Väsynyttä ja sekavaa vuodatusta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja "Väsy"
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

"Väsy"

Vieras
Kuinka paljon työssäkäyvät miehenne osallistuvat mahdollisiin yöheräilyihin, kotitöihin, lasten kanssa olemiseen jne?

Alan olla ihan poikki; meillä lapset heräilee edelleen monta kertaa yössä, nyt vielä enemmän kun ovat kipeenä. Omat uneni jäävät todella katkonaisiksi ja pahimmillaan saan nukuttua 4-5h/ yö ja sitäkään en yhtäjaksoisesti.
Päikkäri-aikaan yritän kyllä nukkua, mutta läheskään aina en saa noita muksuja samaan aikaan nukahtamaan ja käy niin, että kun toinen nukahtaa niin toinen jo heräilee..

Viikonloppuisin "saan" nukkua yhden yön ja aamulla pitkään, mutta tämän jälkeen mies on niin vsynyt, että menee itse lähes samantien päikkäreille. Siinäpä ei sitten enää montaa tuntia jääkään perheen yhteistä aikaa. Ja viikonlopun toisen yön tietenkin mies sitten nukkuu ja aamulla pitkään.

Mies on aloittanut vasta uudessa työpaikassa ja tekee pitkää päivää, tulee kotiin 18.30-21 ja ei kuulemma olemahdollista tulla aiemmin kotiin vaikka olen pyytänyt.

Sanomattakin taitaa olla selvää, että kaikki kotityöt kaupassa käynteineen jää minun harteille. Tosin en niitäkään jaksa läheskään kaikkia hoitamaan ja kotikin on sen näköinen.

Taustaa vielä sen verran, että minulla on diagnosoitu vaikea masennus (pikkuhiljaa toipumassa) eikä tämä tilanne todellakaan auta asiaa.

Kuinka paljon minun pitää jaksaa? Tunnen jatkuvaa huonoa omatuntoa tekemättä jääneistä kotitöistä, jos en jaksa joka päivä lähteä ulos lasten kanssa jne. Lähes joka päivä saan kuitenkin ruoan tehtyä. Missä asioissa on hyväksyttävää relata? Tuntuu, että olen totaalisen epäonnistunut äitinä, ihmisenä, puolisona.

Apua saadaan ehkä kerran kahdessa kuukaudessa anopilta, enempää en kehtaa pyytää kun hänellä on niin paljon muutakin huolehdittavaa työnsä lisäksi.

Nyt kaikki vinkit kehiin arjen pyörittämisen helpottamiseksi? Jos olisi rahaa, palkkaisin meille siivojan (tai koti-apulaisen) mutta se ei ole tällä hetkellä mahdollista.


Päivät menee kahvin ja energiajuoman voimalla, iltaisin on todella vaikeaa nukahtaa vaikka väsyttää. Nukahtamislääkkeitä en pysty käyttämän lasten heräilyjen vuoksi..
 
Meilläkin yöt olleet jo vuosia aika levottomia.
Esikoinen nukkuu kuin unelma klo 19-07/08 :) Ikää 6v.
Keskimmäinen 3½ v on koko ikänsä nukkunut huonosti. Melkein joka yö herää ainakin kerran ( yleensä ja varsinkin nyt kuukauden sairastelun aikana useamminkin ).
Kuopus 10kk nukkuu vieressä ja syö rintaa vielä 2-10 kertaa yössä joten sekin tekee unesta katkonaista. Enkä edes osaa nukkua kunnolla vauva vieressä ( isommat eivät ole koskaan nukkuneetkaan vieressä ) mutta kyllä se siitä jossain vaiheessa omaan sänkyynsä siirtyy ;)

Mies on kyllä arjessa mukana aivan kiitettäväksi. Jos huomaa että on pyykkiä mitä pitää pestä/viikata niin tekee sen. Laittaa ruokaa, käy usein töistä tullessaan kaupassa ettei minun tarvitse sitä varten pakata lapsia autoon ja ajella kaupungille jne. :) Yövalvomiset on se mitä mies inhoaa ja tulee siitä usein äreäksi mutta nyt kun pienin on syntynyt ja vaatinut öisinkin paljon niin mies on ruvennut hoitamaan isompien lasten heräilyt :) Aamuisin lähtee töihin aikaisin ja tulee iltapäivällä vasta kotiin kun matkatkin töihin melko pitkät.
Viikonloppuisin on tehty niin että toisena aamuna minä nukun pidempään ( siihen asti kun kuopus herää eli 8-9 ) ja mies nousee isompien kanssa aamutoimille. Toisena päivänä sitten mies nukkuu pidempään ( minä nousen kaikkien kolmen kanssa ylös ja mies saa nukkua ihan niin pitkään kuin haluaa ). :)

Toivottavasti miehesi ymmärtää tukea sinua ja auttaa heräilyjen kanssa. Ja lepäilet AINA kun siihen tulee mahdollisuus. Jos isovanhemmat, kummit, ystävät tms. ottaisivat lapset hetkeksi joskus tms. :)


Voimia ja Tsemppiä!
 
Kyllä tuo aika raskaalta kuulostaa. Sinä siis hoidat lapset 24h ja mies on töissä ja ties missä. Moneenko se menee aamulla töihin? Kai tuo työjärjestely ei ole jatkossakin samaa? Käy liian raskaaksi sinun lisäksi miehellesikin. Kai miehesi saa hyvää palkkaa kun on noin paljon töissä? Kai sillä rahalla saa kotiinapua? Vai eikö se tiedä mikä tilanne kotona on? Puhukaa asiasta. Eikö mies voi käydä kaupassa töistä tullessaan tai kesken työpäivänkin? Oma mieheni käy kaupassa joskus lounastunnilla ja usein töiden jälkeen ja nämä ns. täydennysostoksia maitoa, leipää pääasiassa. Muuten käydään yhdessä kaupassa kerran viikossa eli lauantaisin ja tällöin ostetaan viikon ruoat.
Mieskö ei siivoa? Aika takkuista se on meilläkin, mutta entäs sitten? Olkoon koti vähän rempallaan jos ei ennätä/jaksa ja turha siitä murehtia. Näkisitpä millaista meillä on juuri nyt.... Omalle miehelle lapset on tärkeitä ja heräsi esikoisen syntymästä lähtien viikollakin hoitamaan lasta, vaikka aamulla töihin lähtö. Halusi tehdä näin ja sanoi ettei osaa edes nukkua jos minä touhuan vauvan kanssa siinä vieressä ja itse vaan on tekemättä mitään. Aika väsynythän se välillä oli ja sanoin, että älä sinä herää, mutta kun lapselta jäi imetys pois niin mies hoiti vauvan yksin monena yönä, vaikka töihin meno aamulla 6.30! Itse nukuin tuolloin kun mies ei herättänyt vaan sanoi myöhemmin aamulla että hän itse kuitenkin hoiti vauvan nopeasti ja minä kun nukuin kuin tukki niin senkun nukuin.
Ei ihmekään, että masennus vaivaa. Tuo unettomuus ja jaksamattomuus vie enemmän mukanaan. Mitäs jos ulkoilisitte ja tekisit sen ruoan ja tekisitte kivoja asioita? Onko lähellä jotain virikkeitä jonne voisi mennä lasten kanssa? Anna sen kodin olla vähän rempallaan. Jos miestä haittaa niin sano ettet ennätä. Masennuksesta olen itsekin kärsinyt, mutta eri syistä. Tiedän, että kun tulee heikompia hetkiä niin ne arjen pikkuilot auttaa siihen. Jätän kaiken siivouksen ja ikävät puuhat ja lähden vaikka metsään istumaan ja kuuntelemaan linnunlaulua. Liika suorittaminen, kiire, pakko jne. käy joskus niin päälle, että annan luvan itselleni vain nauttia, jotta en uppoaisi enemmän siihen toivottomuuden suohon.
 
[QUOTE="Väsy";23099103]Kohta 3-vuotias ja 1,5v.[/QUOTE]

Lapset oli niin pieniä ettei alkuperäinen ajatus sopinutkaan. Oletko puhunut asiasta neuvolassa? Olisiko teillä mahdollisuutta saada perhetyöntekijää avuksi, jolloin voisit nukkua pari tuntia rauhassa?
Kauppa-asiat siirrät miehelle. Käyköön kotimatkalla jos kerran niin myöhälle menee.
 
Siis mies on ihan töissä, todella harvoin käy missään muualla. Kesken työpäivän miehen on tosi vaikea käydä ruokakaupassa, työmatka on sellainen ettei sieltä noin vain tulla tuomaan kotiin ruokaostoksia.
Mielellään kävisin viikonloppuisin yhdessä kaupassa, mutta kun ne päivät menee siihen, että jompikumpi nukkuu lähes aina, ei oikein onnistu.

Miestä ei nuo sotkut haittaa, mutta minua haittaa, koska:
A) jos on liikaa tiskiä ym sotkua keittiössä, siellä ei yksinkertaisesti mahdu tekemään yhtään mitään ruokaa
B) jos on liikaa sotkua keittiössä, lapset kyllä pitää huolen, että astiat lentää tiskipöydältä lattialle esim silloin kun olen vessassa, jos en ole jaksanut korjata ruokailun jälkiä heti, lapset käy vähän väliä pöydästä/ pöydän alta hakemassa "makupaloja", yäk!
C) jos on liikaa leluja, kirjoja yms, lattioilla, lapset liukastuu, kompuroi ja kaatulee niihin
D) jos en ole jaksanut viikata puhtaita pyykkejä kaappiin, mulla menee hermot tosi nopeasti, kun en löydä pyykkikasasta etsimääni (yleensä se on vielä just silloin, kun pitäisi nopeasti olla menossa jonnekin)

Eli turvallisuussyistä ja minunhermojen kannalta olisi niin paljon helpompaa, kun koti pysyis järjestyksessä.

Tuosta miehen palkasta.. Ihan ok saa rahaa, mutta nyt alkuun menee siihen että saadaan tää meidän talous tasapainoon, sen kummemmin en nyt ala syitä tähän luettelemaan.

Ulos kyllä lähden niin ušein kuin jaksan, mutta huonosti nukutun yön jälkeen en yksinkertaisesti jaksa alkaa pukemaan noita uhmailijoita :( kun tuliskin jo kesä niin ei tarvis tuota pukemisrumbaa. Yleensä iltapäivästä olen sen verran herännyt, että jaksan uloskin mennä.

Miehen siivoukset jää siihen, että keräilee silloin tällöin enimmät romut olohuoneen lattioilta.

Huoh, jotenkin on niin epätoivoinen olo tästä kaikesta.
Eli ihan turvallisuus-syistä toivoisin, että jaksaisin tehdä enemmän kotitöitä
 
Lapset oli niin pieniä ettei alkuperäinen ajatus sopinutkaan. Oletko puhunut asiasta neuvolassa? Olisiko teillä mahdollisuutta saada perhetyöntekijää avuksi, jolloin voisit nukkua pari tuntia rauhassa?
Kauppa-asiat siirrät miehelle. Käyköön kotimatkalla jos kerran niin myöhälle menee.

Perhetyöntekijään olisi mahdollisuus, mutta en yksinkertaisesti jaksa stressata siitä että minun pitää siivota ennen hänen tuloaan, kun muuten en kehtaa tänne ketään ulkopuolista päästää. Mutta pakkokai se on jos tää tilanne ei muutu. Täällä perhetyöntekijä on maksullinen, eikä hintaa minulle osattu sanoa, täytyy vielä ottaa siitä lisää selvää.

Taitaa olla pakko pistää mies kauppaan, sille vaan täytyy tehdä tarkat kauppalistat mitä ostaa, murr..

Sori nyt on taas niin ärsytys-maksimus päällä että kaikesta kaivan sen negatiiviaen puolen. Iloinen kuitenkin olen neuvoistanne ja täytyy koittaa hyvinä hetkinä tsempata ja saada asioita eteenpäin :)
 
Mun silmääni osui tämä:

[QUOTE="Väsy";23099011]Lähes joka päivä saan kuitenkin ruoan tehtyä.[/QUOTE]

Itse olen helpottanut arkea niin, että meillä tehdään isompia annoksia ruokaa kerralla. Esim. sunnuntaina voi tehdä valmiiksi vaikka yhden laatikon ja yhden keiton (iso vuoka ja iso kattila). Niitä sitten syödään vuorotellen niin riittää ainakin keskiviikkoon asti eikä silti tarvi syödä samaa ruokaa joka ikisellä aterialla. Onhan se vähän tylsää, kun samat ruuat toistuu monta päivää peräkkäin, mutta hielummin niin ja sitten mulla on useampi päivä, jolloin en laita ruokaa ollenkaan, kun lämmitän vaan.
 
[QUOTE="Väsy";23099367]Täällä perhetyöntekijä on maksullinen, eikä hintaa minulle osattu sanoa, täytyy vielä ottaa siitä lisää selvää.[/QUOTE]

Ne on (ainakin yleensä) tulosidonnaisia maksuja, eli hinta riippuu perheen tuloista ja koosta, sekä käytettävästä ajasta. Eli hintaa on vaikea sanoa suoralta kädeltä, se pitää laskea.
 

Yhteistyössä