Vanhempien talous arveluttaa...

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja vierailijaxxxxx
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
V

vierailijaxxxxx

Vieras
Mun vanhemmat ovat jääneet eläkkeelle muutama vuosi takaperin. Olin jo silloin hieman huolissaan heidän taloudestaan, mutta ajattelin että toisaalta kaipa selviävät kun on velat maksettu jne. Ei koskaan oo kauheesti talousjutuista puhuttu, mutta muistan nuoruudesta että puhuivat että talon velka on maksettu ennen eläkettä jne...

No heillä eläke sitten alkoi, mutta tuntui että ihan hyvin rahat riitti. Ostivat uuden auton, jonkun verran matkailevat ja lapsenlapsilleen ostavat sitä sun tätä. Nyt mulle sitten selvisi syy tähän leveämpään elämään. Eli ovat tehneet ns. käänteisen asuntokauppasopimuksen. Se siis tarkoittaa ilmeisesti sitä, että kämppä on siirtynyt pankille mutta he saavat asua siinä. Pankki sitten maksaa ikäänkuin lainaa heille...

OK. Toki heillä on siihen oikeus. Ja asiahan on nyt taputeltu. Jotenkin vaan tuntuu, että hiukan kummallista että noinkin ison ratkaisun tekivät ilman mitään kysymistä. Onko teidän muiden vanhemmat tehneet jotain vastaavaa?
 
Minkä ikäisiä ovat? Toki heillä on oikeus tuohon, mutta jos epäilet muistisairautta, tee ilmoitus maistraatille. Sitten lääkäri selvittelee, tarvitsevatko vanhempasi edunvalvojaa.

Tuon kirjoittamasi perusteella tulee toki vaikutelma, että ovat täysissä ruumiin ja hengen järjissä, ja haluavat käyttää hankkimansa omaisuuden itse eikä jättää sitä jälkipolvien kulutettavaksi.
 
Minkä ikäisiä ovat? Toki heillä on oikeus tuohon, mutta jos epäilet muistisairautta, tee ilmoitus maistraatille. Sitten lääkäri selvittelee, tarvitsevatko vanhempasi edunvalvojaa.

Tuon kirjoittamasi perusteella tulee toki vaikutelma, että ovat täysissä ruumiin ja hengen järjissä, ja haluavat käyttää hankkimansa omaisuuden itse eikä jättää sitä jälkipolvien kulutettavaksi.

Alta 70v. Ei oo mitään semmosia sairauksia. Jotenkin vaan tuntuu hieman jopa pahalta, koska mun äiti etenkin on aina saarnannut, että "kaikki on lasten ja lastenlasten eteen tehty". Joo, varsinkin lapsille ostavat kaikkea "turhaa" ja liiankin isoa. Useiden satasten lahjoja aina kaikille ja pienempiä suorastaan virtaa. Se vähän harmittaa, koska mun mielestä lasten ilon ei pitäis tulla niin paljoa alituisista lahjoista. Oon usein yrittänyt vihjata että paljon vähempi riittäis. Esim. vanhimmalle pojalle (9v) vuoden sisään ostanut 200 euron kännykän, pelikoneen (playstation?) ja fillarin. Kahdelle nuoremmalle kanssa paljon.

Musta tuntuu, että olis ollut parempi että olis säästänyt rahat ja laittanut vaikka tilille ennemmin tms. Mut ei, kaikki heti ja nyt.
 
Nyppiikö kun perintö jää saamatta?

He ovat työllään rahan tehneet. Miksi ihmeessä heidän pitäisi nuukavilleillä elämän loppupäässä? Vai säästää teille? Muutenkin rahat on hyvä lajoittaa pienempinä lahjoina pois, ei voi verottaja puuttua.
 
Joknen tehkööt itse oman fyrkkansa. Sen olen omille vanhemmillenikin sanonut, että käyttäkää rahanne ja nauttikaa elämästä. Irwin Goodman sen jo aikanaan hyvin sanoi: "On aivan turhaa mammonaa näin koota päälle maan. Joku toinen kuitenkin sen ryyppää aikanaan. Juodaan kaikki nyt ja juokoon toiset omiaan."
 
Joknen tehkööt itse oman fyrkkansa. Sen olen omille vanhemmillenikin sanonut, että käyttäkää rahanne ja nauttikaa elämästä. Irwin Goodman sen jo aikanaan hyvin sanoi: "On aivan turhaa mammonaa näin koota päälle maan. Joku toinen kuitenkin sen ryyppää aikanaan. Juodaan kaikki nyt ja juokoon toiset omiaan."

No toisaalta totta, mutta kieltämättä välillä tuntuu, että aika itsekkäästi mun vanhemmat eläneet. He nimittäin ovat molemmat saaneet melkoisen isot perinnöt isovanhemmiltaan. Eli eivät jätä jälkeensä läheskään samaa, mitä saivat. Jos nyt mitään jättävät.

Miehen puolella ihan eri. Isovanhemmat ovat tehneet verosuunnittelua aikonaan ja vanhemmat myös. No semmosta se on.
 
No toisaalta totta, mutta kieltämättä välillä tuntuu, että aika itsekkäästi mun vanhemmat eläneet. He nimittäin ovat molemmat saaneet melkoisen isot perinnöt isovanhemmiltaan. Eli eivät jätä jälkeensä läheskään samaa, mitä saivat. Jos nyt mitään jättävät.

Miehen puolella ihan eri. Isovanhemmat ovat tehneet verosuunnittelua aikonaan ja vanhemmat myös. No semmosta se on.
En mäkään tuollaiselle ahneelle pykyri kakaralle mitään jättäis. Vai että et oo mitään saanu.. meneppä itseesi ja mieti mitä kaikkea oletkasn saanut esmes lapsrna. Tai mitä sun lapset nyt saa.

Vain tyhmät jätää elämää perintöjen varaan. Sun vanhemmat on selkeesti tajunnut että viimeinen oppi, mitä he ahnerlle lapselle voi antaa, on pakottaa hänet tuleen toimern omilla. Toivottavasti appivanhempasi on tajunnut testamentata rahat siten ettet sinä niistä pääse nauttimaan.
 
En mäkään tuollaiselle ahneelle pykyri kakaralle mitään jättäis. Vai että et oo mitään saanu.. meneppä itseesi ja mieti mitä kaikkea oletkasn saanut esmes lapsrna. Tai mitä sun lapset nyt saa.

Vain tyhmät jätää elämää perintöjen varaan. Sun vanhemmat on selkeesti tajunnut että viimeinen oppi, mitä he ahnerlle lapselle voi antaa, on pakottaa hänet tuleen toimern omilla. Toivottavasti appivanhempasi on tajunnut testamentata rahat siten ettet sinä niistä pääse nauttimaan.

Heh heh. ENsinnäkin tuosta ei ollut kyse. Perintöä on saamassa (tai saamatta jäämässä) myös veljeni ja siskoni. Heillä ei talous ole yhtä vahva kuin minulla. Minä itseasiassa luopuisin perinnöstäni ja se menisi suoraan lapsilleni.

Mut joo. Näin se menee. Ei ole itsellä mikään kiinni tästä. Mutta sen voin kyllä sanoa, että en itse aio tehdä mitään vastaavaa...
 
Kyllä toi käänteinen asuntolaina on joissain tapauksissa ihan jees. Siis niissä tapauksissa joissa siihen ei ole pakotettu. Siis joko oman tai lastensa hengissäpysymisen vuoksi.

Muussa tapauksessa mitäs vikaa siinä on jos joku tahtoo muuttaa omaisuuttaan rahaksi? Sen sijaan, että kituutais loppuikänsä pienellä eläkkeellä.

Jos äitini päättää tehdä saman tempun ja käyttää rahat vaikka maailmanympärimatkaan niin siitä vaan. Hän on mulle huomattavasti arvokkaampi elävänä kuin kuollena.
 
En nyt ota kantaa tuohon systeemiin, millä pankit saavat puoleen hintaan hyvin pidettyä asuntoja...

Voi sen myydä vapaillakin markkinoilla.

Yleensä se vaan vaatii muuton. Yksityisen asuntosijoittajan kanssa voi olla hiukka hankalampi tehdä elinikäistä vuokrasopimusta.

Jos kämppää lähtee myymään sillä ehdolla, et jää siihen asumaan kuolemaansa asti niin se karsii ostajakunnasta pois kaikki ensiasunnon ostajat, asunnonvaihtajat ja suurimman osan asuntosijoittajista.
Joten tollai myydessä ei voi vaatia alueen kovinta hintaa.

Ei tokikaan kaikille sovi kuten ei Lintsin vuoristoratakaan mutta saattaa olla ihan relevantti vaihtoehto semmoiselle joka tuumii, että rahat on kiinni seinissä ja ne vois käyttää muuhunkin.

Linkkejäsi muuten en avaa joten ihan kauniisti pyydän, että älä niitä mulle edes laita.
 
Heh heh. ENsinnäkin tuosta ei ollut kyse. Perintöä on saamassa (tai saamatta jäämässä) myös veljeni ja siskoni. Heillä ei talous ole yhtä vahva kuin minulla. Minä itseasiassa luopuisin perinnöstäni ja se menisi suoraan lapsilleni.

Mut joo. Näin se menee. Ei ole itsellä mikään kiinni tästä. Mutta sen voin kyllä sanoa, että en itse aio tehdä mitään vastaavaa...
Ai teillä koko sisar katras on laskenut elämän perinnön varaan....kivoilla lapsilla on sun vanhempia siunattu.
Vai sekö ketuttaa ettette olekaan vanhempienne elämän napoja joiden ympäri heidän tulisi orjallisesti tanssia??

Meiltä jää perintö tai jää saamatta. Riippuu miten elämä kuljettaa. Elää aion, enkä kituuttaa. Ja opettaa lapsille ettei tosiaann"toisen rahoihin" kannata elämää varata. Tieteniin autan lapsia/lapsen lapsia kykyjen mukaan. Mutta en elä jättääkseni mahdollisimman ison perinnön (josta tuplaverot vähintään maksetaan). Mulle on kotoa opetettu oman talouden kantovastuu, eipä siis ole ollut juurikaan hetkiä jolloin olisin vanhempieni rahoja kaivannut. Miksi kaipaisin kun itsekin pystyn pärjäämään. On ollut tiukkaakin, sellaistahan elämä välillä on. So what?
 
Voi sen myydä vapaillakin markkinoilla.

Yleensä se vaan vaatii muuton. Yksityisen asuntosijoittajan kanssa voi olla hiukka hankalampi tehdä elinikäistä vuokrasopimusta.

Jos kämppää lähtee myymään sillä ehdolla, et jää siihen asumaan kuolemaansa asti niin se karsii ostajakunnasta pois kaikki ensiasunnon ostajat, asunnonvaihtajat ja suurimman osan asuntosijoittajista.
Joten tollai myydessä ei voi vaatia alueen kovinta hintaa.

Ei tokikaan kaikille sovi kuten ei Lintsin vuoristoratakaan mutta saattaa olla ihan relevantti vaihtoehto semmoiselle joka tuumii, että rahat on kiinni seinissä ja ne vois käyttää muuhunkin.

Linkkejäsi muuten en avaa joten ihan kauniisti pyydän, että älä niitä mulle edes laita.
Kirjan nimi oli siinä linkissäkin, mutta kirojoittaja Philippa carr on tässä. Tuo koko hommeli on niin erikoinen, että huhhuijaa....: eletään aikaa, kun äidin täytyi synnyttää poikalapsia:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Anna_Boleyn
Rankkaa luettavaa se kirja, mutta onko se romaani vai perustuuko yhtään todellisuuteen? Mistä sen vois tietää?
 
Mun vanhemmat ovat jääneet eläkkeelle muutama vuosi takaperin. Olin jo silloin hieman huolissaan heidän taloudestaan, mutta ajattelin että toisaalta kaipa selviävät kun on velat maksettu jne. Ei koskaan oo kauheesti talousjutuista puhuttu, mutta muistan nuoruudesta että puhuivat että talon velka on maksettu ennen eläkettä jne...

No heillä eläke sitten alkoi, mutta tuntui että ihan hyvin rahat riitti. Ostivat uuden auton, jonkun verran matkailevat ja lapsenlapsilleen ostavat sitä sun tätä.
Nyt mulle sitten selvisi syy tähän leveämpään elämään. Eli ovat tehneet ns. käänteisen asuntokauppasopimuksen. Se siis tarkoittaa ilmeisesti sitä, että kämppä on siirtynyt pankille mutta he saavat asua siinä. Pankki sitten maksaa ikäänkuin lainaa heille...

OK. Toki heillä on siihen oikeus. Ja asiahan on nyt taputeltu. Jotenkin vaan tuntuu, että hiukan kummallista että noinkin ison ratkaisun tekivät ilman mitään kysymistä. Onko teidän muiden vanhemmat tehneet jotain vastaavaa?
Kysymistä? Mitä olisit vastannut? Tarjonnut syytinkiä heille?
 
Vanhoissa rahasuvuissa on sellainen tapa, että jokaisen sukupolven pitää kartuttaa perittyä omaisuutta edellistä polvea enemmän ja siksi ne vanhat rahasuvut ovat niin rikkaita.
 
No toki kukin saa tehdä mitä lystää rahoillaan ja varallisuudellaan.

Mutta voi tuon sitten muistaa kun aika kuluu ja tulee aika ettei ehkä pärjääkään kotona. Niitä heikoimpia vanhuudenpäiviä varten kannattaisi miettiä toimeentuloa..
Jos kerta ovat hassanneet jo aiemmin saadut perinnötkin niin myöhemmin toivottavasti muistavat olla apuja pyytämättä palvelutaloon tms.

Oma äitini eli kuin "viimeistä päivää". Sitten loppui rahat. Isäni kuoleman jälkeen kun peri omat vanhempansa ja puolisonsa (lapsille ei edes lakiosaa, mikä toki ok) vähän heh keplotellen.. Ja nyt me "rakkaat lapset" ollaan hirviöitä kun ei auteta vuokrissa ja elämisessä.

Kannatan elämäst nauttimista ja ei liikaa kituuttamista pidä harrastella mutta hyvä miettiä myöhempiä aikoja.
Ap nyt ei voi muuta kuin antaa olla asian. Itepähän humputtelevat omiaan ikävä kyllä.
 

Yhteistyössä