välilihan leikkaus

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja taustalla
  • Ensimmäinen viesti Ensimmäinen viesti
Ei sattunut ollenkaan, ihan oikeasti =) En olisi edes huomannut että väliliha leikataan jos kätilö ei olisi siitä maininnut, en tuntenut mitään. Tikkien laittaminenkaan ei tuntunut, puudutuspiikki vähän nipisti. Haava parani muutamassa viikossa eikä ole vaivannut sen jälkeen millään tavalla.
 
siinä vaiheessa paikat on jo niin hyvin koetuksella et sä et tunne mitään.mulla ei leikattu ja repes pyllyyn asti enkä tuntenu mitään..antaa leikata vaan ni vältytään tommosilta mikä on sit myöhemmin kipee.
 
Mulla leikattiin väliliha kahdessa ekassa synnytyksessä.Ekassa sen takia,kun vauva syntyi käsi poskella ja toisessa,koska vauva oli niin iso.
Väliliha puudutettiin ensin ja kätilö sanoi sitten kyllä,että nyt hän leikkaa,mutta mitään ei tuntunut.Molemmilla kerroilla nuo paranivat tosi hyvin.Olivat hetken aikaa arkoja,mutta ei muuta.
Kahdessa jäkimmäisessä synnytyksessä ei välilihaa leikattu,taisi molemmilla kerroilla tulla vain yksi tikki.Vaikka nuo välilihanleikkaukset eivät juurikaan vaivanneet,ero oli kuitenkin selkeä tuohon,kun ei leikattu.Kuopuksen syntymästä oli reilu viikko,kun jo ajelin pyörällä.
 
Leikkaaminen ei sattunut, mutta ompeleminen kun ei ollut sitä muuta ajateltavaa sattui kyllä.

Paraneminen kesti kauan kun tikit aukesivat ja leikkaushaava tulehtui. Osittain siinä oli kysymys omasta tyhmyydestäkin.

Kun kotiuduimme esikoisen kanssa löysin kämpän varpajaisten jäljiltä sikamaisessa kunnossa. Muistan miettineeni, että lasta ei voi tällaisessa ympäristössä pitää ja aloitin siivoamisen. Luonnollisesti se touhu aiheutti kovan paineen leikkaushaavaan ja seuraukset sen mukaan.

Muistan vieläkin neuvolantädin ilmeen ja moittivat sanat kun hän teki kotikäyntiä ja katsoi leikkaushaavaa.

Esikoisen isä menikin sittemmin vaihtoon... Nyt uusioperheeseemme odotellaan uutta tulokasta (rv 40+5) ja toivon kovasti, ettei episotomiaan tarvitse nyt turvautua.
 
mulla ei tehnyt kipeetä leikkaaminen, olin ponnistanut jo kaks tuntia ja tarvittiin tilaa imukupille..ilmeisesti ei puudutettu kun leikattiin, en ainakaan muista et oisin nähny piikkiä. kun alettiin ompelemaan laitettiin puudutus, se hiukan kirpasi mut eipä pahemmin haitannut enää siinä vaiheessa..
 
Ensimmäisestä leikattiin väliliha. Sanoi laittavansa piikin, en edes tuntenut, en leikkaamista myöskään. Jälkikäteen oli tosi pitkään kipeä. Melkein vuoden(!) synnytyksen jälkeen tuntui jotenkin "kireältäkin".

Toisesta tuli repeämä, ei leikattu. Parani tosi hyvin jo muutamassa päivässä (II:N asteen). Olo oli ihan erilainen!
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 06.09.2005 klo 23:07 Catnip kirjoitti:
Minullakin leikattiin väliliha, enkä huomannut edes koko asiaa silloin kun kätilö sen teki ("oli muita kiireitä";)). Silloin vasta ihmettelin että hei leikkasitko, kun minulla oli vauva sylissä ja alkoivat parsia sitä haavaa kiinni. Vähän se tikkien laitto pisteli, mutta ei sen enempää kuin esim. rokotuspiikki.

Minullakin leikattiin, en tuntenut sitä leikkausta lainkaan. Myöskään tikkien laitto ei tuntunut lainkaan, kun puudutettiin hyvi. Leikattiin, kun ponnistusvaihe kesti 1h 45min. Olisi kätilön mukaan mahtunut tulemaan ilmankin, mutta haluttiin helpottaa ponnistusvaihetta, jotta ei pitkitettäisi sitä entisestään.

Välilihan leikkaus kannattaa tehdä, sillä itsestään repeämällä voi saada pahempia vaurioita aikaiseksi (kuten eräällä kaverillani), joiden takia voidaan jopa tekemään korjausleikkauksia.
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 11.09.2005 klo 21:08 Hippu kirjoitti:
\
Alkuperäinen kirjoittaja 06.09.2005 klo 23:07 Catnip kirjoitti:
Minullakin leikattiin väliliha, enkä huomannut edes koko asiaa silloin kun kätilö sen teki ("oli muita kiireitä";)). Silloin vasta ihmettelin että hei leikkasitko, kun minulla oli vauva sylissä ja alkoivat parsia sitä haavaa kiinni. Vähän se tikkien laitto pisteli, mutta ei sen enempää kuin esim. rokotuspiikki.

Minullakin leikattiin, en tuntenut sitä leikkausta lainkaan. Myöskään tikkien laitto ei tuntunut lainkaan, kun puudutettiin hyvi. Leikattiin, kun ponnistusvaihe kesti 1h 45min. Olisi kätilön mukaan mahtunut tulemaan ilmankin, mutta haluttiin helpottaa ponnistusvaihetta, jotta ei pitkitettäisi sitä entisestään.

Välilihan leikkaus kannattaa tehdä, sillä itsestään repeämällä voi saada pahempia vaurioita aikaiseksi (kuten eräällä kaverillani), joiden takia voidaan jopa tekemään korjausleikkauksia.

Kyllä mä mieluummin otan seuraavaksi repeämisen riskin kuin annan enempää itseäni leikata. Ks. aiemmalta sivulta miten mun kävi episiotomian kanssa, korjausta ei voi edes tehdä kun irtoamisjälki on "liian siisti" :'(
 
Nimetön - tiedän tunteen! Mäkin repesin tosta välilihan leikkaamisesta huolimatta tosi pahasti. Kätilöt meinas et olin kuin pommin jäljiltä. Kolme niitä oli mua kiinni ompelemassa, pualtoista tuntia meni, ja joutuivat hakemaan lääkärinkin avuksi. Isäntäkin kävi jalkopäässä kurkkaamassa ja kommentti oli "ei sen ton näköinen kuulu olla!". Ja niinhän siinä kävikin et väärin ompelivat!

Vasta sit kun uskalsin koskea ja kunnolla pestä huomasin et toinen häpyhuuli on ommeltu auki asentoon! eikä sitä korjata, kun haitta on vaan kosmeettinen :kieh:
 
\
Alkuperäinen kirjoittaja 12.09.2005 klo 12:28 Helinä-keiju kirjoitti:
Nimetön - tiedän tunteen! Mäkin repesin tosta välilihan leikkaamisesta huolimatta tosi pahasti. Kätilöt meinas et olin kuin pommin jäljiltä. Kolme niitä oli mua kiinni ompelemassa, pualtoista tuntia meni, ja joutuivat hakemaan lääkärinkin avuksi. Isäntäkin kävi jalkopäässä kurkkaamassa ja kommentti oli "ei sen ton näköinen kuulu olla!". Ja niinhän siinä kävikin et väärin ompelivat!

Vasta sit kun uskalsin koskea ja kunnolla pestä huomasin et toinen häpyhuuli on ommeltu auki asentoon! eikä sitä korjata, kun haitta on vaan kosmeettinen :kieh:

Voi luoja millasta sähellystä ammatti-ihmisiltä!!!
Mm. siinä yksi hyvä syy miksi haluan sektion, eipähän kaduta loppuikää jos on vain bikinirajassa ruma/kiristävä jälki.....
 
Ekassa synnytyksessä leikkaaminen ei sattunut, tokassa vähän. Ompeleminen teki kyllä hiukan pahaa kummassakin. Kaikista pahinta oli mun mielestä se ÄÄNI, mikä leikkaamisesta kuului, sen kyllä muistan ja kun samalla ajattelin mitä leikataan... :whistle:
 
Tavallaan helpottavaa lukea, että muillakin leikkaus on voinut mennä aivan väärin. En olekaan ainut jonka alakerta on leikelty kamalaksi.

Esikoista synnytin ja kätilö oli kokematon. Ei kysynyt leikataanko vaan tokaisi et nyt sit leikkaan! Sattui ihan vietävästi.
Haava oli valtava, ompeli sen väärin. Ompelu sattui puudutteista huolimatta.

Sittemmin olen samasta reiästä putkauttanut muutaman muksun lisää ilman mitään repeämiä tai leikkauksia.

Alakerran korjaukseen pääsen koska lapsiluku on mielestäni täysi. Leikkauksesta on 15-vuotta aikaa ja edelleen tuntuu...
Arpi kiristää, kutiaa, huuli repsottaa, kudokset ovat sikinsokin jne.

Mies on onneksi herttainen, seksi sujuu, vaikka tuntoakin on mennyt alapäästä.

Onnea sulle synnytykseen ja kaikille muillekin
=)

Vaatikaa korjausleikkauksia jos kätilöt ovat tehneet synnytyksessä sutta!
 

Yhteistyössä