Onko meillä riittävän hyvä suhde? Harkitsen eroa lasten isästä...

[vierailija]

Olisi saanut, mutta koitetaan nyt vielä ilman. Sekin jo helpotti miestä paljon kun selvisi mikä on vialla.
Ja helpottaa se muakin.

Mies käy mtt:lla juttelemassa 1-3krt kuussa.
Ja nyt me osataan täällä kotonakin olla niin, että arki sujuu ilman isompia ongelmia. Mies saa rauhassa keskittyä ja mä olen naputtamatta vaikka se tiskikoneen täyttäminen jäisi puolitiehen
Ja mies tarvii myös omaa-aikaa jotta saa rauhoittua.

Miten se voi helpottaa että vaan tietää mikä on vialla? Muuttiko hän käytöstään? Voitko kertoa vähän tarkemmin millaista käytöstä miehelläsi oli? Mikä on mtt?

Meillä se suurin ongelma ei ole tekemättömät kotityöt vaan huono käytös, mies on usein kuin myrkkyä meidän perheelle.

 

[vierailija]

Miten se voi helpottaa että vaan tietää mikä on vialla? Muuttiko hän käytöstään? Voitko kertoa vähän tarkemmin millaista käytöstä miehelläsi oli? Mikä on mtt?

Meillä se suurin ongelma ei ole tekemättömät kotityöt vaan huono käytös, mies on usein kuin myrkkyä meidän perheelle.

No miehellä oli aika pahoja itsetunto-ongelmia. Luuli olevansa muuten vaan laiska, tyhmä ja saamaton. Ja se purkautui pahana olona ja kiukutteluna/riitelynä. Mutta kun syy selvisi, se vieritti kiven hartioilta. Hän ei ollutkaan muuten vaan laiska, tyhmä ja saamaton vaan kaiken taustalla on sairaus.

Mies saattoi olla välinpitämätön, äkkipikainen, välillä taas kävi ylikierroksilla. Oli myös unettomuutta ja se pahensi tilannetta entisestään.

Mtt on mielenterveystoimisto

 

[vierailija]

No miehellä oli aika pahoja itsetunto-ongelmia. Luuli olevansa muuten vaan laiska, tyhmä ja saamaton. Ja se purkautui pahana olona ja kiukutteluna/riitelynä. Mutta kun syy selvisi, se vieritti kiven hartioilta. Hän ei ollutkaan muuten vaan laiska, tyhmä ja saamaton vaan kaiken taustalla on sairaus.

Mies saattoi olla välinpitämätön, äkkipikainen, välillä taas kävi ylikierroksilla. Oli myös unettomuutta ja se pahensi tilannetta entisestään.

Mtt on mielenterveystoimisto

Ja sitten oli myös niitä päiviä kun mies olisi vain maannut sängyssä, mikään ei kiinnostanut.
Usein myös aloitti jonkin homman ja se jäi kesken kun tuli taas uusi homma ja taas uusi homma jne..

 

[vierailija]

Ja sitten oli myös niitä päiviä kun mies olisi vain maannut sängyssä, mikään ei kiinnostanut.
Usein myös aloitti jonkin homman ja se jäi kesken kun tuli taas uusi homma ja taas uusi homma jne..

Mistä miehesi tiesi hakeutua hoitoon? Oliko kuitenkin epäillyt adhd:ta? Minun mieheni on epäillyt.

 

[vierailija]

Mistä miehesi tiesi hakeutua hoitoon? Oliko kuitenkin epäillyt adhd:ta? Minun mieheni on epäillyt.

No miehellä meni aikanaan koulut ihan päin takapuolta. Silloin asia kuitattiin "pojat on poikia" virkkeellä, eikä asiaan paneuduttu sen kummemmin.

Mies kuitenkin itse mietti että jotain vikaa täytyy olla. Työpaikatkin vaihtui tiuhaan kun mielenkiinto vain loppui.

Ja kyllä mäkin veikkasin jotain keskittymishäiriötä.

Lopulta mies lähti lääkäriin, sai lähetteen psykiatrian polille (oliko se semmoinen) ja siellä testien jälkeen todettiin tuo AD/HD.

 

[vierailija]

Haukut ap kokoajan miestäsi. On aika ilmiselvää että mies ärsyttää sua käytöksellään ja koet että mies ei paljon tuo hyötyä sinulle tai lapsillesi.

Sitten toiseen hengenvetoon et halua rikkoa perhettä, pelkäät miten pärjäisit yksin ja pelkäät miten mies pärjää.

Minusta on aika selvää että homma ei nyt ihan toimi. Sinä pysyt suhteessa sen takia, ettei ketään teistä sattuisi, mutta tosi asiassa teitä kaikkia sattuu. Sinä kärsit miehen käytöksestä, lapset kärsii ja tuskin mieskään kovin tyytyväinen on.

Nyt haette heti apua tilanteeseen. Mies lääkäriin tai yhdessä perheneuvolaan. Tai mitä tahansa! Jos ei muutosta tapahdu, niin otat ja lähdet. Ei se tarkoita ettäkö sinä et voisi silti miehestäsi välittää ja olla tukena. Ei se tarkoita sitä ettäkö lapset menettäisivät isänsä. Ja sinä kyllä pärjäät yksinkin. Et olisi ensimmäinen yksinhuoltaja.

 

[vierailija]

Haukut ap kokoajan miestäsi. On aika ilmiselvää että mies ärsyttää sua käytöksellään ja koet että mies ei paljon tuo hyötyä sinulle tai lapsillesi.

Sitten toiseen hengenvetoon et halua rikkoa perhettä, pelkäät miten pärjäisit yksin ja pelkäät miten mies pärjää.

Minusta on aika selvää että homma ei nyt ihan toimi. Sinä pysyt suhteessa sen takia, ettei ketään teistä sattuisi, mutta tosi asiassa teitä kaikkia sattuu. Sinä kärsit miehen käytöksestä, lapset kärsii ja tuskin mieskään kovin tyytyväinen on.

Nyt haette heti apua tilanteeseen. Mies lääkäriin tai yhdessä perheneuvolaan. Tai mitä tahansa! Jos ei muutosta tapahdu, niin otat ja lähdet. Ei se tarkoita ettäkö sinä et voisi silti miehestäsi välittää ja olla tukena. Ei se tarkoita sitä ettäkö lapset menettäisivät isänsä. Ja sinä kyllä pärjäät yksinkin. Et olisi ensimmäinen yksinhuoltaja.

Kiitos kommenteista (en vaan tiedä miten niin haukun miestäni?)

Sanoin nyt miehelle että sen täytyy varata aika lääkäriin ja hakea apua sitä kautta.