Vaikuttaako vuorotyö negatiivisesti kumppaninne käytökseen/parisuhteeseenne?

Oletteko huomanneet, millaisia vaikutuksia vuorotyöllä tekijälleen on?
Kuinka paljon se vaikuttaa esimerkiksi parisuhteeseen?

Olettaisin, että paljon. Ja pikemminkin negatiivisesti entä kuin positiivisesti?

 

Kolmivuorotyö on raskasta, yötyö ei sovi kaikille, eli kotona kireyttä, väsymystä. Tietysti heijastuu myös parisuhteeseen. Lapsiperheessä muutenkin ajoittain "paineita", työn jälkeen haet lapsen / lapset hoidosta, ruoka, pyykit, harrastukset jne.....Vuorotyöläiset näkevät toisiaan epäsäännöllisesti

 

Meillä on mies tehnyt vuorotyötä lähes koko yhdessäolomme (18v) ajan. En huomaa negatiivista vaikutusta, jollei nyt ajoittaista väsymystä oteta huomioon - sitä vaivaa on toki itsellänikin ajoittain.
Minä olen tehnyt säännöllistä päivätyötä koko ajan ja minusta on loistava homma tuo miehen vuorotyö. Lasten ei esim. tarvinnu ikinä olla 9-10tuntia tarhassa jne. verrattuna siihen jos molemmat olis vuorotyössä.

 

No jonkin verran, oltiin totuttu että katellaan illalla yhdessä elokuvia ja touhuillaan.
Sit kun joka 5:s viikonloppu vaan vapaa ym..

 

yötyö vaikuttaa kyllä sillä työviikolla negatiivisesti, tai no, mies on töissä 9-07 ja nukkuu sitten kolmeen-neljään.. ja mä töissä kuuteen.. eli silloin nähdäänkin vähän ja mies on ehkä vähän kärtty joskus, mutta toisaalta vapaaviikko vaikuttaa aina positiivisesti =) täähän ei periaatteessa oo vuorotyö, kun kerran tekee pelkkää yötä =)

 

Voi olla, että katson asiaa liian sisältä, sillä teen itsekin vuorotyötä. Teemme molemmat ja samassa työpaikassa, emme kumpikaan haluaisi millään ilveellä vaihtaa säännölliseen päivätyöhön. Joskus kun joutuu tekemään enemmän virka-aikaa, tuntuu että viikossa ryytyy puolikuoliaaksi.

 

No voin sanoa et kyllä kärsi ainakin meillä!
koko kesä 2007 meni niin et pääsin iltaisin 22-02 välillä. Lähdin yleensä kun mies tuli. viikonloiut töissä melkeimpä aina. Tuloksena oli se et mä olin ihan sikaväsyny ja *ittuuntunut. nähtiin toisiamme muutaman tunnin viikossa.. Kyllä siihen ukkoki väsy kun mihinkään ei itekseen koskaan päässy.

teen edelleen vuorotöitä ja pääsen myöhäisintään 20.30 ja se ei oo paha enää ollenkaan. molemmat on tyytyväisiä.

 

No tota hmm hmm... Kyllä se väsyttää mun puolisoa...eihän sitä koskaan luonnollisimmillaan ole, kun viikon välein vaihtuu rytmi..tai vaihtuu ja vaihtuu, pakko on tottua aina uuteen. Ja jos mies on väsyny, ei hän jaksa niin paljon olla tässä läsnä...

Toisaalta kaikin puolin hyödyt ja haitat on fifti-fifti.

Minä otan kaiken hyödyn siitä, kun mies on YÖvuorossa= joskus on kiva viettää ihan yksin iltaa, kun mies o lähteny töihin ja lapset saanu ite nukkuun. Sit kun saa omaa aikaa, jaksan ite paremmin ottaa huomioon miestä.
ILTAvuorossa hyvää: mies on kotona aamun ja hoidetaan yhdessä lasten hoitoon viemiset yms... laatuaikaa parisuhteelle, nyt kun olen ä-lomalla ja lapset siis hoidossa. Iltasin sit kun mies on töissä, vaikka joskus väsyttää, kun tietää et hommat on pakko tehdä yksin, ne tekee mukisematta. Jos mies olis siinä, helposti hommista saatettais kinastella kumpi tekee mitäkin...
AAMUvuorossa sitten hyvää et koko perheellä ihanaa aika aolla yhdessä. Tätä ei osaisi varmastikaan arvostaa niin paljon, jos olisi aina aamuvuoroa tai esim 8-16...
Klo 6-14 on siitä hyvä, että illat on paljon pidempiä, kuin esim. niillä jotka lopettavat työt vasta klo 16....
Joskus kun oli vain yks lapsi, otin taakkana miehen työn, mutta nyt olen todellakin oppinut nauttimaan erilai, huomannut positiivia puolia paljon enemmän. Tietty vaikuttaa ku useempi lapsi nyt...
Ja vaikka joskus olis rankkaa, palkka on niin hyvä et mies ei osaa etsiä muuta. En väitä että raha tois meidän perheelle onnea, mutta on sekin yks plussa.

 

Meillä mies tekee normaalia päivätöitä ja mä ite kolmea vuoroa, meille tää sopii ja ikinä mä en pystyis tekeen normaalia päivävuoroa.

 

Mun mies tekee aamua ja iltaa. Ja voin sanoa että tuo iltavuoroviikko on oikeesti pitkä ja hermoja raastava. Lisäksi ärsyttää se että just kun saat lapset aamuvuororytmiin niin alkaakin jo iltavuoro ja päinvastoin. Ehkä asia olis toisin jos lapset olis koko ikänsä tuohon rytmin muuttumiseen tottuneet...l

 

No tota hmm hmm... Kyllä se väsyttää mun puolisoa...eihän sitä koskaan luonnollisimmillaan ole, kun viikon välein vaihtuu rytmi..tai vaihtuu ja vaihtuu, pakko on tottua aina uuteen. Ja jos mies on väsyny, ei hän jaksa niin paljon olla tässä läsnä...

Toisaalta kaikin puolin hyödyt ja haitat on fifti-fifti.

Minä otan kaiken hyödyn siitä, kun mies on YÖvuorossa= joskus on kiva viettää ihan yksin iltaa, kun mies o lähteny töihin ja lapset saanu ite nukkuun. Sit kun saa omaa aikaa, jaksan ite paremmin ottaa huomioon miestä.
ILTAvuorossa hyvää: mies on kotona aamun ja hoidetaan yhdessä lasten hoitoon viemiset yms... laatuaikaa parisuhteelle, nyt kun olen ä-lomalla ja lapset siis hoidossa. Iltasin sit kun mies on töissä, vaikka joskus väsyttää, kun tietää et hommat on pakko tehdä yksin, ne tekee mukisematta. Jos mies olis siinä, helposti hommista saatettais kinastella kumpi tekee mitäkin...
AAMUvuorossa sitten hyvää et koko perheellä ihanaa aika aolla yhdessä. Tätä ei osaisi varmastikaan arvostaa niin paljon, jos olisi aina aamuvuoroa tai esim 8-16...
Klo 6-14 on siitä hyvä, että illat on paljon pidempiä, kuin esim. niillä jotka lopettavat työt vasta klo 16....
Joskus kun oli vain yks lapsi, otin taakkana miehen työn, mutta nyt olen todellakin oppinut nauttimaan erilai, huomannut positiivia puolia paljon enemmän. Tietty vaikuttaa ku useempi lapsi nyt...
Ja vaikka joskus olis rankkaa, palkka on niin hyvä et mies ei osaa etsiä muuta. En väitä että raha tois meidän perheelle onnea, mutta on sekin yks plussa.

Tuo aamuvuoro oli mulle pahin vuoro, herätä neljän jälkeen aamulla jo ja kotona olin 2 jälkeen. Nukuin aina monta tuntia päivällä.
Ite tykkäsin yövuoroista mutta harmitti kun ei saanut viettää laatuaikaa kotona.

 

Meillä mies tekee normaalia päivätöitä ja mä ite kolmea vuoroa, meille tää sopii ja ikinä mä en pystyis tekeen normaalia päivävuoroa.

Minulle on usein sanottu, että luulen vaan etten pystyisi päivätyöhön, tai etten vaan huomaa vuorotyön haittoja, voi siinäkin olla perää =) Mutta vuorotyön edut ovat niin huomattavat, että haitat kyllä kestää.

 

Mies tekee vuoroa 2 aamua, 2 iltaa ja 2 yötä, sitten neljä vapaata. Mun mielestä se on kivempi näin, kuin että olisi aina ma-pe päivätöissä. Se on siis välillä illat pois kotoa ja saan olla ihan yksin omassa rauhassa Negatiivisena keksisin sen, että yhteistä aikaa se syö vähän enemmän, kun muksut käy iltasin nukkumaan niin sillon jos mies on illassa tai yössä (nukkuu ennen töihin menoa) niin joko aika menee lasten hoitamiseen yhdessä tai sitten kun muksut nukkuu, olen yksin kotona tai hereillä.

Joku kirjottelikin tuossa hyviä puolia eri vuoroista esim. kun mies pääsee klo 14 niin tuntuu siltä että on hirveän paljon yhteistä aikaa, toisin kuin jos olisi vasta klo 16 jälkeen kotona.

 

Väsymyksestä sen verran, että väsynythän tuo mies välillä on ja unirytmi on vähän sekaisin, mutta toisaalta sillä on onneksi hyvät unenlahjat eli se yön jälkeen nukkuu vaikka olohuoneen sohvalla eikä herää siihen kun 2vee juoksee pitkin asuntoa ja kiljuu mennessään

 

Mun mies olisi varmaan tosi kärtty jos tekisi normaalia päivätyötä. Nyt saa himmailla omia juttuja päivisin (sitä omaa aikaa!) kavereidensa kanssa, joilla myös epäsäännöllinen työ. Pystyy myös tekemään kodinhoitojuttuja, kun ei ketään "häiritsemässä". Aiemmin kun lapset oli pieniä niin niille tuli kivasti kotipäiviä tai lyhyempiä hoitopäiviä.
No, yhteinen aika on tietysti kortilla, mutta kun ei paremmasta tiedä niin näillä mennään!

 

Meillä mies tekee pelkkää yövuoroa viitenä yönä viikossa. Lähtee illalla klo.20 ja tulee joskus 5-8 väliin aamulla, sit nukkuu johki kolmeen tai neljään joskus jopa viiteen asti illalla. Eli nähdään sit siinä se muutama hassu tunti ja sit se taas lähtee. Tää on ajoittain tosi raskasta ja vaikka tietää et toisen pitää levätä niin silti tympii ku se vaan makaa ja ei oikein sit viiti ite mitään kauheena kolistella ettei herää... Nyt esikoinen tulossa, saas nähä miten käy?!

 

Ei miellä osattais olla jos tekisin virka-aikaan töitä. Olen kautta rantain tehny 2 vuorotöitä, tiedä edes osaisinko tehdä muuta.

 

Mies on ollut kolmivuorotyössä, ja jotenkin tuntui että silloin tuli koti hoidettua paremmin ja kaverisuhteet sillä aikaa kun toinen oli töissä. Ja tietenkin päin vastaisesti mies kävi kavereillaan yms kun itse olin poissa kotoa ja hän menossa iltavuoroon tai yöhön.
Nyt mies on päivätyössä ja tuntuu että yhteistä aikaa ei ole, johtuu ehkä siitä kun tietää että toinen kotona tms ja itse lietsuaa sitten ystävien kanssa kahvilla. Koti on vähän niin ja näin, kun ei raaski alkaa siivoamaan kun toinen on siinä jaloissa ja mahdollisesti vielä päivä levolla.
Mutta siinä vaiheessa kun lapsia on, niin en osaa sanoa kumpi parempi, mutta miedän suhteeseen ei ainakaan negatiivisesti vaikuttanut, jos jotenkin vaikutti, niin ehkä enemmänkin positiivisesti.

 

Meillä yötyötaustaa molemmilla, mies tällä hetkellä opiskelee mutta parhaillaan harjoittelussa jossa tekee kahta vuoroa. Puolensahan tuolla on -molempiin suuntiin.

Negatiivista se ettei voi oikein etukäteen suunnitella mitään kun viikot ovat niin erilaisia. Joskus se perheen yhteinen aika jää vähäiseksi ja yökkö voi aamuisin olla kärttyinen...

Positiivista palkka, eli nyt riittää vähempi työaika ja pitkät yövuorot antavat kivasti vapaita. Yhteensoviteltuna lapsille pystytään takaamaan lyhyt hoitoaika ja koiran kanssa keretään touhuamaan. Molemmat saavat ottaa myös sitä omaa vastuuta kodista ja lapsista.