Valintoja

[Miia]

Voi tätä elämää..Olen jamassa..Olen vakituisessa suhteessa alle 30 v neito. Vedän puoleeni miehiä kuin magneetti ja olen aina tykännyt siitä, mutta nyt tietenkin kun vakituisessa suhteessa en voi muuta kuin jättää onnenonkijat sikseen.

Suhteeni on ollut rankka, alkoholia, epäkunnioittavaa käytöstä, passiivisuutta, seksin vähyyttä ja huomion vähyyttä jne..eli en ole missään unelma suhteessa. Kuvittelin aina löytäväni paremman ja miehen joka olisi jotenkin toisenlainen. Tarkemmin en osaa tätä fiilistä teille kertoa.

Nyt sitten olen tavannut upean oloisen miehen..harrastuksen merkeissä..juttelimme ja nyt olemme paljon yhteyksissä. En tiedä mitä teen..mies kiinnostaa kovasti mutta pelkään että homma karkaa käsistä..

jos petän tms en halua kertoa sitä miehelleni..haluaisin nauttia vielä nuorena olemisen ilosta ja tuntea intohimoa..onko muilla millaisia kokemuksia, kuinka olette toimineet salasuhteessa ja oletteko kertoneet tai salanneet..kaikki kokemukset tarpeen ja neuvot?

 

[hommaa]

oikea julkinen suhde ja etene elämässä myös oman päänsisäisestikin,eikä pintaliitoa.nimittäin,jossain vaiheessa ei suju se suhdekaan...

 

[mies]

Vai vaihtelu kiinnostaisi. Vaihda kuin auto! Saat tilalle paremmilla ominaisuuksilla varustetun yksilön.

Se, että samat ihmiset puhuvat tunteista ja rakastamisesta on soopaa; kuvittelevat vain itse , että ovat vastuuntuntoisia, tuntevia ihmisiä. Vanhan voi heittää käytettynä pois. Ja rinnalla voi koeajaa toista, ettei tule virheitä. Että mua risoo. Olis kyllä oikein, että joku pyyhkis teillä lattiansa, niin tietäisitte mitä on olla lattiarätti, jole ihmisarvot ievät kuulu asiaan.

Olisikohan aika kertoa nykyiselle suhteen tila ja viettää jonkin aikaa yksin ja sitten katsoa, jos olisi kykenevä suhteeseen?

 

[japa]

joo.taas yksi henkisesti teini.siis 30 rupeaa ikää olemaan. haloo.. nuoruus meni jo

 

[Miia]

En todellakaan kaipaa keneltäkään moralisointia..sitähän en kysynyt enkä pyytänyt keneltäkään ! Oma asiani on se, että mitä ajattelen..halusin kuulla toisten kokemuksia..mutta jopas täällä on niitä, jotka aloittavat tuomitsemisen !! Eiköhän kannata jättää se sikseen

Mielestäni kerroin aika selkeästi mitä ongelmia suhteessa ollut ja minun vikaani ei ole se, että äijä on aina juonut, ettei seksi ole koskaan maittanut kumppanilla missän suhteessa, että laiskottaa vaikka olisi mikä jne..kun 2 ihmistä on kuin yö ja päivä niin takuulla tämä tilanne on väistämätön. Olen yrittänyt koska tunteet ovat siltikin olleet vahvat, sillä eihän kaikki ole paskaa..hyviäkin aikoja on paljon.

Olen yhä suhteessani, joten ei todellakaan voida puhua siitä ettenkö olisi joustanut, sulattanut, auttanut kumppaniani jne..yrittänyt olen kyllä vaikka ja mitä! Ei mikään ole naps korjattu eikä mikään tapahtuma ole jälkiä jättämättä mennyt ohi..elän niitä hetkiä sydämessäni kauan jotka ovat satuttaneet todella syvältä.

Kyllä kaiken jälkeen mielessä käy se, että parempiakin ehkä olisi maailmassa..saan kyllä ajatella niin ja saan jopa unelmoida ! Olkoon kuka mitä mieltä tahansa ajatuksistani niin aivan sama minulle..tiedän että naiivisti ajattelevia täältä löytyy ja tiedän että myöskin niitä joilla on asioihin kypsä näkökulma.

Arvostan itseäni ja siksi ajattelen mitä elämälläni teen, ajattelen myöskin niin että kun saan selkoa tähän tilanteeseeni se on myöskin kumppanin etu, sillä en halua huhkata myöskään hänen aikaa siihen mikä ei kanna jyvää pidemmälle-eikös!! Jep jos keskustelutaitosia löytyy niin hieno juttu muut älkööt vaivautuko kommentoimaan-kiitos

 

[hei]

Sen kummemmin moralisoimatta eikö olisi itsellesikin helpompi, että lähdet huonosta suhteesta nyt ja annat tuon uuden ihmissuhteen kehittyä omaa tahtiaan.

Kai tässä eniten ihmetyttää, et miksi oot jäänyt edes tuollaiseen nykysuhteeseesi jos kerran niin huono mies on? Oletko läheisriippuvainen, pelkäätkö ""yksin jäämistä""?

 

[mies]

Haluat siis kokemuksia seuraavaan asiaan:

""jos petän tms en halua kertoa sitä miehelleni..haluaisin nauttia vielä nuorena olemisen ilosta ja tuntea intohimoa..onko muilla millaisia kokemuksia, kuinka olette toimineet salasuhteessa ja oletteko kertoneet tai salanneet..kaikki kokemukset tarpeen ja neuvot?""

anteeksi , kun kommentoin väärää asiaa, toivottavasti saat elleiltä ohjeita pettämiseen.

 

[jape]

niin. miksi edes menit yhteen jos se on noin kamalaa.mistäs tiedät ettei tule pahempaa tilalle.pikku vihje. hyvät on aina varattuja.vai oletko ajatellu rikkoa toisten suhteen omien hakujen takia.jospa käytökselläsi saat juomaan. tai halut seksiin häviämään. oikeasti tunnut narsistille

 

[Salomon]

Kun itte kysyy ja itte vastaa niin varmahan tuloo kommentit oikeen ja sanat oikeas järjestykses. Kuules nyt likka oon siks vanhee mies jotta sanoon, tykkäät tästä tai et. Eikö sun jo pitääs kasvaa aikuuseks ja tuo varsantauti mun mielestä sais jo loppua. Jos olisit mun tyttö ikäsi puolesta voisit ollakin, niin mä taitaasin sua vähän kurmoottaa niskavilloosta. Vois alakaa nuo parisuhure ongelmat helepottamahan. Anteeks ny vaan, tämään pitäs olla selevää tekstiä, kyllä sun ikääseltä ja varmahan muutoon nällikältä likalta pitää jo löytyä omahan elämähän jokinlaasta ryhtiä. Heitä tuallaaset joutavat pähkäälyt romukoppahan sun pitääs jo aatella elämääs raavahien ihimisten lailla.

 

[Inhorealisti]

Sen enempiä moralisoimatta: Se, että parinvalintasi on mennyt perseelleen ei ole kenenkään muun kuin sinun itsesi syytä. Jos haluat paremman tilalle, niin kerropas, miksi haluat pitää sen vanhan ja kehnonkin? Mitä tämä koko dilemma kertoo sinuasta?

 

[höpö höpö]

Just. Ja sä miesmangneetti johon kaikki ovat tykästyneet kattelet sitä alkoholisoitunutta passiivista miestä. Miksi?

 

[sama tilanne]

Minulla on sama tilanne kuin alkuperäisellä, aion antaa ""uudelle"" mahdollisuuden. Aion tapailla häntä, salaa...

 

[Miesmagneetti]

Tässä sulle suuri salaisuus:

Maailmassa on kauniita naisia.
Sitten on nitä jotka ajattelevat olevansa miesmagneetteja.
Melkein kaikki miesmagneetit ovat kauniita naisia, mutta kaikki kauniit naiset eivät ole miesmagneetteja.

Tämä johtuu siitä että miesmagneetti järjestää tilanteensa ihan itse.
Ei ole todella olemassa miesmagneetteja: on vain naisia, joilla pyörii silmät päässä ja jotka eivät tiedä minne ovat menossa.
He kysyvät tietä kilteiltä miehiltä, jotka keppi tanassa höpöttävät ummet ja lammet ja neuvovat miesmagneetille tien makuuhuoneeseen, hotellihuoneeseen, junan vessaan jne.

 

[Mia]

En tosiaan pelkää yksin jäämistä enkä sitä että vaihtaisin miestä. En ole myöskään luovuttaja joten olen antanut huonolle suhteelleni mahdollisuuksia..asioista on puhuttu ja keskusteltu ja niihin on molemmat tehneet työtä. Tilanne tulee kuitenkin takaisin..

Eli kyllä..mietin mitä haluan elämältäni, kenen kanssa, ja miksi suhteeni on huono? En ole narsisti..pystyn kyllä katsomaan itseänikin peiliin. Tangossa on aina kaksi..

Realistisena ihmisenä tiedän kyllä mitä on ihmissuhteet..aina tulee arki ja vaihtamalla ei aina parane..mutta jonkun kanssa voi helpottua ja osua paremmin arvot yhteen. Ei ole helppoa, sillä toki olen kiintynyt tähän ihmiseen rinnallani..vuosien aikana psykologinen kiintymys kun on aikas normaalia terveellä ihmisellä eikös--eli kyse ei ole läheisriippuvuudestakaan..
Aion nyt katsoa rauhassa mitä tuleman pitää..aika kypsyttää asiat varmasti..ja löydän ratkaisuni..ja ehkäpä tutustun kahvin merkeissä tai harrastukseni merkeissä tuttavuuteeni ja teen sitten ratkaisujani..

 

[joo]

Ainahan se on hyvä konsti miettiä omaa elämäänsä, olemalla kahvittelemassa muun kuin oman miehen kanssa.

Eiköhän se vieras mies sinulle kerro sitten kaikki vastaukset.
Ja varmaan kunnioittaa suakin entistä enemmän kun näytät sille heti kärkeen miten sulla on tapana parisuhdeasiat ratkaista: uutta kehin ja kun laskeutumisalusta on taattu niin ei kun riitaa haastamaan siipan kanssa ja avioero vetämään.

Ja sitten voikin sanoa, että eihän tää ero nyt MITENKÄÄN johtunut siitä että oli toinen kuvioissa. ))

 

[hei]

Katsele rauhassa miten elämä etenee. Tutustu vähän tuohon toiseenkin. Eiköhän se ajan myötä selviä onko sillä suhteella siivet...

Toivottavasti vaan uskallat tarvittaessa tehdä radikaalejakin ratkaisuja. Mikään ei mielestäni ole surullisempaa kuin puolitehoinen parisuhde, jossa ollaan vain tottumuksen vuoksi. Kiintymyshän on aina osa suhdetta jollain tapaa, mutta joskus siinäkin vain on kyse pinttyneestä tavasta...

 

[Mia]

Aivan..sitä mietin että parasta on katsoa kunnolla tilanne omassa suhteessa sekä miksipä en saisi tutustua uuteen ystävääni myöskin rauhassa. En usko että olen kamalan paha ihminen jos kuuntelen sydäntäni. Yritän toki kaikella tapaa toimia asiassa kypsästi ja niin että uusi mies pysyy tuttavuustasolla..

Elän nyt prosessia joka vie takuulla aikaa..pitää miettiä asioita niin kauan kuin ne sitä vaativat. Tilanne on aika kova paikka mulle, sillä ennen en ole tällaisessa ollut enkä ole kaivannutkaan tätä. Ei ole helppoa mutta inhimillinen on ihmisen elämä..ei vaan voi mitään sille että asiat menee kuin menee vaikka järki sanoisi mitä.

 

[Jos]

Salasuhteissa on sitä elämän suolaa, eikä se ole sun mieheltäsi pois, kun hän ei siitä tiedä. Jos petät, niin älä ainakaan ikinä kerro siitä miehellesi.

 

[Onnellinen]

Itsellä oli puoli vuotta salasuhde mieheen jolta sain tarvitsemaani huomiota. Toinen tuntui niin hyvältä ja toisen kanssa oli helppo olla. Seksi oli taivaallista ja sen ajan innostus ja jännitys sai ajatukset sekaisin. Järjellä ei ollut mitään tekemistä. Se oli menoa... Meidän tilanne siitä vaikea ku molemmilla oli omat kumppaninsa. Mutta aina nähtiin kun voitiin ja viestejä lähti päivittäin PALJON!! Sitten kun oma suhde loppui,tämä salarakas ei uskaltanut omastaan lähteä. Sitten pyörin kolmantena pyöränä siinä puolisen vuotta mutta sitten he muuttivat erilleen ja siitä puolen vuoden päästä lähtivät eri teille lopullisesti. Rankkaa oli kaikilla ja myöhemmin ajateltuna asioita olisi paljon voinut tehdä eri tavalla. Mutta helppoa ei ole suhteesta lähteä uuteen,koska se tunneside on toiseen niin vahva. Paljon yhteistä takana ja toisen kanssa kuitenkin hyvä on ollut olla joskus. Kaiken jälkeen olen nyt kuitenkin onnellinen. Yhdes asutaan tämän ""uuden"" kans ja elämä hymyilee,vaikka arki on kuvioihin astunutkin.

 

[M_1970]

Kirjoituksesi perusteella tunnut kykenevän analysoimaan tilannetta ja omia tunteitasi maltillisesti. Intohimo on harvinaista herkkua, joten ymmärrän hyvin millaiseen tuonnekuohuun se on sinut saanut.

Moni pettämisestä puhuva unohtaa yhden tärkeän pointin: Älä petä itseäsi! Mikäli vain pystyt olemaan rehellinen itsellesi, eli tunnistat mitä _sinä_ loppujen lopuksi haluat ja olet valmis tekemään sen eteen.

Rohkeutta ja rakkautta toivottaen.

 

[mies]

Juu , sitä tulee nöyräksi ja uudessa suhteessa ei haluakaan taas kaikkea mokata. Vai tulisiko mieleesi lähteä taas pettämään tätä uutta. Ihminen aikuistuu vasta eläessään.

 

[kokenut]

Miia luepas noita edellisiä...kokemuksia pettämisestä!!!
Ne on tosi tarinoita...

 

[Mia]

Totta..pahintahan on se että uskottelee itselleen asioita, että ei ole rehellinen itselleen. Voi kumpa se olisikin niin helppoa, sillä tunteiden selventely ei ole helposti tehty. Suhde tällä hetkellä sisältää niin paljon vihaa sekä rakkautta ja molemmat ovat niin käsi kädessä.

Mieheni rakastaa minua enemmän kuin kukaan koskaan, ja on valmis mihin vaan sanoissaan puolestani, mutta teot(ryyppäys, hellyyden vähyys, seksin vähyys, laiskuus ylipäänsä)ovat vähäisiä ja minulle jotenkin riittämättömiä. En täydellisyyttä vaadi tai odota enkä myöskään sitä että kukaan tekisi minulle onnen ja onnellisuuden. Onnellisuus ja onni elää ensin itsessä ennenkuin se voi olla suhteessa molempien jaettavana.

Olen siis patti tilanteessa..että mihin arvoihin ja asioihin perustan päätöstäni jatkaako tässä vai ei , vaikka jatkaisin yksin elämistä. En koe tarvetta saada heti uutta jne..olen epävarma olostani tässä ja nyt nykyisen kanssa. Kukaan eoi voi kertoa vastausta joka olisi oikea, eikä helpottaa sisäistä tilaani, voin vain olla kiitollinen että saan jakaa ajatukseni teidän osan fiksujen kanssa..tärkeää että kuulen kuinka kukin on elämässään ratkaisuja rohkennut tehdä..

Intohimo..se kieltämättä on asia, jota takuulla jokainen kaipaa ja joka takuulla jokaisessa suhteessa kohtaa arjenkin. Kun on nuori..haluaisi vielä saada kokea isoja tunnemylläköitä, nauttia ihmisistä, saada uusia erilaisia ihmisiä elämäänsä ja kokemuksia joita voisi vanhana mietiskellä..eikös tämä ole se perinteinen ajatusmaailma-yleistys. Olen kyllä elänyt sinkkuelämää..liiankin järkevästi silloin..en tiedä sanoa teille mikä on nyt iskenyt että kaipaan asioita joissa on kipinää jne..

Ehkä suhteen 3 vuoden kriisi tullut, tai mulle lähestyvä 30 v kriisi tms..kriisit aina kasvattavat, mutta vievät kyllä voimiakin..yritän löytää vastauksia itselleni, mitä elämältä haluan nyt ja tulevaisuudessa,,kenen kanssa jne..

Mieheni rakentaisi pesää vaikka heti..minä en näe suhteessa luotettavuutta, balanssia ja pelkään sitäkin että mieheni ""passiivisuus""tulisi esim perheen kanssa isoksi ongelmaksi,,kaikki kotityöt jäisivät mulle tms..

Kirjoittelin paljon paljon taas kaikenlaista ajatusta..kiitos niille jotka lukevat ja ovat mukana hengessä hetkissä joissa kunnolla ryven, mutta aion kunnialla koettaa tästä selvitä!! Tsemiä myös niille jotka elävät hetkiä samantapaisia ja toivon että onnellisuutta ja tyytyväisyyttä elämä tuo , silloin jaksaa kaikessa paremmin! HALIT!

 

[M_1970]

Toivon todellakin, että saat solmusi selvitettyä, because you're truly worth it.

Nykyisessä suhteessa tiedät tasan tarkkaan mitä se tarjoaa niin hyvässä kuin pahassa. Parhaassa tapauksessa miehesi saa voimia muuttaakseen elämäntapansa aktiivisempaan suuntaan, mutta tämän toivon varaan ei päätöstä kannata jättää.

Tiedät itsekin, että uusi suhde on aina täynnä sähköä ja molemmat näkevät toisensa sellaisena kuin minä he haluavat hiedän olevan. Todellisuus voi vuosien varrella olla jotain täysin muuta, eli ehkä pettymys on nykyistäkin suurempi.

En tarkoita, että vanhassa kannattaa olosuhteista huolimatta pysyttäytyä, tai että uuteen mahdollisuuteen kannattaa aina heittäytyä. En edes yritä antaa suoranaaista neuvoa, etkä sellaista edes tuntunut pyytävänkään.

Uskoisitko jos sanoisin että tiedät jo vastauksen kysymykseesi ja että olet jo tehnyt päätöksesi? Tässä vaiheessa pyrit lähinnä järkeistämään sen minkä sydän jo tietää...

Mia hyvä; oletko todella valmis ""uhraamaan"" itsesi vedoten uskollisuuteen (keskeisenä arvona)?