J
jaksais vielä
Vieras
Voi luoja että olen väsynyt tähän kaikkeen. Olen niin korvia myöten täynnä miestäni, miestäni joka aikoinaan "pakotti " minut tähän liittoon. vaikka rakastin toista ja rakastan edelleen. Nyt meillä on mieheni kanssa kaksi yhteistä ipanaa ja eroa heidän takiaan en oikein edes uskalla harkita ainakaan minun aloitteesta. Toivon aina että mies lähtis vaikka kapakkaan ja löytäis sieltä jonku muijan ja lähtis sen mukaan kokonaan. niin pääsisin eroon hänestä. Kun silloin aikoinaan mentiin naimisiin ajattelin et mennään sitte ku ukko #&%£$!* niin sitä haluaa, ja oli vielä vanhemmilleni unelmavävy, toivoin että elämäni olisi lyhyt ja kaikki ois ohi sillä mutta elän yhä, tässä helvetissä. Koskaan mieheni ei ole tajunnut kun olen melko suoraankin sanonut että ei kiinnosta!!! Ei seurustelu aikoina kun oltiin kihlois eikä nytkään. Kaipaan joka päivä ja joka yö Rakkauteni luo, miehen jonka kanssa vannoimme aikoinaan ikusta rakautta... Mutta mieheni päätti tulla silloin väliin ja pilasi kaiken. Nyt tässä kituuttelen ja odottelen hartaasti kuolemaa... Lapsiani silti RAKASTAN!!!!