Vanhempien lähellä asuvat

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja kodin hengetär
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
K

kodin hengetär

Vieras
Te, jotka asutte lähellä joko omia tai appivanhempia, miten on sujunut? Mun vanhempien lähellä, ei ihan näköyhteydellä, mutta melkein olisi talo myynnissä ja mietitään hyviä ja huonoja puolia.
 
asutaan vierekkäisissä kerrostaloissa vanhempieni kanssa,ja eivät he häiritse meidän rauhaa ollenkaan. käymme vain meiltäpäin kylässä.. he eivät tule kuin kutsusta. ihan onnistuu meillä. appivanhempani asuvat 15kilometrin päässä ja heistä on enemmän haittaa.. käyvät useammin ja nalkuttavat.. :)
 
Asumme n. kilometrin päässä vanhemmistani ja hyvin on sujunut. Oma rauha on, kun sellaista kaipaa ja toisaalta on helppo käväistä pikaisestikin, jos tarvetta. Samoin apua on helppo antaa ja saada nopeastikin kun välimatka pieni. Saattaisin kyllä olla erimieltä jos kyseessä olisi appivanhemmat... :whistle:
 
Mun vanhemmat asuu tuossa n.kilsan päässä eikä mitään ongelmia ole koskaan ollut.
Ei meillä ole tapana notkua toistemme nurkissa eikä toistemme niskoissa joka päivä.
Voi mennä muutama viikkokin ettei kuulla/nähdä lainkaan.
Ja voisin asua appivanhempienikin naapurissa,ei mitään ongelmia olisi.
 
asumme noin kilometrin päässä vanhemmistani ja miehen isälle matkaa noin 7km. hyvin menee eikä mitenkään häiritse. meillä melkein aina ollut tapana ensin kysellä viestil/soittaa passaako poiketa. toimii.... miehen äiti asuu 150km päässä ja nähdään liian harvoin.
 
Mun vanhemmille on about 2 kilsaa matkaa ja se on ihanaa :heart:
Appivanhemmille about 5km, se on myös erittäin kiva juttu.

Molempia nähdään useamman kerran viikossa (mun vanhempia vähän enemmän kun miehen).

Omieni kanssa asuttais vaikka samassa talossa. Mies ei kestäis omiaan ihan naapurissa :xmas:
 
Musta on vaan mukavaa jos asutaan lähekkäin. Kun esikko oli vauva niin asuttiin kävelymatkan päässä anoppilasta ja notkuttiinkin vauvan kanssa siellä lähes päivittäin. Nyt ei asu kukaan isovanhemmista (eli meidän vanhemmista) tässä ihan kävelymatkan päässä, mutta ei kyllä kaukanakaan. Ja yksi syy miksi ei haluta muuttaa pois paikkakunnalta on just se että perhe olisi lähellä.
 
Mun vanhemmat + veljet asuu n.2km päässä eikä mitään ongelmia, hyvin voitaisiin asua lähempänäkin jos olisi mahdollista enkä kokisi sitä ongelmaksi, sen sijaan en halua muuttaa kauemmaksi heistä, tykkään että perhe on lähellä...
 
alle kilsa matkaa anoppilaan. Toisaalta on tosi kiva kun pääsee sinne lasten kans nopeesti ja on joku lähellä jos tarvitaan ja siis yleensäkin näkee ihmisiä säännöllisesti jne. ovat apuna, mut se tuppaa menemään välillä hiukan yli ja laitetaan nenä jokaseen meijän asiaan ja tiedetään paremmin ja autetaan liikaa. Ja koskaan ei voi olla kotona vaan niinkun tykkää kun koska vaan ne voi tulla iltalenkillä meille tarkkailemaan kuinka sotkusta meillä on ja onko pojan hiukset leikattu ja osataanko me yhtään mitään oikein. tois ristiriitanen juttu ja riippuu paljon niitten vanhusten luonteesta ja tavoista.
Mun perhe on n. 15 kilsan päässä ja mun äiti 6 kilsan, mun äiti ei koskaan ole häiriöks tms vaikka menee päivittäin tosta autolla ohi... Mä koen että niiltä meil on oma rauha ja ovat kumminkin lähellä
 
Riippuu varmasti pitkälti siitä miten läheisiä olette ja miten tulet toimeen vanhempiesi/appivanhempien kanssa. Itse en kykenisi/jaksaisi asua lähellä vanhempiani. Toki olisi lapsille helpommin saatavilla hoitaja, mutta hermot menisi, kun tuntuisi että vanhemmat tavalla tai toisella pääsisivät "kyttäämään" menojani ja tekemisiäni. Samat fiilikset appivanhempiani kohtaan. Kyläilevät meillä kerran n. viikossa ja sekin on mielestäni välillä liian usein...
 
eiköhän se riipu teidän keskinäisistä suhteista ja siitä kuinka rehellisiä ja suoria voitte olla toisillenne. Meillä asuu appivanhemmat suht lähellä (saman kaupungin sisällä), ja ihan heidän luonteidensa ja elämäntilanteensa takia näemme heitä ihan sopivasti. Ei rasita ollenkaan.
Meillä on tosin myös hyvät ja suorat puhevälit ja jos joku asia rassaa niin voi suoraan sanoa, puolin ja toisin.
 
Alkuperäinen kirjoittaja Mädchen:
Asumme n. kilometrin päässä vanhemmistani ja hyvin on sujunut. Oma rauha on, kun sellaista kaipaa ja toisaalta on helppo käväistä pikaisestikin, jos tarvetta. Samoin apua on helppo antaa ja saada nopeastikin kun välimatka pieni. Saattaisin kyllä olla erimieltä jos kyseessä olisi appivanhemmat... :whistle:

täys peesi :)
 
Kiitos vastauksista. Jäädään miettimään asiaa, mies on sitä mieltä, että anoppi vois olla vähän turhan lähellä, varsinkin kun nyt on eläkkeellä ja on aikaa poiketa kylään. Ja mun vanhemmille ajetaan tuon ko. talon ohi eli näkisivät aina onko meillä valot tai ei yms. Mutta toisaalta olisihan se hoitamisten, lainaamisten kannalta tosi kätevää. Ja talo on kiva, sellaisia on paikkakunnalla harvoin tarjolla.
 

Yhteistyössä