakaa rinnalleni miestä, joka on ylipainoinen. Siis kun ei, ei ja ei. EI! Kaveriksi moinen mies kelpaa, mutta miten lähteä rakentamaan parisuhdetta sellaisen ihmisen kanssa, joka ei viehätä fyysisesti? Mä en kertakaikkisesti voi sille mitään, että mun mielestäni läski nyt vaan ei ole seksikästä, vaan hyvin vahva turn off. En tykkää omistakaan läskeistäni, joten miksi mun pitäisi tykätä muiden läskeistä?

Moni, moni muukin asia on mulle turn off. Ja saa ollakin.

Itsekin olen varmasti hyvin monelle turn off ja se on täysin ok. Kyllä meistä jokaiselle silti ottaja löytyy, vaikka meistä kukaan ei ihan jokaiselle kelpaakkaan.

Joku tuolla mainitsi jotain sen suuntaista, että ottaisi mieluummin taviksen, kuin komean naistenhakkaajan. Öh...no tämä nyt ei varmaan ollut kenellekään mikään yllätys, ettei naistenhakkaajat ole huudossa, vaikka he kuinka komeita olisivatkin.

Mäkään en ottaisi komeaa naistenhakkaajaa. Mutta en ottaisi tavistakaan. Mä haluan miehen, joka sytyttää mut ihan kaikilta osin. Enkä ymmärrä mikä tässä on niin väärin tai huonoa?

 

Chef tossa edellä totesi että:

"Mäkään en ottaisi komeaa naistenhakkaajaa. Mutta en ottaisi tavistakaan. Mä haluan miehen, joka sytyttää mut ihan kaikilta osin. Enkä ymmärrä mikä tässä on niin väärin tai huonoa?"

Ja joo, olen täysin samaa mieltä.

 

Yksinkertaisinta olisi, että sanot suoraan miehelle niin kuin asia on. Kerrot että häpeät vatsaasi niin suunnattomasti, että et kykene sitä näyttämään, etkä sen takia lähtemään mihinkään. Eiköhän se siitä sitten lutviudu eteenpäin.

Kaikkein typerintä ja ärsyttävintä on yrittää suoriutua joillain ihmeellisillä peittely-, piilottelu- ja ihmeasutempuilla salata asiaa. Sellaisesta ainakin menisi mielenkiinto ja halut ja ihmetyttäisi että mikä ihme tyyppi tuo on ja mitä kummaa se oikein vempuloi.

Fakta kun on että maha on mikä on ja siellä on ja pysyy. Ja se on siellä, oli paita päällä taikka ei. Ei kai tarkoituksenasi ole salata asia mieheltä, ja mitenkä sen pitemmän päälle pystyisitkään? Jos maha on miehelle ylitsepääsemätön asia, ei se salailulla kummene, vaan muuttuu mahdottomammaksi mitä pitemmälle asiaa venyttelee.

Että ei muuta kuin kissa, tai siis maha, pöydälle.

 

Mäkään en ottaisi komeaa naistenhakkaajaa. Mutta en ottaisi tavistakaan. Mä haluan miehen, joka sytyttää mut ihan kaikilta osin. Enkä ymmärrä mikä tässä on niin väärin tai huonoa?

Siis totta kai ulkonäöllä ja kemialla on väliä siinä vaiheessa, kun rajataan sitä kiinnostavien ihmisten joukkoa. Ja sen kaljun, läskit ja pituuden (esim.) näkee jo ennen tarkempaa tutustumista, eikö.

Mutta sitten, kun tämän rajauksen jälkeen on tutustunut ja ihastunut johonkuhun, tuntuu oudolta jos jokin mahanahka nousee kynnyskysymykseksi: jos se on olennainen parinvalintakriteeri, tokihan se tulee tarkistaa ennen kuin etenee kovin pitkälle suhteessa. (Hehe, voin jo sieluni silmin kuvitella ensitreffit, joilla tyyppi sanoo: "Vaikutat kyllä tosi kivalta, mutta mun on nähtävä sun mahas ennen kuin voin sanoa mitään jatkosta.")

 

Takaisin aiheeseen, onhan tuo ihan hirveä mätisäkki, mutta kyllä suurimmalle osasta miehiä tärkeintä naisessa on se että nainen on itsensä kanssa sinut ja tyytyväinen.

 

omituista jos juttu kaatuu yhteen mahanahkaan.

 

[QUOTE="M33";30282015]Ensimmäinen reaktioni oli: onneksi vaimoni ei tarvitse koskaan kärsiä tällaisesta. [/QUOTE]

No eiköhän jokaisella omat ulkonäköpaineensa ja -virheensä ole, kellä isommat, kellä pienemmät. Ja kellä mistäkin aiheutuneet.
Itse taas näytän raskauden ja synnytyksen ja imetyksen jälkeen mielestäni paremmalta kuin ennen.

 

Tse ottaisin vaikka lainaa leikkausta varten, hyvin sijoitetut rahat kun on tyytyväisyydestä itseensä kyse. Nykyäänhän saa leikkaukset osamaksulla käsittääkseni. Kysy sairaaloista.

 

Samalla voisi ottaa silikonit vaikka ihan itsetunnon kohottajaksi ja emättimen suuaukon kiristyksen.

 

Hienoa, että ap:n tarina sai mukavan päätöksen. Muuta jankkausta en jaksanutkaan lukea. =) Ihanaa, että löytyy miehiä, joita tuollaiset asiat eivät haittaa, ilmeisesti ap:nkin treffikumppani on jo kovasti ihastunut, jolloin tuollaiset ulkonäkövirheet eivät ole kovinkaan merkityksellisiä.

 

En todellakaan usko että mies välittää vatsasta yhtään...

 

[QUOTE="M33";30282015]Ensimmäinen reaktioni oli: onneksi vaimoni ei tarvitse koskaan kärsiä tällaisesta.[/QUOTE]

Onneksi M33:n vaimolla on kireä vatsanahka, jota silitellä vanhainkodissa jouluisin, kun muilla käy lapsenlapset tervehtimässä.

 

Näytin kans kuvaa miehelleni. Sanoo kans, että tuollainen masu ei riittäisi kiinnostusta/ihastusta sammuttamaan. Ei sellaiselta mieheltä, jolla on sydän ja aivot paikallaan, kuulemma.

En sano, että "sinne vaan, jos ei tykkää, ei oo sen arvoinen". Jos mies yhtäkkiä sut tuollaisen piirteen takia heivaisi, olisi se kyllä tosi pinnallinen teko. Mutta toki se sattuisi myös. Mutta mun mielestäni hyvä suhde on sen marginaalisen riskin arvoinen. Jos mies on jo nyt sitä mieltä, että olet täydellinen, hän ehkä tarkoittaa sitä, että olet olennaisilta piirteiltäsi juuri sitä, mitä hän haluaa. Täydellisyys ei ole virheettömyyttä, se on tasapainoisuutta ja sopusuhtaisuutta. Ja mies ehkä ajattelee, että sussa on ne olennaiset piirteet just sellaiset, kuin pitääkin.

Sulla ei ole mitään hävettävää. Et ole tehnyt mitään väärää. Se, miltä mahasi näyttää, on seurausta siitä, että olet saattanut tähän maailmaan kaksi pientä ihmistä. Vaikka se ei ole ehkä sun mielestäsi kosmeettisesti kaunista, se on merkitykseltään yksi maailman kauneimmista asioista.

 

Näytin kuvan minäkin. Mies sanoi, että 30kg ylipainoakin on parempi kuin se, että tulee seksin aikana mummo mieleen, mutta ei se mikään este olisi jos tuolle olisi valmis tekemään jotain tai jos nainen muuten on aivan täysin kymppi ja estoton, itsevarma ja valmis kaikkeen. Minun silmääni tuo nyt ei ole niiiiin paha, ehkä jos kantaisit itsesi vain ylpeästi, että tekisi asiasta numeroa, niin ongelma voisi tuntua vähemmän pahalta miehestäkin? En minä tiedä olisiko mieheltäkään tullut tuollainen reaktio jos olisi nähnyt kuvan eri yhteydessä, luultavasti.