Valitusta lapsen isästä...Varotus epätoivoista tekstiä!!!

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja yh-äiti
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Y

yh-äiti

Vieras
Erottiin pari kuukautta sitten ja sit palattiin hetkex yhteen.. Joo eihän tilanne miksikään parantunut, mies ei edelleenkään osannut ajatella mun ja lapsemme parasta, aina on tärkeintä hän itse ja kaverit+ kulloinenkin hoito:(
Nyt tilanne on se etten mä pysty kokonaan hyväksymään eroa, en kestä et mies on muiden kanssa jne.. Oon yhä tosi mustis ja epätoivonen. Tappelemme lähes päivittäin jostain, usein lapsemme näkemisestä, mies käyttää päihteitä joten en anna lasta hänelle vaan saa käydä meillä katsomassa lasta, tästä mies ei pidä vaan alottaa uhkailun, jos hän ei saa tavata lasta myös minä menetän hänet jne.. Tosiasiassa hän ei edes tule silloin kun on luvannut, tänään piti olla meillä pojan kanssa, mut nyt on luuri pois päältä. Luultavasti on hoitonsa luona, siellä usein sulkee luurinsa, ettei hoito kuule meidän keskusteluja, kun ei nämä meidän välit kokonaan ohi ole, eilenkin harrastettiin seksiä! Itse sitä halusin eikä mies vastaanpistänyt silti itselle jäi tosi paska fiilis. Ennen meidän rakastelu oli ihanaa, nyt pelkkää panemista, yök!
Onko kellään ideoita miten selvitä tästä? Välejä en pysty katkasemaan, poika kaipaa isäänsä.. En vaan, tiedä mitä tehdä ja miten päästä irti suhteesta...
 
Itselläni oli sama tilanne.. Erottiin ja palattiin monta kertaa yhteen kun mies sai aina puhuttua pään ympäri :/

Suosittelen että sovit lastenvalvojan kanssa tapaamisen ja siellä sovitte millon mies näkee poikaa, jos ei silloin tule niin saa odottaa seuraavaa kertaa.

Eikä kannattais siihen ukkoon mitään yhteyttä pitää muuta kuin pojan asioissa vaan jatkaa omaa elämää vaikka se pahalta tuntuukin aluksi.

Voimia.
 
Pitää vaan päättää että nyt loppu..Aatella että tää ei tee mulle hyvää eikä ehkä pojallekaan siis se että ehkä elättelee toiveita äidin ja isän yhteiselosta.Mutta pojan täytyy tottakai nähdä isäänsä,se on hänen etu mutta sinun etusi ei(siltä ei ainakaan kuulosta).Se on aluksi tosi vaikeaa ja monet itkut tulee itkettyä mutta myöhemmin se menee ohi ja silloin aattelee että ihanaa että se on ohi varsinkin kun näkee miehen vieläkin siinä samassa tilanteessa niin silloin tietää että ei siitä koskaan mitään olisi tullut.Toivottavasti tästä sai jotain selvää:)
 
Tiedät varmaan itsekin että parasta olisi pistää välit kokonaan ja lopullisesti poikki, siis seurustelun/seksin/parisuhteen osalta. Isä hän on lapselle aina, siitä ei pääse yli eikä ympäri joten jonkinlainen säädyllinen kanssakäyminen on suotavaa.
 
Lapsen isällä on niin paha päihdeongelma ettei häntä uskalla jättä pojan kanssa kaksin, valvotut tapaamiset eivät sovi hänelle eikä ole ketään jonka luona hän voisi esim tavata poikaa joten ainoa mahdollisuus on meillä... Eikä se toimi kun välit on niin huonot, tulee väkisinkin riitaa jne.. Olisiko parempi ettei poika näkisi isäänsä lainkaan vai pitääkö mun nöyrtyä vielä lisää ja opetella kestämään kaikki paska eikä sanoa koskaan vastaan jotta lapsi näkee isäänsä edes joskus? Neuvoja!! oon aivan voimaton
 
Alkuperäinen kirjoittaja yh-äippä:
Lapsen isällä on niin paha päihdeongelma ettei häntä uskalla jättä pojan kanssa kaksin, valvotut tapaamiset eivät sovi hänelle eikä ole ketään jonka luona hän voisi esim tavata poikaa joten ainoa mahdollisuus on meillä... Eikä se toimi kun välit on niin huonot, tulee väkisinkin riitaa jne.. Olisiko parempi ettei poika näkisi isäänsä lainkaan vai pitääkö mun nöyrtyä vielä lisää ja opetella kestämään kaikki paska eikä sanoa koskaan vastaan jotta lapsi näkee isäänsä edes joskus? Neuvoja!! oon aivan voimaton

Kannattaisi miettiä paremmin, minkälaisen ihmisen kanssa niitä pentujaan tekee.
 
tiedät itekkin tilanteesi joten joko kokonaaa välit poikki tai jatkatte panemista ja odottelet koska miehes jaksaa vastata puhelimeen ettei puhelusi häiritse hoidon kans naimista. sinhän siinä valitset. en ymmärrä ukkoas mutten ymmärrä sinuakaan. onnea elämäänne. eniten tilanteestannne todennäköisemmin kärsii lapsenne.
 
Alkuperäinen kirjoittaja yh-äiti:
Nimpä, mut kaikki ei oo niin viisaita et tietää millaseksi toinen voi muuttua:) nyt ihan nätisti kysyn neuvoja miten selvitä tästä tilanteesta

Ei tuollaiseksi "muututa". Kyllä tuollainen on syvällä persoonassa.
 
Valvotut tapaamiset on ainut vaihtoehto. Niistä sovitaan lastenvalvojan kanssa. Jos isä jättää tulematta tapaamisiin, niin oma häpeänsä.
Siis itse en ottaisi kotiini lasta tapaamaan tuossa tilanteessa.
 
Alkuperäinen kirjoittaja .:
Valvotut tapaamiset on ainut vaihtoehto. Niistä sovitaan lastenvalvojan kanssa. Jos isä jättää tulematta tapaamisiin, niin oma häpeänsä.
Siis itse en ottaisi kotiini lasta tapaamaan tuossa tilanteessa.

Mutta kun sitten ei saa samalla munaa ja jää äijän mustasukkainen valvontakin vähemmälle.
 
Enköhän mä tämän mustasukkasuuteni kanssa opi elämään, lähinnä oon mustis siitä et miehen hoito tai mikä sit onkin (bisneskaverista puhuu itse) on myös äiti enkä kestä ajatusta et on toisten laste kanssa kun oma itkee täällä isiä kotiin...
Valvottuja tapaamisia oon ehdottanut, mut eivät kuulemma sovi. Syytä en tiedä. Sitä yritin kysyä, onko parempi POJAN kannalta ettei ole isän kanssa tekemisissä, kun kerta isä ei suostu muihin kuin omiin ehtoihinsa?
 
No mun mielestä vois olla parempi että jos miehelle ei mikään sovi, niin ei sitten tapaa lasta.
Lastenvalvojan luona teette selkeän sopimuksen miten tapaamiset sovitaan ja sitten JOS tämä sopimus ei toteudu, ei mies myöskään lain mukaan halua lastaan tavata.
Myös lapselle voi olla pidemmän päälle parempi se ettei tapaa toista ollenkaan kuin se että tapaa isäänsä miten sattuu ja pettyy monasti turhaan ja loukkaantuu siitä ettei isä nyt taaskaan tullut jne...
Vähemmän stressiä myös sulle!

Tottakai on sitten joskus tulevaisuudessa mahdollista että mies tajuaa mitä on menettänyt ja haluaa oikeasti tavata lastaan. Silloin hänelle sopii myös sinun tai lastenvalvojan kanssa sovitut aikataulut ja säännöt ja noudattaa niitä.
 

Yhteistyössä