Alkuperäinen kirjoittaja anni:
Alkuperäinen kirjoittaja hmm:
Alkuperäinen kirjoittaja anni:
jos susta olis joku hirvee kuva kaveris albumissa niin jos kaveris ei halua sitä sun tahdostakaan poistaa niin sillon et voi asialle mitään se kuva on siellä ja pysyy
no tuo ei kyllä pidä paikkaansa..
kyllä pitää jos sun kaverilla on kuva susta albumisssaan nii miten luulet että saat sen kuvan pois jos kaveri ei sitä poista?? .siinä ilmianna kohdassa nimenomaan lukee että jos kuva on asiallinen niin sitä ei ylläpito poista itekkin halusin saada yhen oman kuvani pois kaverin albumilta mutta ei onnistu
no kyllä sen saa poistettua, ihan lain nojalla, jos haluaa.
"Ihmisen oikeudella omaan kuvaansa ymmärretään eri laeissa säädetyistä normeista muodostuvaa ja oikeuskäytännössä ja oikeuskirjallisuudessa hahmotettua oikeuksien kokonaisuutta, joka sääntelee mm. valokuvien käyttöä. Oman kuvan oikeussuojan voidaan katsoa muodostuvan yhtäältä vapausoikeudellisista ja toisaalta varallisuusoikeudellisista elementeistä. Toisin sanoen oikeus omaan kuvaan juridisena käsitteenä liittyy yhtäältä henkilön yksityiselämän suojaan ja toisaalta henkilön mahdolliseen oikeuteen kuvan taloudelliseen arvoon."
"Henkilötiedolla tarkoitetaan "kaikenlaisia luonnollista henkilöä taikka hänen ominaisuuksiaan tai elinolosuhteitaan kuvaavia merkintöjä, jotka voidaan tunnistaa häntä tai hänen perhettään tai hänen kanssaan yhteisessä taloudessa eläviä koskeviksi" (HetiL 3 § 1 kohta). Tämän määritelmän nojalla valokuvan, josta henkilö on tunnistettavissa, katsotaan olevan laissa tarkoitettu henkilötieto. Tämä tulkinnallinen lähtökohta on vahvistettu lainsäädännön esitöissä (HE 96/1998, s. 35) sekä tietosuojalautakunnan käytännössä (mm. tietosuojalautakunnan päätös 1/25.2.2002)."
Selvin ohjeistus on Tietosuojavaltuutetun julkaisemassa Hyvä tietää 3/2005 -materiaalissa, jossa vedetään linjaa valokuvan käyttöön internetissä.
"Kunkin valokuvien internetiin viemistä suunnittelevan on huolehdittava omassa toiminnassaan kuvan kohteiden yksityisyyden suojan riittävästä toteutumisesta. Kuvia käsittelevä joutuu itse henkilötietolain 6 §:n mukaisesti arvioimaan kussakin erityistilanteessa lain soveltamiskysymyksen ja kuvien käytön asiallisen perusteltavuuden vaatimuksen täyttymisen, kuvan kohteiden tunnistettavuuden ehdon täyttymisen sekä niiden perusteella henkilötietolain 8.1 §:n 1 kohdan ja 3 §:n 7 kohdan mukaisen suostumuksen pyytämisen tarpeellisuuden (ks. kappale 3).
Edellä sanotusta johtuu, että henkilörekisteriin sisältyvien henkilötietojen, kuten kuvien, laittaminen internetiin edellyttää henkilötietolain ja julkisuuslain 16.3 §:n perusteella asianomaisen rekisteröidyn suostumuksen, ellei laissa ole luovuttamiseen ja henkilötietojen internetissä käsittelyyn nimenomaisesti oikeuttavaa perustetta."
Tämä tarkoittaa siis selvällä suomen kielellä sitä, että selvästi tunnistettavien henkilöiden kuvien julkaisemiseen tulee olla asianomaisen lupa ja alaikäisen ollessa kyseessä tulee olla huoltajan suostumus.
"Oikeuskirjallisuudessa on kuvan juridista arviointia koskeviksi lähtökohdiksi määritetty mm. henkilön tunnistettavuuden, kuvan rajauksen ja kuvaustilanteen kriteerit (Mikko Hoikka, Oikeus omaan kuvaan, Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan julkaisuja, 2004, s. 6-7).
Keskeistä arvioinnissa ja seuraamusten määräytymisessä erityisesti rikosoikeudellisen arvioinnin kannalta (ks. kappale 8) on myös kuvan loukkaavuus. Yksityisyyttä suojaavien säännösten perusteella kuvan kohteella on oikeus kieltää loukkaavan kuvan käyttö sekä toisaalta oikeus vahingonkorvaukseen tällaisten kuvien käytöstä. Loukkaavuuden objektiivinen määritteleminen on luonnollisesti hyvin vaikeaa, sillä - kuten yksityisyyden suojan suhteen yleensä - subjektiivinen kokeminen saattaa eri ilmiöiden suhteen olla hyvin erilaista.
Viitaten edellä esitettyihin kuvien arviointikriteereihin on tunnistettavuutta pidettävä arvioinnin ensi-sijaisena kriteerinä. Jos kuvan kohde ei ole esim. kuvan iästä tai suuresta kuvattavien joukosta johtuen tunnistettavissa, ei yksityisyyden suojan arvioimiseksi ole perusteita.