Vaikka mies olisi kuinka hyvä ystävä niin ei tämän kanssa samanlaisia asioita

["vieras"]

voi jakaa kuin naisen kanssa. Siis vaikka parisuhteessa kokisi, että se mies on paras ystävä jolle voi kertoa kaiken jne niin ei se silti sama asia ole. Ei ainakaan minun mieheni istu höpöttelemässä kaikenlaisista sellaisista asioista tuntikausia kahvikupin äärellä mitä ystävän kanssa voin. On paljon asioita, jotka ei miehiä kiinnosta ja joista he eivät tajua mitään ja joista eivät edes tahdo puhua.

Oman aviomiehen ystävyys ei siis todellakaan riitä ainakaan itselleni vaikka voisin kuinka kertoa hänelle kaiken. Ei ole sama asia voida tilittää kaikkea kuin se miten saa jutella hyvän ystävän kanssa.

 

[rupu]

Ehkä sinun miehessäsi on jotain vikaa, kun et voi hänelle jakaa kaikkea. Oletko ajatellut, että kaikkien miehissä ei vastaavaa vikaa välttämättä olekaan.

 

["mustikka"]

[QUOTE="vieras";23139687]voi jakaa kuin naisen kanssa. Siis vaikka parisuhteessa kokisi, että se mies on paras ystävä jolle voi kertoa kaiken jne niin ei se silti sama asia ole. Ei ainakaan minun mieheni istu höpöttelemässä kaikenlaisista sellaisista asioista tuntikausia kahvikupin äärellä mitä ystävän kanssa voin. On paljon asioita, jotka ei miehiä kiinnosta ja joista he eivät tajua mitään ja joista eivät edes tahdo puhua.

Oman aviomiehen ystävyys ei siis todellakaan riitä ainakaan itselleni vaikka voisin kuinka kertoa hänelle kaiken. Ei ole sama asia voida tilittää kaikkea kuin se miten saa jutella hyvän ystävän kanssa.[/QUOTE]

No enpä mie oo törmänny oikeestaan mihinkään sellaseen asiaan josta en vois istua höpöttämässä miehen kanssa tuntikausia. Mitkä on sellasia juttuja mistä vaan tyttöjen kesken voi puhua?

 

[Anatolia]

Ei se sama asia olekaan, muttei tarvitsekaan olla.

On naisiakin, joita ei kiinnosta istua tuntikausia kahvikupposen äärellä turisemassa naispuolisten ystävien kanssa

Mun oma elämäni olisi köyhää ja kurjaa, jos mieheni olisi mun parhain ja ainoa ystävä. Mä olen sitä tyyppiä joka tykkää istua kahvilassa ystävien kanssa, jutella puhelimessa tuntikausia, yms, ja joka myös kaipaa ympärilleen useampia läheisiä rakkaita ystäviä eikä vaan yhtä.

Mutta niin naisia kuin miehiäkin on tosiaan erilaisia. Jos joku ei koe jäävänsä mistään paitsi, kun hänen paras ystävänsä & ehkä ainoa ystäväkin on oma mies, niin silloin hän ei jää mistään paitsi.

Minä en muuten keksi ihan heti asiaa, josta mieheni ei tajuaisi mitään & josta hän ei haluaisi/suostuisi puhumaan.

 

["vieras"]

[QUOTE="mustikka";23139714]No enpä mie oo törmänny oikeestaan mihinkään sellaseen asiaan josta en vois istua höpöttämässä miehen kanssa tuntikausia. Mitkä on sellasia juttuja mistä vaan tyttöjen kesken voi puhua?[/QUOTE]

Peesi. Kyllä me puhutaan ihan kaikesta. Ja joistain kynsilakoista ja Hunksien vatsalihaksista nyt mua ei kiinnosta puhua kenenkään kanssa.

 

["vaimo"]

Kyllä minä puhun miehen kanssa kaikista naisten-asioistakin. Tosin esim. meikeistä hänellä ei ole kokemusta mutta siinähän oppii kun höpötän. Samoin minä kuuntelen kaikki auto-aiheiset asiat. Yleensä kuitenkin puhumme asioista joista olemme kiinnostuneita ja saattaa useampi tuntikin mennä jutellessa Mieheni on todellakin paras mahdollinen ystäväni.

 

[Phoebsi]

Minäkin haluan tietää mitä ne on ne jutut, mitä vain tyttöjen kanssa voi puhua?

Nyt viikonloppuna lapsi oli mummolassa, ja me miehen kanssa juteltiin niitä näitä tunti kausia. Siis aamusta iltaan Ei ole mitään sellaista, mitä en voisi hänelle sanoa tai kertoa (elle ole joku luottamuksella kerrottu asia mikä tietysti jää kertomatta).

Se on totta, että hän on erilainen kuin muut ystäväni, onhan hän kumppanini. Mutta silti.

 

["alkup"]

Ehkä sinun miehessäsi on jotain vikaa, kun et voi hänelle jakaa kaikkea. Oletko ajatellut, että kaikkien miehissä ei vastaavaa vikaa välttämättä olekaan.

No onhan noita asioita aivan jumalattomasti. Vai jaksaako sun mies naureskellen höpötellä hyvännäköisestä tk-lääkäristä ja suoltaa juttua siitä miten kiva ois päästä tutkittavaks suloiselle lääkärille? Tai jaksaako sun mies äimistellä miten voi anoppi ollakin joskus aivan daiju? Tai ihmetellä, että minkä värinen bolero käy juhlamekkoon ja onko se parempi ilman olkaimia vai olkainten kanssa?

 

[Phoebsi]

[QUOTE="alkup";23139746]No onhan noita asioita aivan jumalattomasti. Vai jaksaako sun mies naureskellen höpötellä hyvännäköisestä tk-lääkäristä ja suoltaa juttua siitä miten kiva ois päästä tutkittavaks suloiselle lääkärille? Tai jaksaako sun mies äimistellä miten voi anoppi ollakin joskus aivan daiju? Tai ihmetellä, että minkä värinen bolero käy juhlamekkoon ja onko se parempi ilman olkaimia vai olkainten kanssa?[/QUOTE]

Ei kaikkia kiinnosta hyvännäköiset lääkärit, minua ainakaan. Eikä muutenkaan ah niin söpöt julkkikset tai Hunksit tai muu soopa.

Mies äimistelee minun kanssani äitinsä aivoituksia, kuten äimistelee omaa anoppiaan ja appeaan minulle.

Ja koska miehelläni tuntuu olevan välillä mielipide ihan kaikkeen (huokaus) niin kyllä hän itseasiassa on monesti ollut kertomassa mikä juhlavaate milläkin asusteella näyttää parhaimmalta hänen mielestään

 

[rupu]

[QUOTE="alkup";23139746]No onhan noita asioita aivan jumalattomasti. Vai jaksaako sun mies naureskellen höpötellä hyvännäköisestä tk-lääkäristä ja suoltaa juttua siitä miten kiva ois päästä tutkittavaks suloiselle lääkärille? Tai jaksaako sun mies äimistellä miten voi anoppi ollakin joskus aivan daiju? Tai ihmetellä, että minkä värinen bolero käy juhlamekkoon ja onko se parempi ilman olkaimia vai olkainten kanssa?[/QUOTE]

Mieheni on vaatetuksestani loputtoman kiinnostunut ja antaa aina kommenttinsa, jos sitä tarvitaan.

Mutta miksi haluaisin jonkun tietyn lääkärin tutkittavaksi? En minä halua. En ole aivan aivoton imbesilli. Ei kukaan naispuolinen ystävänikään puhu tuollaisia juttuja, jos ovat varattuja.

Jos anoppi on seko, myös mieheni sen näkee ja hänen kanssa voi siitä keskustella.

Vaikuttaisi nyt, että teillä ei ole puheyhteyttä ja että lisäksi puhut aivan typeriä.

 

["vieras"]

[QUOTE="alkup";23139746]No onhan noita asioita aivan jumalattomasti. Vai jaksaako sun mies naureskellen höpötellä hyvännäköisestä tk-lääkäristä ja suoltaa juttua siitä miten kiva ois päästä tutkittavaks suloiselle lääkärille? Tai jaksaako sun mies äimistellä miten voi anoppi ollakin joskus aivan daiju? Tai ihmetellä, että minkä värinen bolero käy juhlamekkoon ja onko se parempi ilman olkaimia vai olkainten kanssa?[/QUOTE]

No joo,mä en itsekään kyllä "naureskellen höpötä" ihanista tk:n lääkäreistä jotka näyttää aivan Lukalta siis OMG!!11"?+?. Kyllä mun miestä ainakin kiinnostaa mun pukeutuminen ja mieshän se paras makutuomari onkin

 

["huuu"]

[QUOTE="alkup";23139746]No onhan noita asioita aivan jumalattomasti. Vai jaksaako sun mies naureskellen höpötellä hyvännäköisestä tk-lääkäristä ja suoltaa juttua siitä miten kiva ois päästä tutkittavaks suloiselle lääkärille? Tai jaksaako sun mies äimistellä miten voi anoppi ollakin joskus aivan daiju? Tai ihmetellä, että minkä värinen bolero käy juhlamekkoon ja onko se parempi ilman olkaimia vai olkainten kanssa?[/QUOTE]

Mää en oo koskaan keskustellut ko.asioista kavereiden kanssa.
Mies jaksaa äimistellä miten anoppi voi olla joskus daiju.
Mä en tosin kyttää mitään tk-lääkäreitä enkä koe että tarvitsisi heitä arviostella kenellekään.

 

["vieras"]

Mieheni on vaatetuksestani loputtoman kiinnostunut ja antaa aina kommenttinsa, jos sitä tarvitaan.

Mutta miksi haluaisin jonkun tietyn lääkärin tutkittavaksi? En minä halua. En ole aivan aivoton imbesilli. Ei kukaan naispuolinen ystävänikään puhu tuollaisia juttuja, jos ovat varattuja.

Jos anoppi on seko, myös mieheni sen näkee ja hänen kanssa voi siitä keskustella.

Vaikuttaisi nyt, että teillä ei ole puheyhteyttä ja että lisäksi puhut aivan typeriä.

Tulee tosiaan mieleen että ap on jäänyt hieman teinin asteelle,ei munkaan kaverit jauha mulle seksifantasioitaan joistain lääkäreistä tai Brad Pittistä Ei sinkut eikä varatut.

 

[rupu]

Minäkin haluan tietää mitä ne on ne jutut, mitä vain tyttöjen kanssa voi puhua?

Nyt viikonloppuna lapsi oli mummolassa, ja me miehen kanssa juteltiin niitä näitä tunti kausia. Siis aamusta iltaan Ei ole mitään sellaista, mitä en voisi hänelle sanoa tai kertoa (elle ole joku luottamuksella kerrottu asia mikä tietysti jää kertomatta).

Se on totta, että hän on erilainen kuin muut ystäväni, onhan hän kumppanini. Mutta silti.

Minunkin mies on erilainen, kuin muut ystäväni. Juuri se eroavaisuus tekee hänestä paremman, kuin kenestäkään muusta ystävästä. Hän on enemmän, kuin ystävä. Hän on kuin minun toinen puoleni, hänen kanssaan on helppoa ja vapaata. Hän on tosiystävä! Uskon, että sinun miehesi on sinun tosiystäväsi, muttei koskaan pelkkä ystävä, vaan paljon enemmänkin.

 

["vieras"]

Ei kaikkia kiinnosta hyvännäköiset lääkärit, minua ainakaan. Eikä muutenkaan ah niin söpöt julkkikset tai Hunksit tai muu soopa.

Mies äimistelee minun kanssani äitinsä aivoituksia, kuten äimistelee omaa anoppiaan ja appeaan minulle.

Ja koska miehelläni tuntuu olevan välillä mielipide ihan kaikkeen (huokaus) niin kyllä hän itseasiassa on monesti ollut kertomassa mikä juhlavaate milläkin asusteella näyttää parhaimmalta hänen mielestään

Peesi joka sanaan, myös tuohon loppuosaan (huokaus)

 

[käpyli]

Jos on niitä ihmisiä, jotka kaipaa enemmän kuin yhden, niin sitten on Tämä meni taas tälläiseksi "kyl mä ainaki teen näin, sussa on vikaa" -jutuksi. Kaikille se yksi kaikkein parhain jokapaikanystävä ei riitä, vaan on eri ihmiset eri juttuja varten. Ei se tee parisuhteesta huonoa! Pääasiahan on se, että itse on tyytyväinen, eikö

Itse olen lapsesta asti kuulunut näihin ihmisiin, joilla ei ole tarvetta suureen kaverilaumaan vaan parasta on kun on se yksi, jolle voi puhua kaiken Ja onneksi samanlainen löytyi rinnalle, joka on nyt jo vuosia ollut se jokapaikanystävä, kelpaa joka tarkoitukseen <3

 

["mustikka"]

[QUOTE="alkup";23139746]No onhan noita asioita aivan jumalattomasti. Vai jaksaako sun mies naureskellen höpötellä hyvännäköisestä tk-lääkäristä ja suoltaa juttua siitä miten kiva ois päästä tutkittavaks suloiselle lääkärille? Tai jaksaako sun mies äimistellä miten voi anoppi ollakin joskus aivan daiju? Tai ihmetellä, että minkä värinen bolero käy juhlamekkoon ja onko se parempi ilman olkaimia vai olkainten kanssa?[/QUOTE]

Kyllä mie miehelle saatan sanoa vaikka että jonkun kurssin luennoitsija on aika namun näköinen. Tai todeta että sen äiti eli miun anoppi häselsi vähän liikaa kun käytiin sen luona. Ja ehdottomasti mietin sen kanssa että minkä värisen boleron laittaisin ja kysyn, oisko mekko parempi ilman olkaimia vai olkainten kanssa. Jos vaikka kävellään kaupungilla, niin mies saattaa kertoa mulle jos se näkee jonku supersöpön tytön, tai upeat hiukset. Tai että mun äiti on vähän häslä sekin. Ja ehdottomasti se kysyy että minkä värisen paidan laittais päälleen.

Kyllä me molemmat jutellaan sitten myös politiikasta, peleistä, tekniikasta jne, joita jotkut pitää jotenkin miehisinä aiheina.

 

["Vieras"]

Voi luoja jos mun pitäisi istua akkojen kanssa höpöttämässä kahvikupin ääressä kaikesta... jo ajatuskin ahdistaa...

 

["vieras"]

On naisiakin, joita ei kiinnosta istua tuntikausia kahvikupposen äärellä turisemassa naispuolisten ystävien kanssa

Nimenomaan näin! Se on ihan ihmisestä kiinni, eikä tämän sukupuolesta. Mulla on sekä mies- että naispuolisia kavereita, joiden kanssa voin höpötellä niitä näitä tuntitolkulla kahvikupin äärellä, ja sitten niitä, jotka ei sellaisesta piittaa. Mun oma mies on sellainen, joka ei pahemmin höpöttele "turhia", mutta sellaisia pitkiä ja syvällisiä keskusteluja käydään kyllä usein.

 

["vieras"]

[QUOTE="mustikka";23139864]Kyllä mie miehelle saatan sanoa vaikka että jonkun kurssin luennoitsija on aika namun näköinen. Tai todeta että sen äiti eli miun anoppi häselsi vähän liikaa kun käytiin sen luona. Ja ehdottomasti mietin sen kanssa että minkä värisen boleron laittaisin ja kysyn, oisko mekko parempi ilman olkaimia vai olkainten kanssa. Jos vaikka kävellään kaupungilla, niin mies saattaa kertoa mulle jos se näkee jonku supersöpön tytön, tai upeat hiukset. Tai että mun äiti on vähän häslä sekin. Ja ehdottomasti se kysyy että minkä värisen paidan laittais päälleen.

Kyllä me molemmat jutellaan sitten myös politiikasta, peleistä, tekniikasta jne, joita jotkut pitää jotenkin miehisinä aiheina.[/QUOTE]
Meillä ihan samoin.

 

["huhhuh"]

[QUOTE="vieras";23139687]voi jakaa kuin naisen kanssa. Siis vaikka parisuhteessa kokisi, että se mies on paras ystävä jolle voi kertoa kaiken jne niin ei se silti sama asia ole. Ei ainakaan minun mieheni istu höpöttelemässä kaikenlaisista sellaisista asioista tuntikausia kahvikupin äärellä mitä ystävän kanssa voin. On paljon asioita, jotka ei miehiä kiinnosta ja joista he eivät tajua mitään ja joista eivät edes tahdo puhua.

Oman aviomiehen ystävyys ei siis todellakaan riitä ainakaan itselleni vaikka voisin kuinka kertoa hänelle kaiken. Ei ole sama asia voida tilittää kaikkea kuin se miten saa jutella hyvän ystävän kanssa.[/QUOTE]

Henkilökohtaisesti naisena koen tämän aikamoiseksi loukkaukseksi. Niin miehiä kuin naisiakin kohtaan.
Se, parisuhteen toinen osapuoli-tai molemmat-on idiootteja, ei mitenkään liity sukupuoleen tai parisuhteeseen ylipäänsä.

 

["vieras"]

Peesaan ap:ta. Olen ollut mieheni kanssa nyt 25v ja meillä on ihan omat yksityiset keskinäiset jutut (niin hauskat kuin vakavatkin). Ei ole asioita joita en VOISI kertoa hänelle, mutta on asioita joista haluan haastella maailman parhaitten likkakavereitteni kanssa. Jos kerron miehelle mitä ollaan likkojen kanssa jutusteltu se katsoo mua ku sonni uutta aitaa.

 

["jep"]

En mä viitsi miestäni tylsistyttää joillain vaatejutuillani, se on totta. Tosin puhun sellaisita asioista yleensäkin aikas vähän...enkä mä meikeistäkään juttele mieheni kanssa.

Mutta muuten jutellaan kyllä, tunti tolkulla. Jos lapset on yökylässä meillä menee monasti koko yö kun kuuneellaan musiikkia ja puhutaan kerrankin rauhassa kun lapset ei ole keskeyttämässä tahi kuuntelemassa. Samoin voin tehdä ystäväni kanssa- toki puhumme eri asioita. Ystävä tuskin jaksais kuunnella koko iltaa jos vaan kehukelisin ihanilla lapsille ja sillä kuinka onnellinen olen mieheni kanssa. Miehen kanssa kun puhe on monasti sellaistakin että äimistellään vaan miten ihania lapsia meillä onkaan ja kuinka onnekaita voidaan olla kun saadaan rakastaa...

Eli olishan nyt vallan hullua jos samoista asioista puhuisin miehen ja ystävän kanssa. Mutta silti mies on mun paras ystävä.

 

["Manda"]

[QUOTE="mustikka";23139714]No enpä mie oo törmänny oikeestaan mihinkään sellaseen asiaan josta en vois istua höpöttämässä miehen kanssa tuntikausia. Mitkä on sellasia juttuja mistä vaan tyttöjen kesken voi puhua?[/QUOTE]

Peesi! Mun mies on mun läheisin ystävä.

 

[tonttuilija]

Itse en keskustele omasta parisuhteesta muiden kanssa ja todella paljon kunnioitan muita ihmisiä jotka toimivat samalla tavalla.

Jos olisin mies, en kyllä olis naisen kanssa joka kertoo kavereille (vuodesta toiseen...) 'ihan kaiken'.