Valitusta miehestä ja sen käytöksestä lapsenhoidossa... millä saan miehen tajuamaan ettei tuolla tavalla voi käyttäytyä?

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja ap.
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
A

ap.

Vieras
Mies on hyvä isä, touhuaa toisinaan paljonkin lasten kanssa, mutta.... toisinaan taas iskee laiskavaihe päälle ja sanoo kyllä vahtivansa lapsia ja minä ymmärrän sitten sen asian niin, että jos on kotona lapsien kanssa niin sitten täytyy kans olla niiden lapsien kanssa eikä esim. istua tietokoneella tai tehdä omia hommia ja antaa lasten olla keskenään. Lapset on iältään 2-vuotias ja 5-vuotias.

Tänään tulin töistä kotiin ihan hiljaa ja kuulin jo eteiseen asti, että mies vaan huutaa lapsille "pentu prkl, alas sieltä, ei sinne voi mennä, on se nyt kumma kun ei hetkeäkään saa olla yksin" tai "miksette te voi totella, alas sieltä, pois kaapilta, pennut saatana". Ja kurkistin sitten ulkopuolelta ikkunasta niin mies vaan istui tietokoneella ja huuteli lapsille näitä huutojansa. Välillä kävi koneelta poissa, kun otti pienemmän portaista putoamasta ja isompi nyt silloin ainakin istui nätisti sohvalla lukemassa kirjaa. Eikä tämä ole ainoa kerta, olen huomannut ihan silloinkin tällaista käytöstä kun itse olen kotona mutta teen jotain kotitöitä kauempana. Juttu on siis se, ettei mies paljon omassa vahtivuorossaan (jos niin voi sanoa) lasten kanssa touhua vaan näyttää enemmän viihtyvän koneella tai omia remppahommia tms. tehden.

Olen sanonut, että en minäkään voi päivän aikana istua koneella ja surffailla netissä tai alkaa neulomaan, vaan täytyy leikkiä lasten kanssa tai muuten seurata niiden touhuja etteivät tylsisty ja ala tuhoamaan kotia. Pienempi varsinkin kun on täystuho, jos ei ole tekemistä. Isompi nyt osaa jo olla yksinäänkin. Mitäs neuvotte mun tekevän? Äskeinen keskustelunaloitus sai vaan sen aikaiseksi, että mies paiskaisi oven kiinni ja haistatteli mennessään ulos.
 
[QUOTE="vieras";27343927]Kukin tavallaan, mutta meillä ei ainakaan mies minulle ja/tai lapsille haistattelisi.[/QUOTE]

Ei se minunkaan mielestäni sopivaa ole. Enkä ymmärrä miksi mies niin tekee.
 
Jaa. Kyllä me annetaan lasten leikkiä itsekseen. Kyllä ne sen osaa, ei tarvitse äitiä tai isää leikkikaveriksi. Tietysti pitää seurata sivusta, etteivät riehaannu ja ala tuhoamaan paikkoja tai loukkaa itseään, mutta ei sekään tarkoita sitä, etteikö voisi omia juttujansa silloin tehdä.

Tulisin hulluksi, jos joutuisin koko ajan päivystämään lasteni leikkejä saati olla koko ajan leikeissä mukana :D
 
Jaa. Kyllä me annetaan lasten leikkiä itsekseen. Kyllä ne sen osaa, ei tarvitse äitiä tai isää leikkikaveriksi. Tietysti pitää seurata sivusta, etteivät riehaannu ja ala tuhoamaan paikkoja tai loukkaa itseään, mutta ei sekään tarkoita sitä, etteikö voisi omia juttujansa silloin tehdä.

Tulisin hulluksi, jos joutuisin koko ajan päivystämään lasteni leikkejä saati olla koko ajan leikeissä mukana :D

Minä en kyllä lasten kanssa keskenään ollessani pysty omia hommia juurikaan tekemään, ehkä saatan laittaa pyykit koneeseen tai ripustaa ne kuivamaan mutta en pysty tekemään sellaista missä lapset ei olis mukana, tai ainakaan se pienempi ei osaa olla yksin kuin hetken ja sit alkaa tuhohommiin.

Tylsistyy hetkessä ja normaalit lasten leikit ei kelpaa kuin 10 sekuntia kerrallaan, jos minä en ole seurana.

Kyllähän sen sinänsä senkin ymmärtää, että jokainen hoitaa lapsia omalla tavallaan mutta jos huomaa, että lapsi vain tuhoaa paikkoja, kaivaa kiellettyjä kaappeja, kiipeilee portaissa ym. kiellettyä niin silloin minun mielestäni ei voi vain istua koneella ja huutaa prklettä tai saatanaa lapsille. Silloin täytyy mennä touhuamaan lasten kanssa tai keksiä niille muuta ohjelmaa.
 
No huh huh... aika raskasta elämää...

Mitä jos lapsille opettaisi mitä saa ja mitä ei saa tehdä, sen sijaan että on aina itse keksimässä ja ohjaamassa niille jotain muuta tekemistä..?
 
[QUOTE="Saana";27344004]Meillä ei ukko vittua haistata. Kerrasta oppi kun haistatteli niin lähdin kahdeksi viikoksi exälle kylään. 9 kk:n kuluttua syntyi kaksoset.[/QUOTE]

:D
 
No huh huh... aika raskasta elämää...

Mitä jos lapsille opettaisi mitä saa ja mitä ei saa tehdä, sen sijaan että on aina itse keksimässä ja ohjaamassa niille jotain muuta tekemistä..?

Kyllä isompi lapsi onkin oppinut, muttei just 2 vuotta täyttäneeltä voi sellaista edellyttää että osaisi olla niin kuin isommatkin. Kyllä sen ikäiset tuhoaa ja tekee kiellettyjä.
 
On kyllä rasittavaa. Jos miehesi on ns. järkevä ihminen, niin joku ilta keskustele hänen kanssaan kunnolla. selitä juurta jaksain esim. tuon pienemmän kohdalla, että jos hänen kanssaan ei leikitä, niin hakee huomiota sitten "tekemällä pahojaan" tai riehumalla.
Ja toisaalta, jos vain silloin tällöin istuu koneella, mutta yleensä oikeasti on lasten kanssa, niin se on ihan normaalia. Mutta jos "vahtivuorot" isältä pääasiassa sujuvat siten, että isä tekee omiaan ja lapset joutuvat keskenään olemaan ja vielä huudon kohteena, niin tuohon pitäisi saada muutosta.
 
[QUOTE="...";27344044]On kyllä rasittavaa. Jos miehesi on ns. järkevä ihminen, niin joku ilta keskustele hänen kanssaan kunnolla. selitä juurta jaksain esim. tuon pienemmän kohdalla, että jos hänen kanssaan ei leikitä, niin hakee huomiota sitten "tekemällä pahojaan" tai riehumalla.
Ja toisaalta, jos vain silloin tällöin istuu koneella, mutta yleensä oikeasti on lasten kanssa, niin se on ihan normaalia. Mutta jos "vahtivuorot" isältä pääasiassa sujuvat siten, että isä tekee omiaan ja lapset joutuvat keskenään olemaan ja vielä huudon kohteena, niin tuohon pitäisi saada muutosta.[/QUOTE]

No tätä minäkin olen mieltä.

Mies on järkevä ihminen, osaa kyllä keskustella normaalisti ja käyttäytyä muutenkin kuin haistattelemalla ja huutamalla. Toisinaan tosiaan leikkii lasten kanssa, vie ne ulos tai vaikka rakentaa legoilla, mutta sit on taas näitä kertoja kun istuu vaan koneella siitä huolimatta että lapset (tai ainakin pienempi) on tuho päällä.

Mutta miten mä sille selitän sen, että lapset täytyy olla huomion keskipiste niin että kaikki sujuu hyvin eikä kellekään satu mitään tai ettei koko kämppä tuhoudu kun mies vaan istuu koneella... eli pitäisi saada mies ymmärtämään että teki väärin muttei se näytä ymmärtävän... mun "jäkätyksestä" huolimatta tämä näyttää toistuvan toisinaan.
 
Mitäpä jos puhuisitte asioista joskus, kun tilanne ei ole päällä? Silloin sävy ja sisältö on usein syyttelevä. Jos vaikka saunassa joskus juttelisitte miten arvokasta aika on lasten kanssa ja mitä arvoja teillä on noin lasten suhteen ja kuinka ne toteutuvat käytännössä. Näin mies varmaan pohtisi asiaa ihan kunnolla. Muutos tuskin tapahtuu hetkessä. Samalla voisi keksiä jotain yhteistä mukavaa tekemistä koko perheen kanssa, jotta mies näkee miten lasten kanssa voi oikeasti viihtyä ja nauttia yhteisestä ajasta.

Suhtautuminen voi olla perintöä myös lapsuuden kodista, jolloin voi puhua mm. siitä miten itseä kohdeltiin lapsena ja miltä se silloin tuntuu. Haluaako kasvattaa lapset samalla tavalla vai onko jotain mitä haluaa tehdä eri lailla. Samalla pitää olla itsekin avoin myös itseen kohdistuvalle kritiikille, sillä voi huomata, että itsekin voi tehdä jotain eri tavalla :)
 
Ja näitä vahtivuoroja kun isä vaan istuu koneella lasten tuhotessa kotia on ehkä puolet kaikista isän vahtivuoroista.

oletko silloin sanonut jotain positiivista, kun asiat menevät paremmin? Joskushan tuollainenkin kuuluu ihan elämään, etteivät lapset aina tee vanhemman mielen mukaan ja itseohjautuvuuttakin harjoitellaan. Mä itsekin toisinaan huutelen vaan koneelta 2 ja 4v lapsille, täytyy myöntää. Huomiselle olen suunnitellut esim. tenttiin lukua ja lapset saavat silloin olla kotona. Lapset saavat katsella dvd:tä ja leikkiä keskenään.
 
[QUOTE="...";27344139]oletko silloin sanonut jotain positiivista, kun asiat menevät paremmin? Joskushan tuollainenkin kuuluu ihan elämään, etteivät lapset aina tee vanhemman mielen mukaan ja itseohjautuvuuttakin harjoitellaan. Mä itsekin toisinaan huutelen vaan koneelta 2 ja 4v lapsille, täytyy myöntää. Huomiselle olen suunnitellut esim. tenttiin lukua ja lapset saavat silloin olla kotona. Lapset saavat katsella dvd:tä ja leikkiä keskenään.[/QUOTE]

Kyllä minäkin joskus huutelen lapsille ohjeita ja kieltoja, siis silloin kun olen pyykkikoneella tai vaikka vessassa. Mutta itse erittäin harvoin olen tietokoneella kun lapset ovat minun vastuullani. Tälläkin hetkellä lapset ovat nukkumassa (tai nukahtamassa).

Joskus olen todennut miehelle, että kiva kun kävit lasten kanssa ulkona (kun esikoinen juoksee mun kotiin tullessa ovelle ja sanoo "äiti äiti, isi vei meidän leikkipuistoon") tms. joten on saanut myös positiivista palautetta. :)
 
Ehkä jostain väliltä löytyisi kultainen keskitie... Ei koneella istuminen ja lapsille huuto ja kiroilu kuulosta asialliselta. Mutta kyllä sekin jos täytyy olla kokoajan lasten kanssa leikkimässä ja touhuamassa eikä kotihommatkaan onnistu oikein jos lapsia ei saa mukaan valjastettua kuulostaa ahdistavalta. Itse kuitenkin haluan että lasten kotona ollessa saan paitsi kotitöitä tehtyä, voin myös välillä huilia vaikka juoruamalla puhelimessa, istumalla tietokoneella, katselemalla tv:tä, tekemällä käsitöitä jne. Haluan myös että jos minulla on vieras kerkeän seurustella tämän kanssa ilman että tarvii samalla viihdyttää lapsia.
 
minä ymmärrän sitten sen asian niin, että jos on kotona lapsien kanssa niin sitten täytyy kans olla niiden lapsien kanssa eikä esim. istua tietokoneella tai tehdä omia hommia ja antaa lasten olla keskenään. Lapset on iältään 2-vuotias ja 5-vuotias.

Mä annan kyllä ainakin 10kk ja 4v ikäisten lasten leikkiä keskenään ja samalla teen kotitöitä tai surfaan koneella. Toki vahdin lapsia myös samalla ja välillä menen mukaankin leikkeihin enkä koskaan karju "vittua". Mutta siis ei mun mielestä aikuisten tarvii olla mukana pientenkään lasten leikeissä välttämättä jos leikit sujuu hyvin. Tietty kotia ei saa tuhota eikä toisiin satuttaa.
 
Portit rappusiin heti.
Lasten kanssa aikuisen ei tarvi leikkiä koko ajan lattialle.
Hyvä isä voi tai hyvä äiti samalla tehdä omia hommiaan.

Tosi on et netti tuhoo monta perhettä.
 
Pitäiskö ap sun opettaa lapsia leikkimään keskenään. Ymmärärn toisaalta sun miestä, mut tolllainen kielenkäyttö lapsille ei ole sopivaa. Meillä ainakin lapset 5,4 ja 1,5 v leikkivät paljon keskenään. Ei meillä toi pieninkään yleensä mitään isoa tuhoa tee vaikka hyvin vilkas onkin. Portaita osaa itse mennä ylös ja alas joten senkään puolen ei ole huolta. Nytkin noi lapset leikkii yhdessä legoilla ja oon olluttässä koneella kohta tunnin. Ei meillä lapset tarvitse mitään viihdyttäjää. Eriasia sit kun askarrellaa tai luetaan silloin olen mukana , mut heidän leikkeihin en paljon puutu. Leikit muuten onnistuu paremmin kun ovat keskenään ja yleensä laittavat vielä lastenhuoneen oven kiinni.
 
[QUOTE="vieras";27346414]Pitäiskö ap sun opettaa lapsia leikkimään keskenään. Ymmärärn toisaalta sun miestä, mut tolllainen kielenkäyttö lapsille ei ole sopivaa. Meillä ainakin lapset 5,4 ja 1,5 v leikkivät paljon keskenään. Ei meillä toi pieninkään yleensä mitään isoa tuhoa tee vaikka hyvin vilkas onkin. Portaita osaa itse mennä ylös ja alas joten senkään puolen ei ole huolta. Nytkin noi lapset leikkii yhdessä legoilla ja oon olluttässä koneella kohta tunnin. Ei meillä lapset tarvitse mitään viihdyttäjää. Eriasia sit kun askarrellaa tai luetaan silloin olen mukana , mut heidän leikkeihin en paljon puutu. Leikit muuten onnistuu paremmin kun ovat keskenään ja yleensä laittavat vielä lastenhuoneen oven kiinni.[/QUOTE]

joo nehän varmaan leikkiikin siksi keskenään että sä oot ne opettanut!



Tiedätkö että on eriluonteisia lapsia=tempperamentti!

Sitten on vielä olemassa kasa neurologisia ongelmia jotka voi vaikuttaa tuohon.

Meillä pienempi alkoi jo 1vuotiaana touhuamaan itsekseen, selasi kirjoja,leikki junalla tms, eikä oikeastaan tehnyt tuhoja pienenäkään.

isompi taas oli vahdittava jatkuvasti,ei pystynyt tekee yhtään mitään hänen ollessaan pieni, tämä ei ole ihme kun nyt 8vuotiaana saattaa vaatia vielä valvontaa kuin 4vuotias, miksikö? koska omantoiminnanohjauksessa on ongelmia,koska on erittäin impulsiivinen, koska tarkkaavaisuuden ja keskittymisen pulmien takia hänen on vaikea oppia esim. uudenlaista käytösmallia,sääntöjä,toimintatapoja yms. koska oppiminen on vaikeaa kun puolet menee koko ajan ohi. mutta lääkitys muutti tilanteen onneksi.


Niin sellasta se on kun on adhd. kyllä nää nykyään leikkii yhdessä mutta muutama vuos vaadittiin jatkuvasti aikuista ohjaamaan toimintaa, muuten pienempi sai nyrkistä ku isompi suuttui.


Mutta sanotaanko näin että lapsen kanssa ei tartte koko ajan touhuu, mutta ei myöskään voi istua 2-4tuntii koneella jos on 2v
 
joo nehän varmaan leikkiikin siksi keskenään että sä oot ne opettanut!



Tiedätkö että on eriluonteisia lapsia=tempperamentti!

Sitten on vielä olemassa kasa neurologisia ongelmia jotka voi vaikuttaa tuohon.

Meillä pienempi alkoi jo 1vuotiaana touhuamaan itsekseen, selasi kirjoja,leikki junalla tms, eikä oikeastaan tehnyt tuhoja pienenäkään.

isompi taas oli vahdittava jatkuvasti,ei pystynyt tekee yhtään mitään hänen ollessaan pieni, tämä ei ole ihme kun nyt 8vuotiaana saattaa vaatia vielä valvontaa kuin 4vuotias, miksikö? koska omantoiminnanohjauksessa on ongelmia,koska on erittäin impulsiivinen, koska tarkkaavaisuuden ja keskittymisen pulmien takia hänen on vaikea oppia esim. uudenlaista käytösmallia,sääntöjä,toimintatapoja yms. koska oppiminen on vaikeaa kun puolet menee koko ajan ohi. mutta lääkitys muutti tilanteen onneksi.


Niin sellasta se on kun on adhd. kyllä nää nykyään leikkii yhdessä mutta muutama vuos vaadittiin jatkuvasti aikuista ohjaamaan toimintaa, muuten pienempi sai nyrkistä ku isompi suuttui.


Mutta sanotaanko näin että lapsen kanssa ei tartte koko ajan touhuu, mutta ei myöskään voi istua 2-4tuntii koneella jos on 2v

Plaah plaah entäs sitten? Nyt lähettiin ihan siitä oletuksesta, että kyseessä on ihan tavis lapsi ilman mitään adhdta aspergeria autismia tai mitään muutakaan.

Semmoisiakin lapsia on, usko pois...!
 

Yhteistyössä