Valitusta miehen suvusta

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja nyt harmaa
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
N

nyt harmaa

Vieras
Pakko purkaa tätä päätä jonnekin kun ottaa niin pannuun! Miehen puolen suku ei oo mitenkään helppo. Appiukko on narsistinen alkoholisti joka ei oo ikinä lapsistaan välittänyt vaan ainoastaan itestään. Anoppikin on alkoholiin menevä mutta muutoin suht normaali ihminen, ainakin ulkopuolisten silmin. Ollaan miehen kanssa oltu yhdessä 5v ja tänä koko aikana miehen äiti on kerran käynyt meillä ja sekin oli pojan syntymän jälkeen reilu 1,5v sitten. Appiukkoa ei oo meillä näkynyt eikä kyllä tarviikaan. Miehen sisarukset asuu hieman kauempana paitsi yks sisko asuu naapuripitäjässä. Ne kun tulee käymään tuossa anoppilassa niin tää sisko aina etukäteen ilmottaa että millon ovat tulossa ja olettaa että olemme samaan aikaan paikalle. Nyt parina viime kertana en ole sinne mennyt, syystä että ovat siellä aina pojan päiväuniaikaan ja kummallakin kerralla pojan unet ovat venyneet pitkiksi että en oo kokenut enää järkeväksi lähteä. Ja muutenkin mua ärsyttää että ne ei voi ikinä tulla meillä käymään vaan olettavat että aina juostaan anoppilaan heti kun hekin siellä ovat ja he ite ovat meillä asti käyneet vaan muutaman kerran. Pari kertaa tää sisko on laittanutkin viestiä että voisko poika tulla siellä käymään, ei siis oo kysynyt että tultasko me. No tänään oli sitten palautetta jo miehelle tullut kun ei oltu menty. Mies veti herneen nenään että vois niitä välejä hänenkin sukuun hoitaa. Vaikka mieskään ei kovin hyvissä väleissä oo porukoittensa kans, sisarusten kans välit ihan ok. Mitähän tässä tekis. Ei haluais kenenkään mieltä pahottaa, mut onko liikaa vaadittu että jos ihmiset haluaa meitä nähdä niin tulisivat meille asti käymään eivätkä olettaisi että heidän aikataulujensa mukaan hypätään. Viimeks pari viikkoa sitten kiikutin pojan anoppilaan näytille kun anopin sisko oli siellä ja eivät tietenkään voineet meille tulla. Minua niin ärsyttää tommonen että ite eivät voi ikinä kyläillä ja sitten valitetaan että en tuo poikaa näytille. Eipä oikein hinku oo tuonne anoppilaan vaikka kyllä minä siellä voin käydä aina sillon tällön, mutta ärsyttää niin vietävästi tommonen ihme säätäminen noitten kyläilyjen kans.
 
Tiedän tunteen kans, meillä tosin miehen sisko asuu toisella puolella suomea, mutta meidän pitäs mennä sinne joka vuosi käymään ja olla tyyliin viikko, sit kun ne on täällä ne on anoppilassa ja meidän pitää käydä siellä.
Ei mua muuten niin haittais, mut välillä tuntuu pahalta ettei me tunnuta olevan niin tärkeitä et meillä vois käydä edes muutaman tunnin(asutaan alle puolen tunnin matkan päässä anoppilasta) mut kaikkien tuttujen sun muiden kavereiden luona he kyllä käy.
Sit meidän pitää kiitää anoppilaan just siinä välissä kun heillä ei satu muita kyläilyjä olemaan. Eip siinä mitä, musta on kiva nähdä niitä oli ne missä vaan, miehen sisko on ihan huipputyyppi ja tykkään käydä anoppilassakin, mut silti tuntuu et me ollaan kakkosluokan kansalaisia kun meille ei viitsitä tulla..
 
Kyllä minäkin ihan toimeen tulen noitten miehen siskojen kans, vaikka en ihan samalla aaltopituudella heidän kanssa olekaan. He ovat kuitenkin 10v vanhempia kuin minä. Eikä minulla mitään niitä vastaan oo, mut ärsyttää tommonen kun ei voi tulla meillä asti käymään. sen vuoksi mun mielestä ei voi valittaa jos ei sielläkään käydä. Paras oli kun mentiin miehen kans maistraatissa naimisiin ja kutsuttiin sitten appivanhemmatkin kahville käymään mut eipä noita näkynyt. Anopilla oli hieman aikasemmin jalka leikattu ja selitti sitä tulemattomuuttaan sillä että hänellä tuo liikkuminen niin huonoa että hän käy sitten joskus myöhemmin kun on jalka parempana. No eipä mennyt ku viikko kun kykeni jo jonkun entisen työkaverin häihin menemään. Ja eipä oo sitä vierailua vieläkään meille näkynyt. Ärsyttää tommonen kaksnaamasuus. Ite keksivät vaikka minkämoista tekosyytä mut heti ollaan ristiinnaulitsemasta jos ite jätän muutaman vierailupyynnön väliin. No noi sukulaiset sinänsä on mulle yks hailee mitä ne ajattelee mut ei haluais miehen mieltä pahottaa. Ja kyllähän se tajuaa että en nyt ihan into pinkeenä oo noista sen sukulaisista, mutta ei se kyllä aina oo itekään.
 

Yhteistyössä