Kumma, että peruskortteja halveksutaan. Kaikki eivät ole askartelutaitoisia tai niin ehtiväisiä, että saisivat uskomattomia taideteoksia aikaan joka vuosi. Ajatelkaapa esimerkiksi vanhempia ihmisiä. Mieleen tulee oma mummoni, joka yli 90-vuotiaana vielä halusi muistaa sukulaisiaan ja ystäviään kortein, vaikka kynä ei enää omassa kädessä pysynyt eikä kaihi auttanut asiaa. Silti hän hankki kortit ja halusi lähettää niitä. Jos peruskortin saa, eikö silti sen lähettäjä ole kuitenkin ajatellut teitä, ehkä kuvankin valinnassa? Viestintätaitoja ja -kykyjä on niitäkin monta tasoa ja luokkaa. Samoin käytettävissä olevaa aikaa. Ainoat "kortit" jotka itse hävitän ovat tekstiviestit, käytännön syistä.